<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><!-- generator="wordpress/2.3" -->
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	>
<channel>
	<title>Artikkelin Monkey Today: maitoa ja kirjallisuutta kommentit</title>
	<link>http://monkeyfood.net/2007/12/02/monkey-today-maitoa-ja-kirjallisuutta/</link>
	<description>Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää</description>
	<pubDate>Sat, 11 Oct 2008 15:50:05 +0000</pubDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.3</generator>
		<item>
		<title>By: MonkeyFood &#187; A1-/A2-maitoproteiini: ristiretki jatkuu</title>
		<link>http://monkeyfood.net/2007/12/02/monkey-today-maitoa-ja-kirjallisuutta/#comment-3285</link>
		<dc:creator>MonkeyFood &#187; A1-/A2-maitoproteiini: ristiretki jatkuu</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 13 Dec 2007 12:14:38 +0000</pubDate>
		<guid>http://monkeyfood.net/2007/12/02/monkey-today-maitoa-ja-kirjallisuutta/#comment-3285</guid>
		<description>[...] HS:n yleisönosastolla kirjoitettiin maidon sisältämien A1- ja A2-proteiinien eroista, kuten Monkeyssakin referoin. Kirjoitus on toistaiseksi kerännyt Hesarissa vain yhden vastineen, kun professori Kari Salminen [...]</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>[&#8230;] HS:n yleisönosastolla kirjoitettiin maidon sisältämien A1- ja A2-proteiinien eroista, kuten Monkeyssakin referoin. Kirjoitus on toistaiseksi kerännyt Hesarissa vain yhden vastineen, kun professori Kari Salminen [&#8230;]</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Ylimuuli Mukkelis</title>
		<link>http://monkeyfood.net/2007/12/02/monkey-today-maitoa-ja-kirjallisuutta/#comment-3191</link>
		<dc:creator>Ylimuuli Mukkelis</dc:creator>
		<pubDate>Mon, 03 Dec 2007 14:37:22 +0000</pubDate>
		<guid>http://monkeyfood.net/2007/12/02/monkey-today-maitoa-ja-kirjallisuutta/#comment-3191</guid>
		<description>Joo ei liene ihan kevyintä kesälukemistoa toi Boyer, mutta jos sais sen verran kahlattua että pääsis jyvälle. Ajatus on niin kiinnostava. Uskontotieteisiin en tosin tällä haavaa suunnittele pyrkiväni, en kognitiotieteisiinkään. Jos koulu riittäis hetkeks ja sais lueskella kaikenlaista ihan yleisestä mielenkiinnosta. :-)

Haluan lukea Turmsin!</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Joo ei liene ihan kevyintä kesälukemistoa toi Boyer, mutta jos sais sen verran kahlattua että pääsis jyvälle. Ajatus on niin kiinnostava. Uskontotieteisiin en tosin tällä haavaa suunnittele pyrkiväni, en kognitiotieteisiinkään. Jos koulu riittäis hetkeks ja sais lueskella kaikenlaista ihan yleisestä mielenkiinnosta. <img src='http://monkeyfood.net/wp-includes/images/smilies/icon_smile.gif' alt=':-)' class='wp-smiley' /> </p>
<p>Haluan lukea Turmsin!</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: polkkapossu</title>
		<link>http://monkeyfood.net/2007/12/02/monkey-today-maitoa-ja-kirjallisuutta/#comment-3186</link>
		<dc:creator>polkkapossu</dc:creator>
		<pubDate>Mon, 03 Dec 2007 08:56:22 +0000</pubDate>
		<guid>http://monkeyfood.net/2007/12/02/monkey-today-maitoa-ja-kirjallisuutta/#comment-3186</guid>
		<description>Boyerin kirja kuulostaa mielenkiintoiselta. Vaikkakin kognitiivinen antropologia/uskontotiede saattaa joskus mennä aika raskaaksi luettavaksi. Ainakin Boyerin Naturalness of religious ideas oli yliraskasta. Tosin kognitiivinen uskontotiedekin oli tuolloin (90-luvun alkupuolella) vasta syntymässä, joten käsitteistökin oli aika villiä ja vierasta. Positiivista on, että kirja on suomennettu. Olenpa täysin varma siitä, että menee yliopistoissa uskontotieteen ensi vuoden  tenttivaatimuksiin. 

