Huhtikuun haastekisan voitto tuli Ylimuulin köökkiin ihan apinanleipäpuun takaa, mutta sitäkin toivotumpana! Haluan kiittää äänestäjiäni koko muulinsydämen laajuudella, sillä luottamuksenne ansiosta Monkey viettää vappua kinky virne kasvoillaan. Tosin tiaraa en lähde Possulta peräämään, olen paljon kiinnostuneempi hyljepuvusta.

Ja koska tuleen ei ilmeisesti saa jäädä makaamaan, pistetään uutta haastetta pesään heti huomenna! Seuraa Apinaa.

Vapun kunniaksi tarjoilen ohjeen ensimmäiseen kokeilemaani Sara La Fountainin luomukseen. Resepti on kirjasta à la Sara ja siis kyllä, kannukset ovat ansaitut. Hurmaavan olemuksen lisäksi myös ainekset menevät pataan ja sitten suuhun hyvässä yhteisymmärryksessä.

Pähkinäsekoitus

• 5 dl pecan-pähkinöitä (käytin puoliksi pecaneita, puoliksi casheweita, voinee soveltaa pähkinöitä vapaasti)
• 1 valkuainen
• 1 rkl vettä
• 1,5 dl sokeria (vähensin hippasen)
• 2 tl kanelia
• 1 tl kardemummaa
• 1/2 tl korianteria
• cayenne-pippuria
• 1 tl suolaa

Vaahdota valkuainen napakaksi vaahdoksi. Lisää vesi ja sekoita hyvin. Lisää pähkinät, sokeri ja mausteet, sekoita taas. Levitä pellille leivinpaperin ylle ja paista 160 asteessa n. 8-10 minuuttia. Anna seoksen jäähtyä ja paloittele syötäväksi.

Pähkinäsekoituksen ja mutabelin lisäksi mukaani juhliin lähtevät nämä tummat luksussuklaat, jotka on maustettu mintun lehdillä, inkiväärillä ja rosépippurilla. Eikä siinä vielä kaikki; vihdoin ehdin Hakaniemen halliin DeliDeliin, josta nämä suklaatkin ovat, ja ostin himoitsemiani Nizzan oliiveita. Kiitos Oliivia vinkistä, nyt oliivit testataan ääriolosuhteissa!

Kevään 2007 laukut herättävät huomion (ja nälän?) herkullisilla materiaalivalinnoillaan.

Kun kerran menin vahingossa ostamaan meiramia timjamin sijaan, niin olihan se kokeiltava. Sain hyviä vinkkejä ja niistä jalostui uupuneen ylimuulin arkinen versio soijarouhekastikkeesta pastalle. Vahinko oli sikäli onnellinen, että meirami on todella piristävä tuttavuus. Hajuvesimäisestä (omaan nenääni) tuoksusta huolimatta se oli mauste paikallaan.

Soijarouhekastike syntyi melko samoista raaka-aineista kuin muutamaa päivää aiemminkin. Meiramin lisäsin kastikkeen jo hauduttua ja vielä stailasin lehdillä. Koska en juuri pastaa popsi, keitin kastikkeen kaveriksi joululahjaksi saamiani hienoja makaruuneja, yhden kutakin väriä. Pastat on maustettu tomaatilla, kurkumalla, pinaatilla ja punajuurella. Eilinen pinaattipesto teki seuraa ja taas oli arki niin juhlaa.

En kyennyt olemaan kypsä ja raaskinut luopua rakkaistani vaan laitoin molemmat kuvat. Väri on terapiaa.

Tein mtabbalia jokin aika sitten hurmaannuttuani siitä Caisassa. Eilen kävin lounaalla Kampin Minoksessa, jossa seuralaiseni kasvislautanen sisälsi mm. mtabbalia ja muistutti tästä jumalaisesta, tuhdinmakuisesta tahnasta. Seurani epäili maistettuaan, että tahnassa on homejuustoa, niin muhevan maun munakoison paahtaminen tökötille antaa.

Katselin huvikseni, josko Suuri kasviskirjani olisi sisältänyt oman ohjeensa mtabbalille, ja hämmästyksekseni löysin aivan saman tuotteen nimellä baba ghannouj. Lähempi tarkastelu osoitti, että mutabbel on mausteisempi versio baba ghannoujista eli baba ghanoushista.

