Eilisen kahdeksan tunnin syömättömyyden ja mahalaukun tähystyksen jälkeen tuntui siltä, että nyt on aika hankkia vähän tuoretta tummaa suklaata. Suuntasin suu ja nielu vielä puutuneina Stokkan karkkiosastolle ja tutkailin tarjontaa. Sveitsiläinen Lindt oli kaikessa hiljaisuudessa tuonut markkinoille 70-prosenttisia täytesuklaita, maidottomia! Sijoitin rahani kahteen: Cherryyn&Chiliin sekä Chocolate Mousseen.
Kun puudutus hellitti ja sain syödä, söin tietysti sushia Pienen suklaakerhon lounaskokoontumisessa. Jälkipalaksi nautimme C&C:tä. Kotona korkkasin Moussen. Törkeän hyviä, molemmat. Chili tosin ei maistu, mutta se ei menoa haittaa.
[Anteeksi kehno kuva, en jaksanut paneutua kun keskityin syömiseen.]
Aiemmassa postauksessa mainitut sokerittomat makusiirapit hakevat vielä käyttökohteitaan, vihjeet otetaan vastaan.
Joululahjaksi sain nämä ihanat marjajauheet, joita olen toistaiseksi hyödyntänyt aamutuorepuuron seassa, viehättävän makuisia. Yritän keksiä, mihin kaikkeen muuhun niitä voisi ripotella ja kerron sitten.
Lindtin suklaat ovat kyllä suklaiden aatelia! Olen joskus miettinyt, että ovatkohan Lidlin suklaat saman valmistajan, maistuvat minusta hyvin samanlaisilta.
Comment by Vesimeloni — 2.2.2008 @ 11.49
Italiaanot ovat kykeneväisiä lorauttamaan noita makusiirappejaan melkein kaikkiin espresso-pohjaisiin kahvijuomiin. Lisäksi soodavedestä tms. poreilevasta tavarasta ja siirapista syntyy näppärästi raikas juoma.
Comment by Pippurimylly — 2.2.2008 @ 13.12
Onpa kauniita marjajauheita. Meikällä on kokemusta vain mustikkajauheesta (tai -rouheesta) muovirasiassa. Mutta eipä kai se vaatimaton rasia taida huonontaa sen tuotteen makua. 🙂 Ennen vetelin kaurapuuroa joka aamu sen rouheen ja muiden lisukkeiden kera, mutta kaurapuurokin laittaa vatsan murisemaan, kurisemaan ja pulputtamaan. On se nyt
perk*le, jos tässä pitää puuroakin alkaa vältellä! Oonkin yrittänyt keksiä vaihtoehtoisia aamiaisia, mm. kaikenlaisia maidottomia, viljattomia “pirtelöitä” yms.
Eilen söin aamiaiseksi sitä sun pervopariskunnan avokado-kaakaomoussea. Se oli hyvää, kunhan olin heittänyt ensin mukaan reilusti sokeria (heh), ja missä lie sokerihumalassa sitten heiluin koko aamupäivän.
Ai niin, tein niitä crispy caperseja tuossa yhtenä päivänä paistetun kalan kaveriksi. Olipa mielettömän hyviä!
Comment by Matleena — 2.2.2008 @ 13.53
Vielä piti sanomani, että Nigella kirjoittaa uusimmassa kirjassaan makusiirapeista mm. näin (kyse on siis pippaloiden järjestämisestä): “Get lots of dry fizzy wine and make sure it is really properly chilled and then lay out a display of flavoured syrups – – and you can pour everyone their wine and let them experiment with the syrup of their choice. – – I love these in beer, too.†(Nigella Express)
Comment by Matleena — 2.2.2008 @ 14.04
Voi ei, tähystäminen on inheetä! Tosin en ole seurannut kuin vierestä, mutta ei kukaan ole vielä kehunut mukavaksi kokemukseksi… Ite pelkään, että joudun siihen, ensi viikolla odotan kauhulla lääkärin soittoa :S
Nuo makusoodat ovat huippua! Mun lempparit on vihreäomena ja mustikka. En sitten tiiä miten nuo maut toimisi.