Ei Turmsia oo pakko lukea :D</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Boyerin kirja kuulostaa mielenkiintoiselta. Vaikkakin kognitiivinen antropologia/uskontotiede saattaa joskus mennä aika raskaaksi luettavaksi. Ainakin Boyerin Naturalness of religious ideas oli yliraskasta. Tosin kognitiivinen uskontotiedekin oli tuolloin (90-luvun alkupuolella) vasta syntymässä, joten käsitteistökin oli aika villiä ja vierasta. Positiivista on, että kirja on suomennettu. Olenpa täysin varma siitä, että menee yliopistoissa uskontotieteen ensi vuoden  tenttivaatimuksiin. </p>
<p>Ei Turmsia oo pakko lukea <img src='http://monkeyfood.net/wp-includes/images/smilies/icon_biggrin.gif' alt=':D' class='wp-smiley' /></p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Ylimuuli Mukkelis</title>
		<link>http://monkeyfood.net/2007/12/02/monkey-today-maitoa-ja-kirjallisuutta/#comment-3181</link>
		<dc:creator>Ylimuuli Mukkelis</dc:creator>
		<pubDate>Sun, 02 Dec 2007 18:48:10 +0000</pubDate>
		<guid>http://monkeyfood.net/2007/12/02/monkey-today-maitoa-ja-kirjallisuutta/#comment-3181</guid>
		<description>Raija, juu, itsekin olen jonkin verran lukenut tuosta homogenoinnista ja epäillyt mokomaa. Tuntuu, että tällä hetkellä maitopakka on niin sekaisin, että on vaikea sanoa mitään varmaa kun tutkijatkin tuntuvat olevan päästään pyörällä. Vaikka senhän tottakai tietää, mikä itselle sopii ja sehän se käytännössä merkkaa. Mutta tärkeintä lienee, että maidon ylivalta on vihdoin kyseenalaistettu ja sitä tutkitaan.

Ja kuten sanottu, allergioihin jne. on aina vaikuttamassa monta tekijää ympäristön ja ravinnon lisäksi, mm. geeniperimä ja elintavat. Kuten Mihakonkin tapaus osoittaa. Tai mitä lie osoittaa, mutta ainakin sen, että allergiaruletti pyörii välillä ihan randomina maallikon silmissä :-) 

Matleenan esiinnostama osteoporoosikysymys on sekin piruksen mielenkiintoinen, kun vielä ajattelee, kuinka kauan terveelliset maitomallitytöt ja -pojat ovat meille sitä päivittäiseksi juomaksi kaupanneet... Itse muistan hamassa nuoruudessani eli joskus 80-luvun lopulla tai 90-luvun alussa tilanneena itselleni maito-verkkapuvun! :-D Hehe. Olin oikee maitotyttö murrosikään saakka. 

Ja Tuuli on tietty ihan oikeassa laktoosinsietokyvystä, myös Aasiassa kaikilla on ko. intoleranssi. Sen sijaan Tanskassa, jossa meijeritalous on kukoistanut poikkeuksellisen pitkään, vähälaktoosisia tuotteita on todella hintsusti ja intoleranssi on harvinainen. 

