…eli terveisiä Portugalista! Ei niin, että olisin siellä koskaan ollut kuin haaveissani, mutta kiitos portugalilaisten tuttujeni (ciao Carlos ja Ana!) virityin maan ruokiin pari vuotta sitten. Carlos saikin lainata nimensä ylimakean ihanalle sitruunatortulle ja nyt viimeinkin pääsin kokeilemaan portugalilaista perinteistä joulukakkua, Bolo Reitä. Bolo Rei tarkoittaa käsittääkseni Kuninkaan kakkua, ja melko kuninkaallinen siitä tulikin. Ei tarvitse yhdenkään kruunupään hävetä näin anteliaasti varusteltua känttyä.

Kakku muistuttaa muiden maiden jouluisia hedelmäkakkuja, mutta on hiivaan leivottu ja suomalaisen näkökulmasta pullakakku, vähän Bostonin tyyliin. Ihanan mehevä siitä tulee ainakin yhden yön malttamisella valmistumisen jälkeen ja reilu määrä portviiniä takaa, että taikinan maistelukin on ohjelmanumero sinällään. Ohjeeseen tulevaa yhteismäärää kuivahedelmistä (tai siis “candied fruit”) ja pähkinöistä voi vapaasti muokata makunsa mukaiseksi. Suosittelen käyttämään reilusti pähkinää ja etenkin parapähkinä, saksanpähkinä ja manteli ovat minun mielestäni tässä edukseen. Pinjansiemen olkoonkin herkullinen, hieman mietoudessaan hukkuu taikinaan.

Bolo rei

• 700 g jauhoa
• 40 g tuorehiivaa
• 1 dl vettä
• 150 g voita
• 175 g sokeria (laitoin 150g, melkein sanoisin, että laittakaa täydet 175g)
• yhden appelsiinin ja yhden sitruunan kuori
• 4 luomumunaa
• 2 lasillista portviiniä (oman fiilikseni pohjalta laskin lasillisen olevan 150ml ja ainakin kakusta tuli hyvä, yhteensä siis 3 dl portia)
• 150 g “candied fruit” eli sukaatteja, kuivahedelmiä, miksikä niitä nyt sanotaan
• 150 g pähkinöitä ja rusinoita

Murenna ja sekoita hiiva lämmitettyyn vesidesiin. Lisää seokseen kaksi desiä jauhoa, jätä kohoamaan vartiksi peitettynä lämpimään, vedottomaan paikkaan. Pieksä sähkövatkaimella huoneenlämmin voi ja sokeri vaahdoksi, lisää munat ja portviini sekä appelsiinin ja sitruunan kuoriraasteet. Lisää seokseen hiivaseos ja alusta joukkoon loput jauhot, vaivaa kunnes taikina on kimmoisaa ja irtoavaa. Lisää hiukan palasiksi hakkeloidut hedelmät ja pähkinät, kääntele joukkoon. Jätä kohoamaan vedottomaan paikkaan (esim. kylmään uuniin) liinan alle 5-6 tunniksi.

Kun taikina on saanut perin juurin rauhassa kohoilla, muodosta siitä voidellulle tai leivinpaperoille uunipellille renkula, jonka keskelle pitäisi muokata reikä (pullakranssin tapaan). Helpoiten se onnistuu asettamalla sopiva uuninkestävä astia pitämään reiän paikkaa, itse pistin uuniin lienikö Iittalan tuikkuastian, jonka voitelin ulkopuolelta tarttumisen estämiseksi. Hyvin toimi. Voitele pullakakku munalla ja ripottele päälle vielä niitä karkkihedelmiä ja vaikka siemeniä. Jätä kokonaisuus kohoamaan liinan alle vielä puoleksi tunniksi.

Lämmitä uuni 200 asteeseen ja paista kakkua 35-45 minuuttia, kunnes se on kauniin kohonnut ja kullanruskea. Ota jäähtymään.