Kutsui sitä miksi tahansa, siitä ei pääse mihinkään, että killerihyvää. Tässä pienehkön munakoison kokoinen ohje tahnaan.

Mutabbel

• pienehkö munakoiso (n. 300g)
• 1 kukkurallinen ruokalusikka tahinia eli seesamtahnaa
• valkosipulinkynsi
• 1/2 limen mehu
• sopivasti suolaa

Paahda munakoisoa kokonaisena uunissa n. 250 asteessa tunnin verran. Halkaise koiso ja lusikoi paahtunut hedelmäliha talteen. Muhenna se veitsellä ja hienonna joukkoon valkosipulinkynsi. Purista tahnaan puolikkaan limen mehu ja lisää suola, jota ei tarvita paljoakaan. Parhaimmillaan lienee leivän kanssa, mutta porkkanankin kanssa oli jättegott.

Huhtikuun ruokahaasteen aihiona oli vuohenjuusto ja osallistujalista on nyt nimetty. Aikaa äänestää on sunnuntaihin saakka ja maanantaina tulos julkistautuu. Kiireesti siis uurnille! Vaikka hellan kautta, jos haluaapi testailla ohjeita ensin.

>> Katso reseptit ja äänestä.

Tämän alkuperäisen reseptin kopioin Saara Törmän kasviskeittokirjasta Keittokomero ja huone. Joitakin modifikaatioita tarvittiin, jotta kaapista löytyneet aineet riittivät. Aivan ihanaa ja hauska kotoisaa! Edukkaampaakin kuin tuore basilika, tuo pakastepinaatti. Tässä alkuperäinen ohje, suluissa muutokset. Tein puolikkaan annoksen.

Pinaattipesto

• 1/2 oliiviöljyä
• 1,5 rkl kuivattua basilikaa (käytin pitsamaustetta)
• 2 rkl kiehuvaa vettä
• 1-2 valkosipulin kynttä
• 150 g pakastepinaattia
• 2 dl mantelilastuja (kalttasin tavan mantelit ja kuorin, lisäksi käytin pistaaseja)
• 2,5 tl suolaa
• 1/2 tl pippuria

Sekoita kiehuvan kuuma vesi kuivattuun basilikaan. Lisää muut ainekset ja surruuta masiinalla tarvittava aika. Ohjeessa mainittiin, jotta pelkän pastan kanssa tämäkin pesto pääsee oikeuksiinsa, itse soveltelin sitä tänään vihannesten (parsakaali, sipuli, paprika), herkkusienten, broilerinsuikaleiden ja kevyt-vuohenjuuston kanssa uunissa, päälle oli pakko ropsauttaa pinjansiemeniä kun kaapissa kerran oli. Hurmaavan valkosipulinen ja peräti kukkea maku.

Tuli vielä mieleen, kun äsken kuulin tillipestosta, että pistäkää parhaat pestovinkit jakoon! Kaupasta saa ainakin punaista, sitäkään en ole itse tehnyt.

Jotain väsymykseni tasosta kertoo, että kun tänään kävin kotimatkalla kaupassa santsaamassa peruselintarvikkeita sekä tuoretta timjamia, kotona timjamin hajua ihmetellessä huomasin, että matkaan oli lähtenytkin meirami! Ami kuin ami, tuore yrtti on yleensä ystävä, mutta olen niin kovin kokematon tämän nimenomaisen kanssa. Kuulutankin siis apua täältä blogimaailmasta; jos sinulla on joku mahtava tai edes kelvollinen resepti, jota kelpaa tuoreella meiramilla tuhdistaa, ole ystävä ja ilmianna se. Mielellään ennen kuin ystäväni nahistuu. Luonto kiittää - kiitos!

Tästä ei nyt ole kuvaa, sillä nautiskelen tällaista useimmiten eväslounaaksi poissa kodin ja kameran ääreltä, mutta yhdistelmä jostain syystä soi tajuttoman hyvin yhteen.