Ja hyvä idis se salamahaaste! 🙂
Comment by Sohvi — 2.2.2008 @ 16.43
Minä pääsin omista vatsavaivoistani eroon SCD-ruokavalion avulla. Nykyään “enää” karppaan (98 % ajasta) sekä välttelen keinotekoisia makeutusaineita (100 % ajasta). Eipä ole tarvinnut enää tähystellä eikä pelätä, että tohtorisetä tai -täti haluaisi napsaista palan suolistoa pois 😉
Comment by Vesimeloni — 3.2.2008 @ 12.18
Vesimeloni, hyviä ovat kyllä, tosin vaaleat sveitsiläiset suklaat ovat minusta vaaleista pahimpia. Mutta tummat! Aaaaah. Lidlistä olen kerran itsekin ostanut suklaata, voi olla että oli samaa makua, ehkä täytyy järjestää rinnakkaisvertailu. 🙂
Ja olen kyllä joskus kuullut ja lukenut SCD:stä, mutten kovin tuttu sen kanssa ole. Itse asiassa tähystyksessä kävi ilmi, ettei mahassa ole enää mitään ärsytystä ja nukkakin on nätti. Kyse on ilmeisesti toiminnallisesta vaivasta… Puuh. Mutta ainakin SCD-sivujen mukaan se voisi olla ratkaisu silloinkin? Ehkä on pohdittava kokeilua, jos sinäkin sait avun. Mun suolistosta vietiin varmaan KILO :-O ;-D
Pepa, uaa, soodat on erinomainen idea, kahvia kun ei sopis kitata. Noistahan sais hienoja juhlajuomia. Ja helteetki on ihan kulman takana niin sitten vasta sitä virkistystä tarvitaan.
Matleena, juu puurossa toimivat hienosti marjajauheet oli purkki minkänäköinen tahansa 😀 Mutta voi kurjuus, jos kaurakin aiheuttaa ongelmia. :-/ Itsekin teen jatkuvaa tutkimustyötä sen suhteen, mitkä aineet nyt on ne oikeat syntipukit. Kaurapuuroa tuntuis tällä hetkellä kestävän, vaikka olenkin vaihtanut aamupalasin siihen tuorepuuroon (tattaria ja auringonkukansiemeniä).
Musse on mainiota vaikkei videosta hevillä uskois 😉 Makeutusta kaipaa kyllä. Lihansyöjäkin söi ihan meinaamatta uskoa, miten niin terveellisistä raaka-aineista sai niin hyvää mussea. Ja kaprikset, niitä pitäis laitella itsekin useammin, tosin erityishyviä ovat jos tulee vieraita ja haluaa jotain vähän kikkakolmosta eli fancympää… On niin poikkeuksellinen idea, tai ei ainakaan itseä ole tullut vastaan kuin siellä Tanskassa.
Ja kiitos jälleen hienosta ideasta ja Nigella-quotesta, seuraavat bileet onkin silkkaa siirappia! Ja tuosta oluesta tuli mieleeni, että Puolassa on tapana laittaa jotain marjamakusiirappia kaljaan, ja sehän on todella hyvää. Sääli, ettei olut käy itselle.
Sohvi, ei se mukavaa kyllä ole, mutta ei se niin kamalaa ole kuin legendat kertoo, että elä huoli, vaikka joutuisit. Nykyään hyvä ja helppo puudutus tekee sen, ettei oikein edes nielu reagoi. Hengittelee vaan ja pitää ihteään kasassa, että pysyy rauhallisena. Mutta toivottavasti selviää muutoin. Ja vai on sielläkin vedelty soodaa… En mä usko että se valkosuklainenkaan pahaa olis. Noilla ei marjamakuja valitettavasti ole tarjollakaan.
Ja hauskaa kun Salamahaaste tuntuu sopivalta, peukut että jääpi elämään. 🙂
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 3.2.2008 @ 19.30
Minä jäin ihmettelemään noita sokerittomia siirappeja – mitä ne oikein ovat….mistä valmistettuja?