Päälle

• marmeladia
• tomusokeria+sitruunamehua/vettä

Sudi koko kakku (esim. aprikoosi-) marmeladilla, reilulla kädellä. Hölvää päälle vielä sitruunamehulla ja vedellä sopivaksi notkistettua tomusokerikuorrutusta, mitä enemmän, sen parempi.

Ja tämä Kuninkaiden kakku tosiaan paranee seuraavaan päivään, sillä mehevöityy ollessaan. Säilytä kuitenkin kuivamisen estämiseksi hyvin kelmuttuna.

Lopuksi haluan kiittää Facebookia, Saijaa, Saijan ystävän miestä Gonçaloa sekä kaikkia muita oikeanlaisen Bolo Rei -reseptin metsästykseen osallistuneita: poucos mas bons!

(Ja jep, kuvia on reilusti kun kerrankin kuvasin.)

Semiraaka kookossuklaa

Kookoskerros

• luomukookoslastuja (ei mitään minihiutaleita vaan LASTUJA, saa ainakin Ekolosta)
• luomukookosöljyä
• vaniljaheraa (esim. Fastin)
• vaniljasteviaa

Sulata kookosöljy lämpimässä vesihauteessa (tai mikrossa tai kattilassa, jos olet enempi kiireessä ja vähempi sfääreissä). Sekoita siihen reilusti kookoslastuja, mitallinen vaniljaheraa ja mausta stevialla. Maista sopivaksi. Kaada seos astiaan ja siirrä jääkaapiin jähmettymään. Valmista suklaa.

Suklaakerros

• luomukookosöljyä
• kaakaovoi
• raakakaakaojauhoa
• vaniljasteviaa

Kiipit simpöl. Sulata kookos ja kaakaovoi, lisää reilusti kaakaota ja mausta stevialla. Ota jääkaapista kookoskerros ja mikäli se on jo suhteellisen kovettunut, kaada päälle suklaa ja siirrä takaisin viileään. Ihan sulaan kookoskerrokseen suklaata ei kannata kaataa tai sitten on sama sekoittaa aineet hetimiten. Jos kookos ei ole ihan kovettunutta, saadaan kiva marmorituote. Selkeinä kerroksinakin varmasti hieno, en vain malttanut odottaa.

Todella hyvää, hauska koostumus.

Lastut uunissa (pellillinen)

• n. 2 dl kaurahiutaleita
• 50 g voita
• gojia, mulperipuun marjoja, rusinoita, pähkinöitä
• 1 rkl purple cornia tai jauhoa
• hiven suolaa
• vaniljasteviaa
• luomumuna
• 1 tl leivinjauhetta

Sulata voi, sekoita siihen muut ainekset. Munaa ei heti, ettei raukka lähde kypsymään. Nostele lusikallisia leivinpaperoidulle pellille ja paista 200 asteessa 5-12 minuuttia.

Tässä vielä kuvituskuvana jotain aivan muuta kuin lastuja. Nimittäin Crossfit Helsingin pikkujouluissa tarjolla ollut kaalisiili, joka sai piikeikseen fenkoli-villisikamakkaraa ja viinirypäleitä sekä vuohenjuustoa minitomaateilla.

Kokeellisesti kokkailin raakaruokaan sopivan juustokakun. Ihan puristisen raaka se ei ole, sillä hyydytin yhdellä liivatelehdellä. Siksi siis medium. Agar-agarilla onnistuisi varmasti tämäkin, kun vain opettelisi sitä käyttämään. Jos agar-agarin-käyttökursseja on tarjolla, osallistun mielelläni. Yksityisopetustakin vastaanotan.

