2.5.2008

Uppo-Nallen kalavale

Filed under: Överi,Kala,Kana,laktoositon,uppopaisto — Meri @ 14.06

parvekepiknik

[Parvekepiknik.]

Jos lähtee sille linjalle, että uppopaistaa, niin kannattaa paistella sitten samalla kunnolla! Eilen syntyi ennätys kun valmistin kolmea eri lajia uppopaistaen, simultaanisti KAHDESSA KATTILASSA :-O Oon itekki että Nalle Huhhuh. Ja uhhuh oltiin myös piknikin jälkeen, muttei liian. Tuplauppo onnistui muuten ihan hyvin, ei liiallista cooking overloadia, mutta yhden muovisen salaattiottimen onnistuin tuhoamaan kuumaan öljyyn, eipä noita pihtejä ja reikäkauhoja piisaa ihan näin övereihin uppissetteihin. Kuka nyt yhtä otinta kaipaa… Ei toivottavasti ainakaan Lihansyöjä.

Ensimmäisenä öljyyn pääsivät lämmittelemään KFC Kanat, joita tehtiin aivan hetki sitten Pastanjauhajien köökissä. Ja hei, suositella voi! Varsinkin, jos oikean KFC ja kaikkien sen kopioiden frittikanatarjonta epäilyttää. Itsekään en ole koskaan sellaisia kokeillut enkä oikeastaan aiokaan. Näihin voi käyttää haluamansa fileen ja tietää tasan, mitä seos sisältää. Ohjeen voi luntata täältä. Toimin aivan vastaavasti, paitsi ehkä sotkuisemmin ja käytin kattilaa paistpannen sijaan. Maistuu vielä seuraavanakin päivänä.

kfc

Kotkon lisäksi Nallen pataan pääsi kalaa. Tämä resepti on ollut sydämeni valittu julkaisupäivästään saakka, nyt vasta lautasella saakka. Pääsin vihdoin tuumasta toimen asteelle kiitos kollegoiden, joille vein Maku-lehtiäni töihin luettavaksi. Samalla selasin niitä itsekin uudestaan ja taas muistin, tämän.

Uppo-Nallen uppokuha (kahdelle)

  • n. 300-350 g kiinteää kalafilettä, käytin kuhaa
  • 3 rkl soijakastiketta
  • 3 rkl sakea tai olutta (Karhu skulas ihmeen hyvin!)
  • 0,75 dl perunajauhoa
  • (0,5 l rypsiöljyä)

Leikkaa kalafile 2-3 cm viipaleiksi vinottain (leikkasin kyllä ihan miten sattuu ja nätit tuli, maku mainio) ja laita marinoitumaan soija-olut/sakeseokseen jääkaappiin pariksi tunniksi. Itselläni kalat jäivät kaappiin varmaan viideksi tunniksi, ei ongelmaa. Kun kalat ovat marinoituneet ja aiot ryhtyä Puuhaan, kierittele ne laakeassa astiassa tai muovipussissa perunajauhoissa yltä päältä.

H-hetkellä kuumenna öljy kattilassa uppopaistolämpimäksi, lämpötilaa kannattaa testata vaalealla leipäpalalla jos sellainen on, ruskistuu n. minuutissa kun hönkä on sopiva. Niillä helloilla, joilla itse olen uppoillut, hellan säätö (1-6) 4 tai 3 (ja niiden välillä vaihtelu) on osoittautunut pettämättömäksi lämpötilan suhteen. Kun nelosella alkaa liikaa räiskiä, hetkeksi kolmoselle, ja taas takaisin.

Kunhan öljy siis on sopivaa, upota sinne 3-6 kalapalaa kerrallaan ja paistele, kunnes ovat kauniin kullanvärisiä, ainakin osin. Nosta talouspaperille valumaan ja tarjoile pian! Vaikka mulle nämä maistuivat kylminäkin. Kaveriksi voit tarjota Maku-lehden ehdottamaa soijaa tai retikkaa (tätä oli, muttei spessuhyvää vaikka söin kaiken), TAI seuraavaa ylihelppoa dippikastiketta, jota tein kanoille, mutta jonka kanssa myös kalojen maku lähti sfääreihin. Drool. Tämä kalaruoka on valehtelematta todella hyvää. Kysykää vaikka Laulavalta.

uppiksenkala

Pink dip

  • partaäijää eli turkkilaista tai kreikkalaista jogurttia 10% rasvaa
  • ketsuppia (esim. Heinzin aikuiseen makuun oleva on järkkyhyvää)
  • soijaa
  • (tabascoa)

Ota hyvä setti juggea ja puserra siihen ketsupit, lorauta joukkoon soijaa. Halutessasi pari tippaa tabascoa pistää jytinää pyttyyn. Sekoita ja säädä sopivaksi. Tarjoile kanojen ja Uppiksen kalojen kera.