Comment by Marke — 3.2.2008 @ 22.29
Marke, lunttaan tästä Karamellisiirapin pullon kyljestä; puhdistettua vettä, luonnollisia aromeja (eh), sodium bentsoaattia (sodium bentzoate, säilöntäaineena käytetty: http://en.wikipedia.org/wiki/Sodium_benzoate) ja potassium sorbaattia (potassium sorbate, mieto säilöntäaine: http://en.wikipedia.org/wiki/Potassium_sorbate), sitruunahappoa, xanthan gum (lisäaine maun, ulkonäön tai koostumuksen kohennukseen: http://en.wikipedia.org/wiki/Xanthan_gum), sukraloosia (makeute) ja asesulfaamipotassiumia (myös keinotekoinen makeute: http://en.wikipedia.org/wiki/Acesulfame_potassium). Että lisäaineita pullossa! Ei parane kamalasti tällä varmaan läträillä 😉
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 4.2.2008 @ 6.54
Ok… eli onko se niin, että rakenne tulee lähinnä tuosta xanthan gumista ja muut on makeutta ja aromeja ja säilyvyyttä…. Oletko nuo ihan kotimaasta ostanut? Minuahan kiinnostaa – oli sitten lisäaineita tahi ei…. vyötärönympärys on niin suuri, että jotain keinoja on alettava oikeasti löytämään tähän… Olen jotenkin kallistumassa tuohon hiilarijuttuun – huomaan nimittäin, että ne lisäävät nälkää ja turvotusta ja suolen kurlutusta. Minä vaan olen ollut niin itsepäinen ja ajatellut, että sitten ei ole mitään “kivaa” syötävää jos alan välttämään hiilihydraatteja…. olisko vähän jotain vikaa-vikaa-vikaa korvieni välissä….?
Comment by Marke — 4.2.2008 @ 20.33
Marke, varmaan siihen suuntaan, en ole lisäaineasiantuntija, valitettavasti. 🙂 Kotimaasta löytyy, osoitteesta Mokkamestarit.fi ja sieltä nettikauppaan… Tuota valkosuklaata en välttämättä suosittele, mutta sieltä löytyisi myös esim. manteli, kookos, vanilja ja hasselpähkinä (http://www.mokkamestarit.fi/fi/611).
Hiilarijuttu on oman kokemuksen mukaan aika hyvä, ja lähipiirinkin kyllä. Ja se siinä on parasta, ettei sitä tarvitse kerralla rysäyttää hiilareita veks, vaan voi vähennellä jonkun asian kerrallaan ja kuulostella, miltä tuntuu. Mun mielestä aika paljon kivaa syötävää saa ilman totuttuja hiilarilisäkkeitä, parhaillaan pistelen uuniruokaa, jossa on lanttua, juuriselleriä, pakastepinaattia, porkkanaa ja kanasuikaleita; ei kovin silmiä hivele, mutta kun on hyvin maustettu niin oikein maukasta. Ja piisaa niitä herkkujakin 😛
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 4.2.2008 @ 20.50
Yksi tyytyväinen hiilarien välttelijä täällä taas 🙂 Samoin lähipiirissäni on useita vähähiilariseen tyytyväisiä.
Totta myös, että herkkuja piisaa tälläkin tyylillä ja oikeastaan enemmän kuin ennen, koska sitten kun vatsa toipuu niin mikäänhän ei ole varsinaisesti kiellettyä kunhan kokonaisuus pysyy niissä rajoissa mitä oma elimistö sietää. Kyse on kuitenkin enemmän ruoka-aineiden suhteista kuin siitä, että joku ruoka-aine olisi totaalisen kielletty.
Asiat ovat minulla nyt sikäli paljon paremmin, että pystyn nykyään syömään kaikkea ilman vatsavaivoja. Hiilariaikoina en voinut syödä paljon mitään ilman, että tulin heti kipeäksi.