Ylimuulin Medium (lasten irtopohjavuokaan sopiva, jos teet ison, suurentele määriä ainakin nelinkertaisiksi)

Pohja (haluamasi raakasuklaaseos)

• kaakaovoita
• kookosöljyä
• kaakaojauhetta
• vaniljauutetta
• kaakaonibsejä
• gojimarjoja
• kanelia
• makeute: agavea, steviaa, mistä tykkäät

Valmista raakasuklaamassa ja levitä leivinpaperilla vuoratulle irtopohjavuoan pohjalle. Siirrä jääkaappiin jähmettymään. Kannattaa käyttää kaakao- ja kookosöljyn yhdistelmää; kaakaovoi pysyy kovempana joten pohja ei sula tarjottaessa käsiin, kookosöljy puolestaan pehmentää massaa jolloin sitä on helpompi leikata. Sitten täyte.

• 2 kypsää luomuavokadoa
• mansikoita
• vajaa 2 dl kookosmaitoa
• sitruunamehua
• 1 liivatelehti

Laita liivate kylmään veteen pehmenemään. Soseuta avokadot ja mansikat, lisää kookosmaito. Lämmitä sitruunamehua tilkka ja sulata liivate siihen. Sekoita ohuena nauhana koko ajan vatkaten avokado-mansikka-kookosseokseen. Maista, mutta älä maistele kaikkea kerralla. Kaada massa jähmettyneelle suklaapohjalle ja siirrä jääkaappiin asettumaan. Yksi liivate ei ihan hirveän timmiä tehnyt, mutta kakku pysyi ainakin seuraavana päivänä kasassa. Töykeen hyvää.

Sen lisäksi, että kodissamme (kuten sen ulkopuolellakin) kuluu runsaasti raakoja raaka-aineita salaattien muodossa, primitiivinen primal-ruokavaliomme koostuu myös paleoliittisen kauden ihmisen kypsennetyistä kasviksista. Zonehtava superfoodsyömisemme sisältää kaiken kauniin lisäksi yleensä myös juustoa. Muita maitotuotteita raw food super junkie -dieettimme kuluttaa varsin säästeliäästi, mutta jos Gromit ei luovu juustosta, en luovu minäkään.

Muutama makupala mätöistämme. Ensimmäisenä ennenkin mainostettu peltikaali, jonka voittanutta ei tavallaan voi olla. Yksinkertaiset raaka-aineet, edullinen hinta ja express-luokan iisi valmistustapa takaavat, että kyseessä on ohittamaton ohje.

Peltikaali

• keräkaali
• jauhelihaa
• soijakastiketta
• (Heinzin luomuketsua)

Uuni kuumaksi. Ruskista jauheliha pannulla. Viiltele kaali kappaleiksi eli ohuiksi suikaleiksi ja romauta leivinpaperoidulle pellille. Kaada päälle jauhis. Virittele päälle vielä foolio pitämään paistos mehevänä, ainakin, jos kaali alkaa olla jo kypsempää sorttia ja sikäli jötkympää. Uuniin ja tunnin, puolentoista kuluttua ulos. Luomusoijasta ihana suola ja jos kaipaat makeaa vastapainoa, pieni tursas ketsua. Suurkiitos Lihansyöjän entiselle tyttöystävälle tästä KILLERIohjeesta! *lentosuukkoja*

Paleospydäri on myös helppo juttu. Spydärissähän ei oikeastaan ole muuta epäpaleota kuin makkara. Kun sen korvaa muulla lihalla, theer ju hävit. Kun juuresten joukkoon murentaa vielä hitusen sinihomejuustoa, voi olla varma, että oma yksityinen nautinto on taattu (Lihansyöjä ei sinihomeelle lämpene). Päälle lihan sijaan asettelin tänään uunilohta jonka vielä herättelin inkiväärisellä puolukkasurvoksella.

Vegehaggis on toki paradoksi, mutta se ei estä puolitoista vuotta sitten Skotlannista tuliaisiksi saamaamme purkkihaggista viemästä ruokasydämiämme kanelisen mausteisella maulla. Se on tuo ruskea tuossa vasemmalla. Seuranaan suppilovahvero-lohi-mascarpone-sekoitusta sekä juureksia.