Evässalaatti (yhdelle)

• jäävuorisalaattia
• pala paprikaa
• pala kurkkua
• puolikas kypsä avokado
• n. 100 g raejuustoa (maukkainta on Arlan Keso (maustamaton))
• kourallinen suolapähkinöitä
• suolaa, pippuria

Revi salaatti. Pilko paprika ja kurkku. Kuori avokado ja pilko, pieni sitruunakostutus estää tummumista. Lisää raejuusto ja suolapähkinät, mausta hivenellä suolaa ja pippuria. Maistuu heti tai muhittuaan muutaman tunnin työpaikan jääkaapissa.

Eilisestä iltapalasta jäi kolmasosan mittaiset jämät, jotka yön yli lepäiltyään pääsivät päivällispannulleni. Määrä oli kuitenkin niin vaatimaton, että suosiolla jalostin ruokaa runsaasti eteenpäin. Vuohen gouda ja pinjansiemenet tekivät tästäkin gurmeeta ja soijarouhekin onnistui maustumaan ihanaksi. Ulkonäkö on monien kasvisruokien tapaan hivenen mössökäs, mutta eipä kai se jauhelihaa rumempaa ole tämä.

Soijarouhepasta

• sipuli
• paprikaa
• parsakaalia
• 1 dl tummaa soijarouhetta
• kasvisliemikuutio
• ketsuppia
• tomaattikastiketta/-murskaa (tässä hyödynsin jämät)
• kokojyväspagettia
• pinjansiemeniä, juustoa (viimeistele näillä halutessasi)

Pilko sipulit, paprika ja parsakaali reilunkokoisiksi paloiksi. Kuullota aluksi sipulia pannulla öljyssä, lisää hetkeä myöhemmin paprika ja parsakaali. Paistele miedohkolla lämmöllä tovi, älä ruskista.

Kiehauta 2 dl vettä ja sulata siihen kasvisliemikuutio. Tuuppaa soijarouhe veteen ja hauduta viitisen minuuttia, jotta liemi imeytyy rouheeseen. Kaada ylijäämänesteet säilöön ja lisää soijarouhe pannulle paistumaan. Lisää tomaattikastike tai -murska. Jos käytät murskaa, keittele seosta hieman pidempään, jotta maku pehmenee. Tarvittaessa voit käyttää soijarouheesta jääneen liemen tähän. Mausta ketsupilla (eläköön helppo arkiruoka!) ja jätä hautumaan.

Keitä spagetit suolatussa ja öljytyssä väljässä vedessä. Kokoa lautaselle spagu, kastike ja aateloi juustosta höylätyillä lastuilla sekä paahdetuilla pinjansiemenillä. Syö hitaasti hyvin pureskellen ja tunne suurta tyydytystä kunnon ruoan äärellä. Apinakeittiössä on näet meneillään kurinpalautus, jossa opetellaan syömään rauhallisesti, hotkimatta. Melko usein jo muistankin, saa nähdä kuinka kauan.

Koska erilaisia pikkujäänteitä viime päivien aterioista lojui kaapissa odottamassa käyttöä, nojasin taas Roccon olkapäähän ja upotin juustonkäntyn, kalkkunanakin, purkkimaissin jämät ja munakoisotapakset tomaattisoosiin luomumunien seuraksi. Ruokalaji on aiemmin kokattu Monkeyssa nimellä italialainen munakas Roccoa mukaillen. Munakoisot valmistin päivällä samaan tapaan kuin Sohvin zucchinit, paitsi peston korvasivat kookosöljy ja paprikajauhe. Todella hyviä, varsinkin ne palat, jotka jäivät ilman tomaattia, olivat rapeita ja herkkuja. (Kuvassa näkyvä varjo on luultavasti minun nälkäni.)

Oioin munakkaan teossa koska kello oli jo myöhä, ja iskin valkosipuli-tomaattimurskan suoraan pannulle, maustoin suolalla, cayennepippurilla, kanella ja sokerilla. Loppu menikin edellisen kerran ohjeen mukaan, ja jälleen, vakavasti suosittelen kokeilemaan. Munakoiso muuten sopii tähän kuin nenä päähän, ainakin tämä ennalta kypsennetty.