Tsah! Taas on loikattu yhden aidan yli muulin luontaisella ketteryydellä. Tulevaa viikonloppua ja sen juhliin tilattuja kahta kaakkua varten koestin nimittäin tänään klassikoiden kuningatarta, Ellen Svinhufvud -kakkua (aka Sans Rival). Olen henkilökohtaisesti kovasti kiintynyt kakkuun, sillä paitsi että se on suussasulavaa, se on myös gluteeniton ja edesmenneen mummini herkkua. Itseeni uskoa valaen kalastelin lisäohjeita Cloudberry Quarkista, jossa ohje on muuten in English. Deininin rohkaisemana ryhdyin sitten toimeen ja nyt tuo ihmeellinen paakelsi makoilee jääkaapin yläkerroksissa odottamassa iltaa ja maistamista. Tämä on niitä jännittäviä hetkiä eläinkunnan historiassa :-O
Olen ohjeen joskus Monkeyyn kirjoitellutkin muistiin, mutta vielä uusinta. Kyseessä Maku-lehden resepti, joka kyllä menee kovasti yksiin Hesarin ja Deininin ohjeen kanssa. Kuvia tulee tykittämällä, sillä pitihän legendaariset vaiheet kuvata. Tein puolikkaan, joten kakku on pienempi ja marengit murskattu kahteen osaan.
Ellen Svinhufvud – kakku (8-10 hengelle)
Pohjat (4 kpl)
- 3,5 dl tomusokeria
- 2 dl valkuaisia (n. 6 kpl)
- 150 g mantelijauhetta
Päällystä kaksi peltiä leivinpaperilla. Laita uuni lämpeämään 125 asteeseen. Vatkaa sokeria ja valkuaisia vähintän vartin verran, kunnes seos muuttuu sitkaaksi. Lisää mantelijauhe joukkoon varovasti käännellen. Levitä seos pelleille neljäksi suorakaiteen malliseksi levyksi, n. 25x16cm. Paista uunissa noin puolitoista tuntia aina välillä peltien paikkaa vaihdellen, kunnes levyt ovat kuivuneet marengeiksi. Irrota pohjat todella varovasti leivinpaperista lastan avulla ja siirrä hellästi ritilälle jäähtymään. Valmista täyte.
Täyte
- 1,5 dl kahvia
- 5 rkl sokeria
- 1,5 dl kermaa
- 300 g voita
- 100 g mantelijauhetta
Sekoita sokeri kuumaan kahviin ja anna sen liueta. Lisää seokseen kerma ja jätä jäähtymään. Vaahdota huoneenlämpöinen voi toisessa astiassa kevyeksi vaahdoksi. Lisää kerma-kahvi-sokeri-seos vaahtoon vähän kerrallaan aina huolellisesti vatkaten. Lisää lopuksi mantelijauhe.
Jaa täyte neljälle marenkipohjalle ja levitä niille. Yhdelle levyistä voit varata vähän reilumman satsin, mikäli haluat kuorruttaa kakun kyljetkin kreemillä. Kokoa kakku asettamalla voidellut levyt päällekkäin ja tasoittele lopuksi päällimmäisen levyn kuorrute peittämään kakun kyljet (ei ole pakollista).
Koristelu
- 25 g mantelilastuja
- tomusokeria
Paahda mantelilastuja pannulla miedolla lämmöllä kunnes ne saavat väriä. Painele tai ripota kakun pintaan. Siivilöi päälle vielä tomusokeria, jos hotsittaa.
Omat mantelilastuni olivat loppu, joten viiltelin lastut veitsellä kokonaisista manteleista. Toimii se näinkin. Mausta raportoin myöhemmin, pitäkää peukkuja!
Voi hyvä tavaton ja mahoton miten kakkuhalua kasvattavasti kuvatut vaiheet! Mahtaa olla herkkuva 😀
Comment by Välispiikki — 18.9.2007 @ 18.29
[…] Kun kaikki lihikset on paistettu jätä öljy jäähtymään ja ota se talteen kunhan se on täysin viilennyt. Sitä odotellessa viekoittele itsesi ja mahdollisesti muitakin tällä ihanan vulgäärillä perinneherkulla. Jälkiruoaksi sopii vaikka ikisuosittu kakku Ellen Svinhufvud, joka luo mukavaa kontrastia ateriakokonaisuuteen. […]
Pingback by MonkeyFood » Lihis ja vähän lovee — 18.9.2007 @ 19.24
Välispiik, mahdoitko lukea eilisen Hesarista Seefoodista? Mahtava käsite, aion postata siihen liittyen huomenna 🙂 Kohta maistan kaakkua! JEEEEEEEEEEEEEEE
Comment by ylimuuli — 18.9.2007 @ 19.27
Nyt se on tehty; puolet kaakusta on siirretty autuaammille sulamismaille. Ja oli se hyvää! 😀 Ei ihan samanmakuista kuin Stellan, mutta erinomaisen ihanaa, lihansyöjäkin piti ihan kybällä. Ja siksihän konditoriat on konditorioita ettei kotituotteet ihan samalta maistuis… Vaan luottavaisin mielin askartelenpaskartelen pari tällaista iltapuhteina lauantaiksi. O_O
Comment by ylimuuli — 18.9.2007 @ 21.47
En lukenut Seefoodista 😮 Lyhyt briiffaus, pliis?
Comment by Välispiikki — 19.9.2007 @ 16.12
Uusimmassa postauksessa briiffaus, ei siis mitään niin erikoista mutta käyttökelpoinen käsite 🙂 Ja tsygolooginen selitys myös… Blogithan on ihan silkkaa seefoodia myös! 😛
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 20.9.2007 @ 9.05
[…] Niissä päivissä, kun työskentelee kotona ja kokkailee siinä ohessa vain itselleen, on se hyvä puoli, että jos mieli tekee, voi yhtä hyvin syödä kolme alkuruokaa tai pelkkää jälkkäriä. Niinpä onnellisena kokkailin tänään kahta houkuttelevaa lisuketta ja avasin seuraksi vain tonnikalapurkin. Aika kurmeeta Jälkkärikään ei jäänyt varsinaisesti puuttumaan kun pistin kasaan kaksi tilattua Ellen Svinhufvudia ja varmuuden vuoksi tarkastin maun joka välissä maanantaina leipomani koekappaleen jämistä. […]
Pingback by MonkeyFood » Pääruoan parhaat kaverit — 20.9.2007 @ 22.36
[…] Kyseessä on Karjalohjalla sijaitsevan Heponiemen Hiljaisuuden keskuksen leipä, vieläpä gluteeniton. Sain ohjeen henkilöltä, jota silmällä pitäen varustelin siskoni 30-vuotispäiville juuri Ellen Svinhufvudin juhlakuntoon. Tämä leipä on kuulemma parasta gluteenitonta leipää, jota hän on keliakiauransa aikana syönyt. Ja minun Ellenini on tietysti parasta paakelsia, mistä kehusta muulinrinta röyhistyy paksuksi kuin biisonin. […]
Pingback by MonkeyFood » Ehtoollisleipä — 16.10.2007 @ 18.14
[…] nimittäin saapuu tämä MonkeyFoodin tuorein kaunotar, joka on sukua aiemmin vierailleelle Ellenille. Kakun kauneus on enemmän sisäistä laatua, ainakin tässä mökin uunissa paistetun leivonnaisen […]
Pingback by MonkeyFood » Libanonista, rakkaudella — 11.11.2007 @ 20.36