Ja jos MITENKÄÄN saatte näppeihinne kallista, 100%-kaakaota olevaa suklaata, onnitelkaa itseänne! Nautitte juuri Ylimuulin uutta suosikkisuklaata. Huokaus. Tuntomerkit karkulaiselle: Francois Pralus. Tavattu ainakin Flamingon suklaapuodista.

Paleosta vielä sen verran, että vakioaamiaiseni sisältää nykyään oleellisena osanaan green smoothiesta kehittämäni version, jota kutsun paleojugurtiksi. Se näyttää rumalta, mutta maistuu minulle ja on ihanaa. <3

Paleojugu

• 1-2 vartta lehtikaalta
• 1 varsisellerin varsi
• puolukoita
• mustikoita/mansikoita/vadelmia
• 1 jääkuutio vehnänorasmehua (Hakaniemen hallin elävän ravinnon puodista)
• proteiinijauhetta
• (Visibliniä (kuitulisä, joka tekee “jugun” koostumukselle eetua))
• (muut mahdolliset lisäravinteet)
• vettä

Blenderiin ja blend! Lisää vettä aluksi vain vähän ja sitten sen verran, että koostis on noin suunnilleen paksun jogurtin. Päälle voip ripotella vaikka suolaisia auringonkukansiemeniä, goji- ja inkamarjoja, kaakaonibsejä ja pellavansiemeniä.

Loppuun vielä kuva paleokaakusta. Kakku”pohjat” ovat pieniä munakkaita, joissa myös quinoaa tekemässä koostumuksesta kakkumaisempaa. Välissä ja edessä kattilassa keiteltyä hedelmämarjahilloketta, jossa muistaakseni luomuluumuja, omenaa ja vadelmaa. Mausteena vaniljaa, konjakkia ja olisiko ollut agavenektaria. Päällä kookoskermaa.

Vaikka eihän me siellä oltu kun mökillä vaan pyörähdettiin, mutta olen ollut siellä nuorempana monesti ja ei kai ne terveiset nyt niin vanhene? Asennekysymys. Vaan vihdoin siis Teneriffan banaanikakun ohje ihastuttavan (ja tahattoman) retrosta Leivonta-kirjasta. Kuva julkaistu aiemmin.

Teneriffan banaanikakku

• 125 g voita
• 1,75 dl sokeria
• 3 luomumunaa
• 1 dl pähkinöitä rouhittuna
• 4,5 dl jauhoa
• 1 tl leivinjauhetta
• 0,5 tl kanelia
• 1,25 dl maitoa
• 2 rkl suklaata rouhittuna
• 2 isoa Reilua banaania (tai ainakin kolme pientä)
• puolen sitruunan mehu
• 3 rkl konjakkia

Houkuta uuni 175-asteiseksi. Voitele ja korppujauhota pitkänomainen kakkuvuoka. Kuori ja viipaloi banaanit, purista päälle sitruunanmehu ja kaada konjakki. Jätä marinoitumaan. Sekoita jauhot, leivinjauhe ja kaneli. Vaahdota toisessa kulhossa rasva ja sokeri. Lisää munat ja pähkinärouhe, sekoita. Lisää vuorotellen jauhoseosta ja maitoa, aina välillä sekoittaen. Lopuksi lisää suklaa ja sitten vielä banaanien marinadineste (jota työvaihetta ei ohjeessa mainita, mutta itse lisäsin sen taikinaan ettei joudu hyvä konjamiini hukkaan). Kaada kolmannes taikinasta vuoan pohjalle, levitä päälle puolet banaaniviipaleista. Taas kolmannes douta ja viipaleet. Ja loppudou sitten vielä ylimmäksi. Paistele reilu tunti, anna jäähtyä.

Päälle

• 100 g suklaata
• pähkinärouhetta

Sulata suklaa ja valele kakku sillä. Koristele vielä pähkinärouheella vaikka. Nauti kahvin kanssa ihanan kostea ja maukas kakku, palaa tunnelmissa Teidelle.