Mutta olispa hauska päästä kokeilemaan uusi-seelantilaisten lehmukoiden A2-mölöä! Hauskaa, että aihe herätti teissä yhtä paljon ajatuksia kuin omassa muulinpäässänikin, tavan kuluttajana ja maitovaivaisenahan sitä vain haluaisi päästä sen verran perille, että arki sujuisi ilman ongelmia. :-)</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Raija, juu, itsekin olen jonkin verran lukenut tuosta homogenoinnista ja epäillyt mokomaa. Tuntuu, että tällä hetkellä maitopakka on niin sekaisin, että on vaikea sanoa mitään varmaa kun tutkijatkin tuntuvat olevan päästään pyörällä. Vaikka senhän tottakai tietää, mikä itselle sopii ja sehän se käytännössä merkkaa. Mutta tärkeintä lienee, että maidon ylivalta on vihdoin kyseenalaistettu ja sitä tutkitaan.</p>
<p>Ja kuten sanottu, allergioihin jne. on aina vaikuttamassa monta tekijää ympäristön ja ravinnon lisäksi, mm. geeniperimä ja elintavat. Kuten Mihakonkin tapaus osoittaa. Tai mitä lie osoittaa, mutta ainakin sen, että allergiaruletti pyörii välillä ihan randomina maallikon silmissä <img src='http://monkeyfood.net/wp-includes/images/smilies/icon_smile.gif' alt=':-)' class='wp-smiley' /> </p>
<p>Matleenan esiinnostama osteoporoosikysymys on sekin piruksen mielenkiintoinen, kun vielä ajattelee, kuinka kauan terveelliset maitomallitytöt ja -pojat ovat meille sitä päivittäiseksi juomaksi kaupanneet&#8230; Itse muistan hamassa nuoruudessani eli joskus 80-luvun lopulla tai 90-luvun alussa tilanneena itselleni maito-verkkapuvun! <img src='http://monkeyfood.net/wp-includes/images/smilies/icon_biggrin.gif' alt=':-D' class='wp-smiley' /> Hehe. Olin oikee maitotyttö murrosikään saakka. </p>
<p>Ja Tuuli on tietty ihan oikeassa laktoosinsietokyvystä, myös Aasiassa kaikilla on ko. intoleranssi. Sen sijaan Tanskassa, jossa meijeritalous on kukoistanut poikkeuksellisen pitkään, vähälaktoosisia tuotteita on todella hintsusti ja intoleranssi on harvinainen. </p>
<p>Mutta olispa hauska päästä kokeilemaan uusi-seelantilaisten lehmukoiden A2-mölöä! Hauskaa, että aihe herätti teissä yhtä paljon ajatuksia kuin omassa muulinpäässänikin, tavan kuluttajana ja maitovaivaisenahan sitä vain haluaisi päästä sen verran perille, että arki sujuisi ilman ongelmia. <img src='http://monkeyfood.net/wp-includes/images/smilies/icon_smile.gif' alt=':-)' class='wp-smiley' /></p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Tuuli</title>
		<link>http://monkeyfood.net/2007/12/02/monkey-today-maitoa-ja-kirjallisuutta/#comment-3176</link>
		<dc:creator>Tuuli</dc:creator>
		<pubDate>Sun, 02 Dec 2007 15:06:34 +0000</pubDate>
		<guid>http://monkeyfood.net/2007/12/02/monkey-today-maitoa-ja-kirjallisuutta/#comment-3176</guid>
		<description>En tunne tätä tutkimusta muuten, mutta haluaisin kommentoida tuota laktoosi-intoleranssijuttua. Suomalaisethan sietävät laktoosia huomattavasti paremmin kuin useimmat muut kansat geeniperimässä tapahtuneen mutaation takia. Aikuinen ihminenhän ei luonnostaan siedä laktoosia ja esim. Etelä-Euroopassa ei edes tunneta käsitettä laktoosi-intoleranssi, koska käytännössä kaikki aikuiset ihmiset siellä ovat laktoosi-intolerantikkoja. Tämän takia suurin osa siellä myytävästä maidosta on iskukuumennettua eli sopii myös laktoosi-intolerantikoille. Maitoallergia on sitten asia erikseen kun siinä ollaan allergisia itse maitoproteiinille.