15.6.2009

Nuketa nopeasti

Filed under: Arkiruoka,mikroruokaa — Meri @ 20.40

Ei taida kenellekään tulla enää uutisena, että yhdelle ihmiselle tai kahdelle hiilarinkarttelijalle tekee nopeasti perunat mikroaaltouunissa. Pottu tai pari kääritään talouspaperiin, mikroon ja pari minuuttia, yksi lisää jossei riitä. Pikaisesti kypsää ja pirun kätevästi. Siitä sen pilkkoo vaikka salaattiin.

Mutta sitä en tiedä, onko ajatuksenne kulkenut perunanvalmistelun jälkeen samoja ratoja omieni kanssa, sillä testasin tietysti välittömästi samaa punajuurella. Pistin kyllä ison juuren kahteen osaan ja kokeilin toisella, meni siinä ehkä kolme minuuttia ja jo oli kypsä juurikas käsissä. Voi saakeli että mikro on mukava kaveri. Mikron kanssa voinee jatkaa ajatusleikkiä muiden juuresten kanssa, jos hotsittaa.

Edit: myös palsternakka onnistuu mikrossa erinomaisesti. Kuorin nakan ennen kuin käärin paperiin eikä nakka vaatinut pitkää nuketusta, onhan se niin huokoinen. Punajuuren olen kuorinut vasta jälkeenpäin ja käärinyt aina kahteen paperiin, ettei punaväriä leviä uuniin. Helpompaa olisi kyllä kuoria ensin ja nukettaa sitten, mutta paperit saa kietoa sitten huolella.

15 Comments »

  1. Hitto, pitäiskö oikeesti panostaa ja hommata mikro. :-O

    Comment by Kukka — 15.6.2009 @ 22.37

  2. No oho, kyllä mulle tuli vähän yllärinä, siis että se oikeasti toimii! Pitänee kokeilla, ja vähintään yhtä hyvä vinkki oli toi punajuuri. Onnistun aina pilaamaan perunat keittämällä liikaa tai liian vähän.

    Comment by oliivia — 16.6.2009 @ 8.20

  3. Nomutta! Pitäisköhän sitä mikroa käyttää johonkin muuhunkin, kuin ruoantähteiden lämmitykseen tai satunnaiseen sulatukseen. Aika huippua pikaruokaa; kolmen minsan punajuuret ja chevreä sekaan…

    Comment by Emma — 16.6.2009 @ 8.53

  4. Ihanaa, oot paras mikron puolestapuhuja! Ja kiitos punajuurivinkistä! Mikro pelastaa maailman!

    Comment by Anna — 16.6.2009 @ 12.34

  5. Kukka, niin… Elämän suuria kysymyksiä ;-)

    Oliivia, ainakin kun tekee yhden tai kaks niin toimii. Suuret kannattaa puolittaa, oli sitten punkku tai pottaatti. Onkos teillä mikru?

    Emma, aaawhhhhh hyvä idea :-P Melkein jo ostin chevreä kaupasta, tais tulla juhannuskokeilu! Siellä kyllä on grillikin, mutta jos vaikka sataa :-D

    Anna, hahahahhaaa, kiitos, kiitos. Oon ite ihan yllättynyt ja niin kovin tyytyväinen kun Kenny näin lunastaa paikkansa elämässäni. :-)

    Comment by ylimuuli — 16.6.2009 @ 19.48

  6. Mahtavaa! Pakko kokeilla mikropottuja tässä lähiaikoina! Pitää kokeilla muitakin juureksia, kun ne kestää aina niin kauan kypsyä. Miten olisi vaikka mikrobataatit. Meikällä on vieläpä grilitoiminto niin voisi päälle päätteksi saaha vähän väriäkin pintaan!!

    Terv. Aurinkotuuli *mahdollisuuksien-maailmat-silmissä-kiiluen*

    (P.S Mietelmäni hapankirsikkaleivonnaisista löytyy nyt reissurapsan kommenttilootasta.)

    Comment by Aurinkotuuli — 29.6.2009 @ 22.51

  7. Huijausta! ;) Täällähän tämä blogi pyörii, vaikka jossain vaiheessa jo jäähyväisiä jätettiin. Enpä siis ole käynyt vähään aikaan kurkkaamassa (kun muutenkin oli vähän taukoa blogimaailmasta). Ilahduin kyllä suunnattomasti, kun huomasin, että apina on palannut. Ehkä se haaveiltu brunssi voitaisiin toteuttaa elo-syyskuussa? En ideaa ole unohtanut, vaikka vähän harmittikin, kun oli niin vähän innostuneita. Ja voihan se olla pienen porukankin brunssi. :) Olisiko sulla muuten mitään ideaa, miten amerikkalaisia pannukakkuja tai vohveleita voisi tehdä vähän terveellisemmin (ajattelen nyt jauhoja)? Voisiko niihin käyttää spelttiä? Mulla on myös kaapissa kuulemma terveellistä amaranttijauhoa, joka antoi ainakin suklaakakulle herkullisen maun ja koostumuksen.

    Itsetehty gourmetsuklaa sormisuolalla kuulostaa järjettömän houkuttelevalta ja samalla vähän pelottavalta. Yritän kuitenkin uskoa sanaasi sen hyvyydestä ja kokeilla sitä joskus.