(Ps. Kokeilin Pastanjauhajien ihanan helppoa olutleipää niin, että korvasin oluen kokiksella. Maustoin fenkolilla ja kuminalla. Suureksi pettymyksekseni lopputuloksessa ei maistu kola lainkaan, vaikka leipä sinällään oli ihan syötävä. Plääh. Stick to the beer.)

Kesäloma on ihana asia. Loma ylipäänsä on maailman parhaita asioita yhdessä meren, auringon, rakkaiden, suolan, huumorin ja inspiraation kanssa. Kun lööbaa osan lomastaan mökillä, saa villin kortin leivontaan; bake, bake, bakety, bake! Leivonnalle antoi suunnan uusi leipävuoka, jonka Lihansyöjän äiti esitteli. Aluksi olimme vuoan kanssa kovin muodollisia, mutta jo ensimmäisen yhteisen onnistuneen projektin tuloksena teimme sinunkaupat ja jatkoimme hyvin alkanutta ilkamointia.

Koska vuoankaan suu ei tuohesta ole, ensimmäinen testi tehtiin Pastanjauhajien olutleivällä. Voin vain suositella. Nopea, helppo, herkullinen, vielä seuraavana päivänäkin. Toistan ohjeen täällä, vaikka saat toki seurata jälkiä sylttytehtaallekin.

Olutleipä

• 7,2 dl vehnäjauhoa (tai puolet sämpyläjauhona)
• 1-1,5 rkl leivinjauhetta
• vajaa 1 tl soodaa
• 1 tl suolaa
• 0,6 dl sokeria
• 3,6 dl olutta (käteen sattui kaupasta Keisari)

Kuumenna uuni 190 asteeseen. Voitele vuokaystäväsi öljyllä. Sekoita kuivat aineet ja kun uuni on valmis, kaada joukkoon olut ja kiepaise vielä sekaisin. Sooda alkaa toimia heti jouduttuaan kosketuksiin nesteen kanssa, joten tässä vaiheessa ei ole syytä aikailla ja siksi on tärkeää, että uuni on valmis. Paista 55-60 minuuttia rapeakuoriseksi ja anna jäähtyä hetki vuoassaan. Kumoa ja anna jäähtyä vielä ennen leikkaamista. Ja sitten: shöytaim! Päälle vaikka maggaraa.

Seuraavaan systemointiin rupesimme vuoan kanssa, kun apina ja gorilla eli rusinat ja pestojämät alkoivat huudella kaapista. Tein taikina sämpylätyyliin, sisälle voi keritä mitä tykkää.

Kierreleipä vuoassa

• 2,5 dl vettä
• 25 g hiivaa
• 1 tl suolaa
• 1 tl siirappia
• 2 dl vehnäjauhoa
• 3 dl sämpyläjauhoa
• 1 dl kauraleseitä
• loraus oliiviöljyä
• (täytteet: esim. pestoa, rusinoita, parmesaania raastettuna, kinkkusuikaleita, pinjansiemeniä tai murskattuja manteleita)

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja sekoita siihen hiiva, sitten siirappi ja suola. Kaada joukkoon desi vehnää ja sekoita puuhaarukalla hyvä tovi. Lisää toinen desi vehnää ja toista. Sitten samalla ajatuksella vähitellen sämpyläjauhot ja lopuksi leseet. Lorauta joukkoon öljy ja vaivaa taikina kimmoisaksi. Anna kohota vedottomassa paikassa puolesta tunnista tuntiin.

Kun taikina on kohonnut, lämmitä uuni 175 asteeseen ja öljyä vuoka. Mukiloi taikinasta ilmakuplat pois ja silittele kaulimella tai pullolla vuoan pituiseksi, ohueksi suorakaiteen malliseksi levyksi. Levitä levylle täytteet (rusinoita en jättäis pois, suolainen ja makea :-P). Kääri rullalle ja nosta vuokaan. Roiski pinnalle vielä vähän vettä ja painele kuoreen sormisuolaa. Paista n. 45 minuuttia tai kunnes kypsä. Jos pinta alkaa käydä turhan hiilenä, peitä foliolla. Rrrrrrrr miten hyvää!