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>En tunne tätä tutkimusta muuten, mutta haluaisin kommentoida tuota laktoosi-intoleranssijuttua. Suomalaisethan sietävät laktoosia huomattavasti paremmin kuin useimmat muut kansat geeniperimässä tapahtuneen mutaation takia. Aikuinen ihminenhän ei luonnostaan siedä laktoosia ja esim. Etelä-Euroopassa ei edes tunneta käsitettä laktoosi-intoleranssi, koska käytännössä kaikki aikuiset ihmiset siellä ovat laktoosi-intolerantikkoja. Tämän takia suurin osa siellä myytävästä maidosta on iskukuumennettua eli sopii myös laktoosi-intolerantikoille. Maitoallergia on sitten asia erikseen kun siinä ollaan allergisia itse maitoproteiinille.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Matleena</title>
		<link>http://monkeyfood.net/2007/12/02/monkey-today-maitoa-ja-kirjallisuutta/#comment-3175</link>
		<dc:creator>Matleena</dc:creator>
		<pubDate>Sun, 02 Dec 2007 14:32:09 +0000</pubDate>
		<guid>http://monkeyfood.net/2007/12/02/monkey-today-maitoa-ja-kirjallisuutta/#comment-3175</guid>
		<description>Maito on aika kinkkinen juttu. Se ei taidakaan olla niin terveellistä kuin olemme luulleet. Itselle on ainakin jäänyt lapsuudesta ja teinivuosilta mieleen sellainen terveyspropaganda, että maito tekee hyvää luustolle ja hampaille, ja että kaikki terveet ja hyvinvoivat tyypit juovat paljon maitoa.
Itse olen aina juonut paljon maitoa ja toistaiseksi säästynyt allergioilta ja sairauksilta. Mutta kyllähän se esim. on tosi outoa, että täällä sairastetaan paljon osteoporoosia, vaikka maitotuotteita nautitaan paljon. Että ei se maito taida niin autuaaksi tehdä.
Sellaistakin olen lukenut, että rasvaton maito on oikeasti niin kuvottavan väristä, että se värjätään valkoiseksi...</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Maito on aika kinkkinen juttu. Se ei taidakaan olla niin terveellistä kuin olemme luulleet. Itselle on ainakin jäänyt lapsuudesta ja teinivuosilta mieleen sellainen terveyspropaganda, että maito tekee hyvää luustolle ja hampaille, ja että kaikki terveet ja hyvinvoivat tyypit juovat paljon maitoa.<br />
Itse olen aina juonut paljon maitoa ja toistaiseksi säästynyt allergioilta ja sairauksilta. Mutta kyllähän se esim. on tosi outoa, että täällä sairastetaan paljon osteoporoosia, vaikka maitotuotteita nautitaan paljon. Että ei se maito taida niin autuaaksi tehdä.<br />
Sellaistakin olen lukenut, että rasvaton maito on oikeasti niin kuvottavan väristä, että se värjätään valkoiseksi&#8230;</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Mihako</title>
		<link>http://monkeyfood.net/2007/12/02/monkey-today-maitoa-ja-kirjallisuutta/#comment-3173</link>
		<dc:creator>Mihako</dc:creator>
		<pubDate>Sun, 02 Dec 2007 13:41:10 +0000</pubDate>
		<guid>http://monkeyfood.net/2007/12/02/monkey-today-maitoa-ja-kirjallisuutta/#comment-3173</guid>