Jouduin kyllä pitämään jossain vaiheessa tiukkaakin linjaa silloin kun tervehtyminen sitä vaati (SCD-kausi), mutta nyt kun terveys on kunnossa, voi maistella mitä vaan.
Eikä hiilareita tee mielikään muuta kuin “maistella”. Esim. nyt laskiaisena kun perhe söi laskiaispullia ja leipää, maistoin pienen leipäpalasen eikä enempää tehnyt edes mieli kun ne omat herkut ovat niin paljon parempia.
Olen hyvin laiska tekemään mitään hiilarikorvikkeita ja yhä edelleen välttelen terveyteni takia kaikkea keinotekoista, joten jos joskus harvoin tekee mieli kakkua tai leipää niin syön sitten aitoja hiilarimössöjä pienen palan mieluummin kuin alan keksiä miten niistä saisi tehtyä vähähiilarisen version. Jo muutaman haukun jälkeen kylläkin usein ihmettelen mitä olen niissä ruuissa koskaan nähnyt, koska ne maistuvat joko ei miltään tai ällön makealta tai toisinaan maistuvat toki myös ihan hyvältä, mutta enää ei tule ahmimishimoa eikä niihin jää koukkuun kuten ennen. Karppaus kun normalisoi sekä nälän tunteen että makeanhimon. Ainakin minulle kävi niin.
Vatsa on nyt kunnossa ja paino ihannelukemissa eikä ole tarvinnut pistää suuhun mitään pahvinmakuista 😉
(Huom! Tuo blogini on koko meidän perheen blogi, joten siellä on paljon muutakin kuin karppiruokaa, mutta on siellä silti paljon niitä tärkkelyksettömiäkin pöperöitä.)
Comment by Vesimeloni — 5.2.2008 @ 0.07
Kiitos paljon hyvistä ajatuksista – minä olen toista vuotta sitten ollut pari kuukautta sellaisella ruokavaliolla, jossa oli vähän hiilareita ja siitä olen päätellyt, että se sopisi minulle paremmin…. Silloinen toteuttamistapa oli liiaksi kuurimaista ajattelua ja siksi asia ei jäännyt “päälle”, mutta juuri noin niinkuin Ylimuuli sanoitkin, että asia kerrallaan kokeilla… Minulla on aika paljon oireita, jotka ovat aika kiusallisia – olen vaan ollut sen sortin sosialisti etten ole suostunut niitä kuuntelemaan…. siis olen vain kärvistellyt ja kokennut syyllisyyttä kun olen tiennyt, että voisin itse tehdä paljon vähentääkseni niitä. Vesimeloni, minä tulenkin piipahtamaan luonasi tutustumaan tarjontaan…
Comment by Marke — 5.2.2008 @ 17.46
Tervetuloa! Älä hämäänny laskiaispyhien hiilaripitoisesta tarjonnasta, kyllä se siitä taas normalisoituu 😉 Piipahdan vastavierailulla pikapuoliin!
Comment by Vesimeloni — 5.2.2008 @ 17.58
Marke, no hienoa ja kokeilemallahan ei mitään menetä. Tule sitten kertomaan kuinka sujuu! 🙂 Ja täältähän löytyy myös karppi-ruokaa… 😀
Comment by ylimuuli — 5.2.2008 @ 18.18
Moi!
Ostin rohkaisemanasi tuon Mousse:n – törkeen hyvää 🙂
Comment by ingrid — 16.2.2008 @ 21.57
Ingrid, niin on! Mulla on vielä kaksi palaa jäljellä ja eilen juuri taas haukkasin; palkitsee joka kerta. Tänään oli Hesarissa pikkujuttu sunnuntaisivuilla suklaailmastosta eli siitä, kuinka lumettomat pimeät talvet ajavat syömään enemmän suklaata ja nimenomaan luksussuklaata, ja ajattelin, että tää mousse-levy on se mun luksus. 🙂
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 17.2.2008 @ 9.53
Luxusta – niin on!! Luin saman jutun ja totesin että olen samaa mieltä.