Ja vielä viimeisenä makeaa. Nimittäin 90-luvun alun leivontakirjan Teneriffan banaanikakku! Avot. Täytyy sanoo että töykeen hyvää. Nyt saatte vain kuvan, ohje on kirjassa mökillä. Ehkä saan senkin tänne joskus. EDIT: 13.9.2009. Teneriffan banaanikakun resepti.

Olen aina lämmennyt italialaisille mantelikekseille, cantuccineille, niiden uniikin olemuksensa vuoksi; rapeus, julmasti halkaistut pähkinät ja mantelinmakuinen makeus tuottavat keksejä, jotka ovat kauniita katsella ja kastella kahviin tai jälkiruokaviiniin. Vasta viime tiistaina sain itsestäni aikaiseksi ihan eks temporee tehdä paluun juurilleni ihanaan Italiaan. Ja kuinka kornia, tarjoilin niitä ainutkertaisen ranskalaisessa ympäristössä. Katselimme nimittäin Paul Bocusén hurmaavia (etenkin musiikki!) ruoanlaittovideoita vuodelta 1983. NYT ymmärrän, mistä ystäväni Villen (ennenkin esiintynyt MOnkeyfoodissa, mm. muistetaan uskomattomasta munakoisolasagnesta) kokkauspieteetti on kotoisin. LAPSUUDESTA!

Inspiraatiolle on kuitenkin hankala laittaa hanttiin ja kaivoin ohjeen esiin. Bella Vanilla tarjoili vakuuttavan shöyn ja koska kaapissa oli muniakin vain yksi, valitsin sen. Hiukan muokaten, tässä se on.

Mantelicantuccini cocojyväjauhosta (n. 15 kpl)

• 1 luomumuna
• 100 g sokeria
• 0,5 tl vaniljauutetta tai vaniljasokeria
• 1-2 rkl Amarettoa eli mantelilikööriä
• 115 g kokojyvävehnäjauhoa
• 0,5 tl leivinjauhetta
• reilu ripaus suolaa
• 100 g manteleita

Kuumenna uuni 180 asteiseksi. Vatkaa sokeri ja huoneenlämpöinen muna tukevasti vaahdoksi. Lisää vanilja ja likööri, sekoita. Sekoita jauho, leivinjauhe ja suola toisessa astiassa ja kääntele sekaan vaahtoon. Lisää mantelit. Muotoile leivinpaperoidulle pellille sopiva pötkylä ja nuketa 25 minuuttia. Ota pötky ulos ja pätki ohuehkoiksi suorakaiteiksi. Käännnö kaiteet kyljilleen ja paahda jälleen 10 minuuttia. Käännä sitten möllit toiselle kyljelleen ja paista vielä, viisi minuuttiakin voi riittää. Anna jäähtyä mikäli maltat. Syö.

Disclaimer: jos olet heikkohampainen, kastele keksi kunnolla kahviin ennen kuin yrität sen kimppuun.

Olen melko vannoutunut kastikkeiden kammoaja (lööööng stööri tai oikeestaan tosi lyhyt: äitinikään ei pidä niistä), mutta nyt oli pakko antautua. Sain jo joskus aikanaan Satujatarelta tuliaisiksi torvisienikastike-paketin, joka on tuolla odotellut h-hetkeään mukavan rauhallisena. Nyt se sitten koitti. Kokonaisuudeksi kotimatkalla muotoutui lähes-paleo-atria kohderyhmää kosiskellen. Paleon ruoasta saa jättämällä parmesaanin pois. Iisii. (Kastikeaineksessa oli myös ohratärkkelystä, mutta suurustamassa kinoalla sekin korjaantuu.)

