MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

Johan on työn takana löytää aika ja MUISTAA blogata! Vahingossa taas putosin blogaamattomuuteen, vaikka ensi alkuun ideoida teksteiksi tuli paljon (missä ne ovat nyt?!).

Tammikuu ja vegaanihaaste sujuivat 100%, sen jälkeen arvelin jääväni 99% vegaaniksi, mutta näin ei kyllä käynyt. Psykologinen energia ruokien keksimiseksi kun soija, pavut ja gluteeni ovat vaikeita oli vähissä, ja koska olen vannonut välttäväni ääriajattelua ja lukitsemasta itseäni tarpeettomaan vankilaan, palasin yli yhden prosentin fleksoksi (ehkä se 15/85). Lähinnä olen syönyt jonkin verran luomumunia, pari Bulgarianjogurttia ja jollain ravintolakeikoilla ja kylässä joustanut, tyytyväisenä.

Alpron Go onin voittokulku katkesi, kun päivittäinen runsaahko soijan syönti (ainakin näin kokemusperäisesti n=1) sai ihon reagoimaan. Lisäksi Go on aamupalana tyroksiinin päälle ei välttämättä ollut paras ratkaisu. Palasin aamupuuroon ja syön soijaa välillä ravintolakeikoilla, mm. perjantaina sain Haikossa lounaaksi yhden parhaista vegaaniannoksista ikinä, upeasti maustettua savutofua ja tomaatti-caponata-tyyppistä lisäkettä, kaikki superystävällisesti tarjoiltuna! Myös El Birrificion (hauska miljöö, entinen Kynsilaukka) brunssin vegaaninen portobello-avokado-leipä papujen kanssa oli huippuhyvä, eikä McVegankaan pahaa ollut, vaikka ei nyt suurempia himoja herätellyt.

Kotona syön puuron lisäksi kaikenlaisia ei-kuvauksellisia systeemejä (niin kuin ennenkin), ja tiedän, ettei mun kuvat oo ilo kenenkään silmille mutta blogipostaus ilman kuvia on kuin porsas ilman elämäniloa, surullinen ja väärin, että here goes!

Lidlin hummus on aina hyvää ja pakastepitsa kokeiltu, valmisruoat ei oikein oo kyllä mun juttu.

Ps. Motivaatio välttää eläinten syömistä syntyy esim. tästä: https://www.facebook.com/veikka.valtteri/posts/10155379014138310