Meillä on muun karkin syönti jäänyt kokonaan ja mussutetaan vaan näitä tummia
suklaita, myös lapset… Ostin Ruohonjuuresta tummaa luomusuklaalevitettä,
sitäkin on kohta koko purkki nuoltu 🙂
Comment by ingrid — 17.2.2008 @ 15.50
Ai niin piti vielä sanoa tuosta suklaailmastosta että voi että
ulkona on ihana ilma. Tuntuu kuin olisi herännyt talviunesta! Yleensä
sitä kolmelta jo alkoi odottaa nukkumaanmenoa, kunhan vain saisi loppupäivän
jotenkin tapettua, ja nyt sitä tähyilee ikkunasta ulos ja miettii menoja
– päivähän on vasta nuori 🙂
Comment by ingrid — 17.2.2008 @ 15.52
Karkkia ei tosiaan minunkaan mieleni halaja, joskus harvoin ostan leffaan muutamalla kymmenellä sentillä ihan vanhojen aikojen muistoksi… Tummaa suklaata sen sijaan on oltava AINA kotona. Perusturvaa 😉 Luomusuklaalevite! Ja vielä tumma. Täytyy käydä taas ruohon juurella.
Ja se on kyllä tosi kuinka valo vaikuttaa. En yhtään ihmettele jöröttämistä tai masennuksia talvisaikaan, eihän se ole normaalia herätä ja lähteä töihin pilkkopimeään yöhön, ja palata jälleen takaisin sysipimeässä. Elä siinä sitten. Mieletön fiilis kun on taas valoisampaa! Ihan tulee kesä mieleen, kun oli pari päivää kuivat kadut ja aurinkoista. Sniffff. :’)
Comment by ylimuuli — 17.2.2008 @ 20.50
Mielenkiintoista keskustelua täällä noista hiilareista ja muista. Itse olen kärsinyt vatsavaivoista jo liki kaksikymmentä vuotta. Vaivaa tutkittiinkin joskus, tehtiin tähystykset sun muut, mutta mitään ei löytynyt. Parisen vuotta sitten karppasin jonkun aikaa ja oireet helpottikin jonkun verran ja painokin tippui mukavasti. Mutta harmikseni olen niin perso makealle, ettei itsekuri pitänyt ja repsahdin karppauksesta. Nyt olen ajatellut taas yrittää vähentää hiilareita ja sokeria omassa ruokavaliossani, vaikken ihan täysin karppilinjalle enää lähdekään. Hiilareitten totaalikieltäytyjäksi minusta ei ole, mutta vähäisempään käyttöön varmasti pystyn. Vielä, kun saisi toisen puoliskonkin samalle linjalle, niin olisi itselläkin noudattaminen helpompaa…;) Hienon näköisiä nuo marjajauhepurkit! Ihanasti raidoitettu!:)
Comment by Kmsu — 18.2.2008 @ 10.02
Hmm, ehkä sullakin on jonkinlaista toiminnallista ongelmaa? Itse saan oman “tuomioni” ensi kuussa, tai siis mikäli ovat jotain keksineet. Mutta vähempihiilari kyllä auttaa oloon ja vireystasoon.
Ja luulenkin, että useimmille karppaaminen on turhan överiä ja että se sopivin kombo löytyy jostain sieltä välistä. Mutta luulen niinkin, että kukaan ei hyödy erityisesti määrättömistä hiilarimääristä, eli useimmat voivat hyvin luopua osasta hiilareista ilman ongelmia ja voivat siten paremmin. Siis että ihmiset eläisivät keskiverroin mukavammin yleisiä ravitsemussuosituksia noudattavan linjan hh-määriä vähemmällä määrällä. Proteiinia voisi hyvin lisätä hieman, paitsi jos on munuaisvaivaa, ja rasvankaa ei tarvis olla peikko, kunhan kiinnitettäis huomio siihen sen laatuun.
Totaalikieltäytymiseen ei siis varmasti ole syytäkään! Onneksi onkin hedelmät ja tumma suklaa ja omat leivonnaiset ja tuota kaikenmoiset hiilariherkut 😛
Comment by ylimuuli — 18.2.2008 @ 18.06