23.5.2009

Pure (neo-)paleo

Filed under: Alakarppi,Eksotiikkaa,Kalkkuna,Kevyt,Optimoidut,paleo — Meri @ 14.13

Luolamuulin ruokaa maitotuotteilla lisättynä. Helvetin herkullista.

paleopihvi

Kalkkunaburger

  • kalkkunan jauhelihaa
  • kuivattuja sieniä
  • porkkanaa
  • juustoraastetta
  • luomumuna
  • suolaa, pippuria
  • valkosipulia

Raasta porkkanat ja juusto, liota sienet pehmeiksi ja saksi kappaleiksi. Sekoita kaikki ainekset ja mausta, älä kuitenkaan salmonellan pelossa maistele. Muotoile pihveiksi tai palleroiksi ja paista uunissa reilussa 200 asteessa kypsiksi.

Lisukkeeksi jogurttikastiketta (luomujogurttia, sitruunamehua, suolaa, pippuria), salaattia, mungpavunituja ja tomaattia. Aateloi paahdetulla sipulilla. Hyvä säilöeväs myös, kestää uudelleenlämmittelyä eikä muista aiempia toilailuja pahalla.

Norisipsit bongasin  Eat. Move. Thrive! -blogista. Mestarillinen idea. Kuka voi kaivata tavallisia sipsejä näiden jälkeen.

norisipsit

[Tiedän. Kuva. On. Kamala!]

Merileväsipsit

  • nori-merileväarkkeja
  • seesamiöljyä
  • suolaa

Kuumenna paistinpannu. Paahda siinä yksi noriarkki kerrallaan, hetken aikaa, hivenen paahtuneeksi. Nori ei tummene vaan hiukan läikittyy vaaleaksi. Sudi arkit kevyesti leivontapensselillä seesamiöljyllä, ei haittaa jos joku nurkka jää ilman, kunhan hiven on rasvaa. Kruunaa suolalla. Leikkaa saksilla sipseiksi.

14 Comments »

  1. Nam, noita norisipsejä alkoi heti tehdä mieli!

    Comment by yaelian — 23.5.2009 @ 17.13

  2. pakko koklaa merileväsipsuja. nams.

    Comment by Liina — 23.5.2009 @ 17.16

  3. Kyllä kuulostaa namilta, sekä burgerit että sipsit!

    Comment by Veera — 23.5.2009 @ 17.56

  4. Näihin jää koukkuun.

    Comment by ylimuuli — 23.5.2009 @ 17.58

  5. Kuvaile ruoka sanoilla “Helvetin herkullista” ja meitsi testaa 100% varmuudella. :-D

    Comment by Kukka — 25.5.2009 @ 2.24

  6. Kukka, hehehehe, niin mäki testaisin ;-) Toivottavasti et pety!

    Comment by ylimuuli — 25.5.2009 @ 5.15

  7. Ooh, aah.. rupesin lukemaan MonkeyFoodsia ja nyt kuola valuu molemmista suupieleista. Tulisin kylla teille syomaan koska vaan. Harmi, ettei mulla ole keittiota, muuten menisi kokeiluun aika monet apinaherkut – lukiessa vierahtaa kylla ilta jos toinenkin, voisi vaikka laatia listan, etta mita laitetaan kun paasen taas ihmisten ilmoille (korvapuustia, karppilootaa, karitsaa nyt ainakin..). Sattumoisin oli muuten illallisella noita merilevasnakyja, pussista suoran tosin (5g per pussi, mitaah..?)

    Laura aka Bunny B aka Bellatrix P.

    Comment by Laura — 25.5.2009 @ 16.05

  8. No sulla on elämä aikaa kokkailla ja kokeilla kun palaat :-) Merileväsnäkyt on ihania :-P Pussissa oon iteki niitä aiemmin joskus ostanut, käsittämättömän kevyttä! Sananmukaisesti.

    Comment by ylimuuli — 28.5.2009 @ 5.36

  9. Nuo norilastut ovat aivan ihania! Niitä voisi syödä vaikka joka päivä.

    Comment by Mirka — 1.6.2009 @ 10.26

  10. Mirka, sanos muuta, itse tein lauantaina kaikki loput norit ja pistelin poskeeni, eilen kävin ostamassa monta pussia lisää ja tein ison satsin, kaikki meni. Tänään hillitsin itseni tekemästä O_O Ja vaikka tiedän, ettei banaani taida kuulua ruokavalioosi, sanon silti: pala banaania ja norilastut ovat jännällä tavalla mielettömän hyvä yhdistelmä. Se ikiaikainen suolaisen ja makean.

    Comment by ylimuuli — 1.6.2009 @ 20.39

  11. Rakastan blogiasi, tulisesti. Tästä tuli uusi salarakkaani. Kirjanmerkkeihin menee.

    Comment by Muhku — 2.6.2009 @ 18.32

  12. Muhku, minäkin rakastan sinun kommenttiasi! Sääli etten enää aktiivisesti blogaa :-)

    Comment by ylimuuli — 2.6.2009 @ 19.11

  13. Kokeiltu on! Pieni määrä banaania satunnaisesti menee. (En ole absolutisti muun kuin viljan suhteen, ja sekin vain pakosta.)
    Suolaisen ja makean yhdistelmä on usein nami, lapsena syötiin suolaista voita pullaviipleen päällä, ja voisulan kanssa syöty rusinainen maksalaatikko maistuu ihan tarkkaan toffeelta, kun ei hukuta sitä happamaan puolukkaan! Mutta banaanin ja merilevän yhdistelmä ei matsannut minun suussani. Näissä muuten arvaisin olevan fysiologisakin eroja, siis makuaistimuksissa. Miehen kanssa syöty yhdessä 26 vuotta ja ruoka-ajattelumme on tarkkaan sama, mutta jotkut erot vaan kertakaikkiaan ovat ja pysyvät.

    Mitäs jos harkitsisit uudestaan tuota aktiivisuusastetta… ;-)

    Comment by Mirka — 3.6.2009 @ 13.30

  14. Mirka, voi lämpimän pullan päällä, ei sille voi kuin antautua. Sniff. Ja joo, eihän nää kaikki makuyhdistelmät kaikille maistu, hauskaa kun kokeilit kuitenkin :-D Maksalaatikkojuttua en ole kokeillut, JÄNNÄ.

    Aktivisuusaste ei taida harkinnalla muuttua, mutta luulen sen olevan kovin altis impulsiivisille inspiraatioille!

    Comment by ylimuuli — 3.6.2009 @ 18.33

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Leave a comment

Powered by WordPress