		<description>Tuskin sentään paholainen ;) Itse olen ensimmäiset parikymmentä vuotta elämästäni juonnut juuri sitä rasvaista maalaismaitoa suoraan lehmistä (no joo.. oikeastaan maitotankin ja jääkaapin kautta, mutta periaatteessa! ;D), ja allergiat jyllää silti, joten omakohtaisesti en ole homogenoimattoman maidon 'paremmuudesta' kovin vakuuttunut :)</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Tuskin sentään paholainen <img src='http://monkeyfood.net/wp-includes/images/smilies/icon_wink.gif' alt=';)' class='wp-smiley' /> Itse olen ensimmäiset parikymmentä vuotta elämästäni juonnut juuri sitä rasvaista maalaismaitoa suoraan lehmistä (no joo.. oikeastaan maitotankin ja jääkaapin kautta, mutta periaatteessa! ;D), ja allergiat jyllää silti, joten omakohtaisesti en ole homogenoimattoman maidon &#8216;paremmuudesta&#8217; kovin vakuuttunut <img src='http://monkeyfood.net/wp-includes/images/smilies/icon_smile.gif' alt=':)' class='wp-smiley' /></p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Raija Tukkinen</title>
		<link>http://monkeyfood.net/2007/12/02/monkey-today-maitoa-ja-kirjallisuutta/#comment-3171</link>
		<dc:creator>Raija Tukkinen</dc:creator>
		<pubDate>Sun, 02 Dec 2007 11:36:45 +0000</pubDate>
		<guid>http://monkeyfood.net/2007/12/02/monkey-today-maitoa-ja-kirjallisuutta/#comment-3171</guid>
		<description>A1 ja A2-proteiineista en osaa sanoa mitään, mutta kyllä paholainen nykymaidossa asuu. Kymmenen vuoden omakohtaisella kokemuksella väitän, että suurin syyllinen on maidon homogenointi. Keväällä julkaistiin laaja kansainvälinen tutkimus - PARSIFAL - , löytyy ainakin hakusanalla "farm milk", jossa osoitettiin, että maatilamaitoa juoneilla oli merkittävästi vähemmän allergiaa, astmaa ja heinänuhaa kuin kaupan maitoa juoneilla. Tilasimme koko maksullisen tutkimuksen. Tuloksissa ei ollut eroja siihen nähden oliko maito keitettyä vai, asuiko tilalla vai ei. Maatilan bakteereista ei siis löytynyt selitystä.Myöskään eri maiden välillä ei ollut eroja. Olin yhteydessä tutkija Marco Waseriin; tutkimuksessa käytetty kaupan maito oli homogenoitua.

Pirjo Pölösen kirjoituksen liitteenä oli uus-seelantilaisen A 2 maitopurkin kuva. Purkissa luki "Organic unhomogenised". Itse en ole huomannut eroa luomumaidon ja tavanomasesti tuotetun maidon välillä, kunhan tuote vain on homogenoimatonta.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>A1 ja A2-proteiineista en osaa sanoa mitään, mutta kyllä paholainen nykymaidossa asuu. Kymmenen vuoden omakohtaisella kokemuksella väitän, että suurin syyllinen on maidon homogenointi. Keväällä julkaistiin laaja kansainvälinen tutkimus - PARSIFAL - , löytyy ainakin hakusanalla &#8220;farm milk&#8221;, jossa osoitettiin, että maatilamaitoa juoneilla oli merkittävästi vähemmän allergiaa, astmaa ja heinänuhaa kuin kaupan maitoa juoneilla. Tilasimme koko maksullisen tutkimuksen. Tuloksissa ei ollut eroja siihen nähden oliko maito keitettyä vai, asuiko tilalla vai ei. Maatilan bakteereista ei siis löytynyt selitystä.Myöskään eri maiden välillä ei ollut eroja. Olin yhteydessä tutkija Marco Waseriin; tutkimuksessa käytetty kaupan maito oli homogenoitua.</p>
<p>Pirjo Pölösen kirjoituksen liitteenä oli uus-seelantilaisen A 2 maitopurkin kuva. Purkissa luki &#8220;Organic unhomogenised&#8221;. Itse en ole huomannut eroa luomumaidon ja tavanomasesti tuotetun maidon välillä, kunhan tuote vain on homogenoimatonta.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>