Ja täytyy sanoa, että kun olen syönyt aikapäivät melkein yksinomaan kylmää ravintoa, lähinnä salaatteja, niin kyllä tällainen lämmin eväs lämmitti. Liikaakin: ähkyyn en ole ennen tätä itseäni hetkeen saattanut. Ehkä se laskee joskus.

Lihapullat

• 5 % naudan jauhelihaa
• luomumuna
• himalajansuolaa
• raastettua porkkanaa
• raastettua parmesaania
• mustapippuria
• pinjansiemeniä

Sekoita ja maista, mausta. Pyöritä minipulliksi ja paahda uunissa joku tovi, melko äkäiseen tulevat valmiiksi kun ovat pieniä. Uunikin saa olla ihan hyvin lämmin.

Kesäkurpitsapappardelle

• iso kesäkurpitsa
• öljyä, suolaa

Vuole kesäkurpitsa kuorimaveitsellä ohuiksi suikaleiksi, jätä huokoinen keskikohta vuolematta. Lorauta paistinpannulle öljyä ja pyöräytä suikulot siinä, suolaa kevyesti.

Sienikastike paketista (Mustatorvisienikastike, valmistaja Linexpo Ky, Monninkylä)

• torvisienikastikeaines
• 5 dl kookosmaitoa
• 2 dl vettä
• kasvisliemikuutio

Mittaa kattilaan vesi ja 3 desiä kookosmaitoa, kastikeaines ja liemikuutio. Kuumenna hiljalleen kiehuvaksi ja sekoita koko ajan. Kun seos saostuu, lisää loppukookosmaito ja sekoita, hella pois päältä.

Kokoa annos: nostele isoon astiaan kesäkurpitsapappardellet, kaada päälle kastike ja rojauta ylle ihanat, lihavaiset pullat! Kyllä naurattaa kun tällastä syÄ. Lihansyöjä sanoo: ei sanokaan, vaan syö! Törkeen herkullista.

Jälkiruoaksi raakaruokapohjainen partaäijämansikkakakku.

Partaäijän kesäkakku

Pohja

• kookosöljyä
• raakakaakaojauhetta
• kaakaonibsejä
• goji-marjoja
• kanelia
• vanilja-aromia
• quinoa-hiutaleita
• makeutusta
• (proteiinijauhetta –> tämän voi jättää pois, mutta lisäsin siksi, että tekee pohjasta maitosuklaamaisemman)

Sekoita sopivassa suhteessa ja levitä vuoan pohjalle. Siirrä jääkaappiin jähmettymään hetkeksi. Valmista täyte.

• partaäijää eli kreikkalaista jogurttia
• limetin raastettua kuorta
• limetin mehua
• makeutusta

Sekaisin vaikka karusellissa! Valele pohjan päälle ja leikkaa päälle läjä tuoreita mansikoita. Lallallallaa. Vähän tuli mun pohjasta kova eli kun kaakkua ottaa, joutuu pohjaan raapimaan annoksen päälle. Makua ei haittaa, mutta tuota voi sen pehmeämmäksikin jättää, jotenkin. En jaksa nyt keksiä miten.

Here she comes to save the day! Muuli hengittää edelleen (niskaasi), vaikka pyöräkolari (autoilija maksaa), uupumus ja tuoreimpana selän kosahtaminen eilisessä treenissä ovat hetkittäin verottaneet elinvoimaa. Maailmantuska on myös ollut ei-toivottuna ystävänäni nyt turhan tiiviisti, mutta kun on viikko lomaan ja verkon äkkilähdöt tarjoavat rantatunnelman niin eiköhän tuskakin väisty suosiolla.

Foodwise muulinluolassa on menty edelleen pitkälti raakaruokapainotteisesti. Raw food on nyt kovassa nosteessa maailmalla ja Suomessa, mikä ilahduttaa suuresti. Uusia plokeja pukkaa herkulliseen tahtiin ja sitä myöten kokeiltavia ohjeita, jos sellaisia haikaa.