    Comment by Rauna — 30.6.2009 @ 16.38

  8. Aurinkotuuli, mikrobataatti vois olla ihanaa! Ja uudet perunat kannattaa kyllä keittää kattilassa mutta kaikkina muina aikoina kantsuu mikrottaa jos tekee pientä satsia. :-) Ja bataatin päälle vaikka sit halloumia, jos punajuuri saa vuohenjuuston! Kävin kattomassa, kirsikkapiiras kuulostaa upealta. Hyvältä erityisesti ei-makea taikina alla, suolainen ja makea, ne on vaan erottamaton pari.

    Rauna, kato tää on vähän zombiena täälä, nytkään en oo taas postaillu, että ihan miten sattuu monkey heräilee ja nukkuu. Pikkuressu ;-) Ehdottomasti brunssi täytyy vielä pistää pystyyn! Oon lomalla elokuussa eli paljolti mahd. pois maisemista, mutta ainakin syyskuun alku olis buenjo.

    Ja aivan mainiosti voi pistää pannariin spelttiä tai vaikka sitä amaranttia. Amerikkalaiset pannukakuthan kohotetaan soodalla, joten noussee jytkympikin jauho. Ja riippuen siitä, mitä pitää terveellisenä, voi lisätä vaikka munan ja vähentää siten vähän jauhoja. Tai makeuttaa banaanisoseella (tai porkkanasoseella, meneekö jo liian hooseeks?). Tai tehdä kaurahiutaleista. Tai korvata osan vehnästä leseellä. Kyllähän sinä osaat :-D Raejuustoletut on tietty kans vaihtoehto mutta jos pyrkii aitoon amerikkalaisuuteen, ne taitaa olla melko kaukana.

    Comment by ylimuuli — 30.6.2009 @ 17.49

  9. Mä olen leipomisen suhteen aina varovaisempi muuttelemaan alkuperäisohjeita, kun sitten helposti lässähtää tai ei kypsy tai muuten toimi. Ruoanlaiton suhteen on usein rennompaa, harvoin menee ihan pieleen, jos korvaa esim. munakoison kesäkurpitsalla. Ehkä kokeilen ekaksi sillä amarantilla ja munalla. Olen nyt kahdella eri reseptillä testannut, aitoamerikkalaisempi oli parempi mutta vähän taikinaisen oloinen. Pitäisi ehkä laittaa enemmän
    maitoa, hm. Suomalaisempi versio taas oli maultaan melko tylsä.

    No hauska, että se raasu jaksaa päivätorkkujensa välissä aina piristää polkkaajien elämää. :) Anna sille mun puolesta banaani ja pari rapsutusta kiitokseksi, jotta se jaksaa jatkossakin.

    Comment by Rauna — 30.6.2009 @ 22.46

  10. Kämppikseni teki taannoin pannukakkuja tattarijauhoista, ja hyviä oli. Olivat kyllä parhaita suolaisten täytteiden kanssa.

    Comment by Anni — 2.7.2009 @ 15.03

  11. Rauna, no se on totta, leipominen on tarkempaa puuhaa, siksi onkin ihme, että siinä koskaan onnistun :-D En juuri ikinä noudata ohjetta pilkulleen, ja lisäksi mittani ovat aiiiiiina sinne päin! No, kaikki ei meekään aina niin upeesti, itteään saa syyttää. Kokeilitko jo amaranttia ja munaa? Mmmmm, mikä kombo! ;-D

    Anni, tattarihan on kyllä hyvää, JOS siitä pitää. Lapsena inhosin ja jotkut ystäväni eivät edelleenkään pidä. Sen sijaan itse kyllä. Pannariin tulee blinimäinen ulottuvuus tattarista. :-)

    Comment by ylimuuli — 4.7.2009 @ 8.07

  12. Kokeilin nyt ihan tavallisia lettuja amarantilla. Maukkaita oli, sekä sitruunamehulla ja sokerilla että voilla ja vaahterasiiparilla höystettynä. Koirakin tykkäsi, kun sai oman pikkuletun. Ehkä joku viikko sitten amerikkalaisia versioita, kun ei viitsi ihan joka päivä pannaria syödä (tai kehtaa).

    Comment by Rauna — 4.7.2009 @ 22.38

  13. Joo, siiparilla niin. :)

    Comment by Rauna — 4.7.2009 @ 22.39

  14. Siiparihan se tekee eetvarttia! :-D Eritoten vaahterasiipari. Ei ihme että koirakin piti <3 Ja tosiaan, ehkei pannaria ihan alvariinsa. Amaranttia täytyy ehkä kokeilla jossain kun kerran suosittelet. Mulla on amaranttia kyllä, mutta ei jauhoina vaan miniryyneinä? Niitäkö laitat vai jauhat vielä vai käytätkö valmista jauhoa? Jännnnnäääää. O_O

    Comment by ylimuuli — 5.7.2009 @ 7.28

  15. Ostin valmiina jauhona sitä messuilta, mutta pitäisi olla joissain kaupoissakin tai hallissa. Toimi erityisen hyvin suklaamantelikakussa, jossa oli mansikoita (ohje blogissani huhtikuun kohdalla). Voi kun sitä olisi nyt… Ja koiraparka jäi muuten ilman siiparia, en viitsinyt antaa niin paljon sokerista, hän sai vain letun. Vaikutti silti aika onnelliselta heti, kun tajusi miten se syödään (ruokakupin kokoinen minilettu enkä tajunnut leikata sitä paloiksi).

    Comment by Rauna — 5.7.2009 @ 16.29

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Leave a comment

Powered by WordPress