Tässä yksi makupala, joka lämmitti erityisesti Lihansyöjän mieltä ja makua. Alkuperäinen ohje järkyttävän hehkeän Kimberly Snyderin blogista, itse koukkasin Kimin saitille Quinoan eli Suomen Kimberlyn kautta.

Key Lime Bars eli limettijuustokakku (n. 15 palaa)

•  1 cup (eli 2,4 dl) tuoreiden lime-hedelmien mehua (muutkin sitrushedelmät sopivat, käytin limeä ja verigreippiä)
• 0,5 cup (1,2 dl) luomukookosöljyä (esim. Keho.netin kaupasta)
• 0,5 cup (1,2 dl) agave-nektaria (esim. Keho.netin kaupasta)
• 0,5 tl suolaa
• 4 cups (eli vajaa litra) cashewta (4×125g pussi)
• 0,25-0,5 cup (eli 0,5-1 dl) vettä

Kaikki paitsi vesi blenderiin ja surinaks. Lisää vettä tarpeen mukaan. Itse laitoin täyden määrän. Pakasta esim. silikonimuffinssivuoissa ainakin neljä tuntia. Ei se pehmeämpänäkään pahaa ole. Vaihtoehtoisesti voit kaataa massan yhteen astiaan ja leikata jäätyneenä kappaleiksi. Säilyy Kimberlyn mukaan muutaman viikon pakkasessa.

Omaan makuuni tällä ohjeella tuli melko makeaa, mutta herkullista kyllä. Lihansyöhän suuhun täydellistä, puhuu juustokakusta. Erinomainen täyte myös elävän ravinnon piiraaseen, päälle vielä tuoreita mansikoita niin avot. Siitä ei kekkerit parane! Kelpaa yhtä hyvin hipeille kuin porvareille.

[Oltiin Kimberlyn kanssa biitsillä viikko sitten ja otettiin vähän valokuvia toisistamme. Tsekkaa Kimin kuvat Kimin sivulta! Vitsi oli fantsuu. Raakaruoka tekee niin hyvää!]

[Niinku näkyy, raakaruokakaan ei tee täydellisex)

Työni puolesta osallistun toisinaan erilaisten, usein mielellään yksinkertaisten ja takuuvarmojen sekä nopeiden, leipomusten valmistukseen. Tai oikeastaan ihanteellisessa tapauksessa mahdollistan sen. Tämä ohje toimi hienosti; hankala mokata ja hyvää. Ilmankos, kun ohje on jälleen Myllyn parhaan. Kokemukseni mukaan Myllyn ohjeet toimivat aina.

Kauralesekräkkerit (pellillinen)

• 3 dl kauraleseitä tai kaurahiutaleita
• 5 dl jauhoa (joku tummempikin aste käy)
• 1 tl suolaa
• 100 g voita
• 2,5 dl maitoa
• (1 rkl kuminaa tai muuta maustetta)
• (juustoraastetta)

Sulata voi mikrossa, jätä jäähtymään. Sekoita jauhot, hiutaleet/leseet, suola ja haluamasi mauste/mausteet sekä juustoraaste, jos käytät (me käytimme). Me laitoimme valkosipulijauhetta (ja vähän lisää suolaa). Lisää maito, sekoita. Lisää sula rasva, sekoita. Siirrä jääkaapiin kovettumaan ja laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Vuoraa pelti leivinpaperilla. Ota taikina kyylskoopista ja kaaviloi (?) eli painele ohueksi leivinpaperille. Mahdollisimman ohueksi. Vetele taikinapyörällä ruudukoksi ja pistele mielivaltaisesti ja tiuhaan. Paista n. 15 minuuttia. Anna jäähtyä, palastele.

Jos haluat parhautta, follow me: palastele kräkkerit heti kun sormet eivät pala ja siirrä takaisin uuniin vielä n. 5 minuutiksi. Saat rapeita keksejä muistakin kuin reunapaloista. Ja jos kräkkereissä jokin on olennaista, se on suola ja rapeus.