Jälkkäriksi paistelin sitten vielä Lihansyöjän pyynnöstä minisatsin rahkapalleroita, tällä kertaa pelkkää spelttijauhoa ja makeutusainetta käyttäen, aikamoisia terveysmunkkeja. Päällä kyllä aitoa luonnon sokeria. ;-) Hyvää. Nää meni ilman dippiä. Nyt treenien kautta mökille grillaamaan ja haistelemaan kesää!

29.4.2008

Niin kerta

Filed under: Alakarppi,Arkiruoka,Kalkkuna,Kana,Kevyt,Optimoidut — Meri @ 21.29

Kun tuo edellinen postaus sai vähän nolon päätöksen Välispiikin oltua niiiin edellä mua sinappivoin suhteen, saatte kostoksi maistaa arkistakin arkisempaa tipua. Cordon Bleu. Fänsipänsi nimi, helppo ja herkullinen toteutus. Mutta kovin low key, kun käyttää kevytjuustoa. Hawai’in pulun selkeä serkku.

cordonbleu

[Kuvassa hän on vielä raaka.]

Kanaa Kordoon Blöö

  • 4 broilerifilettä
  • 4 (savu-)kalkkunaleikettä (niitä leivän päälle ripustettavia)
  • 8 viipaletta juustoa (jeps, taas oli käytössä Polar 5%, voimakkaampia makuja on suotavampaa hakea)
  • 4 cocktail-tikkua

Upota cocktail-tikut veteen, jotta kostuvat eivätkä sitten pala. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Nuiji tai kaulitse (pulikalla meni aika helposti) kanafileet kelmun välissä hieman laakeammiksi ja ohuemmiksi, noin kämmenen kokoisiksi. Suolaa fileet ja nosta uunipellille. Aseta jokaisen fileen toiselle puoliskolle ensin pala juustoa, sitten kalkkunaleike ja päälle vielä juusto. Kääräisen kaksinkerroin ja kiinnitä cocktail-tikulla. Uuniin ja 20-25 minuuttia (pannullakin saa paistaa jos haluaa). Kaveriks vaikka spelttipastaa ja saldee. Ja yks file seuraavan päivän evääksi. Nätti on näin.

2.4.2008

Haukkaa Hawaii

Filed under: Arkiruoka,Kana,Kevyt,laktoositon — Meri @ 20.10

…vaikka kuka täältä aurinkoisesta kevät-Suomesta mihinkään kaipaa! Joka tapauksessa kyseessä on kovin arkinen Hawaii, mutta olen itse niin ihastunut tähän helppoon tapaan valmistaan kanafileet, että jaan aarteeni kanssanne. Aarre se nimittäin on kiireiselle jalostuessaan helposti useamman päivän eväiksi, kun niitä on melkein päivittäin ruukattava.

hawaii

[Kyl on aneeminen kuva, puluparka.]

Tipua Hawai’ilta

  • broilerin rintafilee (tai neljä)
  • ananasrengas (tai neljä eli pieni purkki)
  • Polar 5% -juustoa (tai vaihtoehtoisesti muuta)
  • tuoretta valkosipulia, purkkivalkosipulimurskaa tai valkosipulijauhetta
  • suolaa

Kuumenna uuni n. 225 asteeseen. Asettele broilerinfileet pellille ja rouhi päälle hyvin suolaa. Murskaa/paloittele valkosipuli tarvittaessa ja levitä fileille, tai käytä helppoa valkosipulijauhetta, joka tässä toimii oikein hyvin ja ripottele sitä reippaasti tipuille. Tuuppaa uuniin n. 15 minuutiksi, ei liian pitkäksi aikaa etteivät birdit kuiva. Viipaloi juustosta n. 2 siivua per file ja avaa ananaspurkki, valuta mehut pois tai talteen. Ota pulut hetkeksi pois uunista ja levitä jokaiselle pari juustosiivua ja kruunaa ananasrenkaalla. Takaisin uuniin! Asteita voi halutessaan hieman nostaa, mutta tässä vaiheessa viitisen minuuttia riittää kuitenkin, niin että juusto sulaa ja ananasrengas lämpenee. Haukkaa Hawai’ia vaikka salaatin seurana.

Seuraavana päivänä voit viedä mukanasi töihin taas jonkin salaatin ja kaveriksi kanan. Lämmitä lounastunnilla file mikrossa ja naatiskele sallaadin kanssa.  Jos teit kerralla neljä filettä, voit valmistaa illallisen esim. paloittelemalla porkkanan, palan juuriselleriä, palan kesäkurpitsaa ja kanafileen. Iske kaikki ainekset höyrytyskattilaan, tässä järjestyksessä. Kasvisten kypsyttyä sopiviksi raasta päälle parmesania tai pecorinoa ja syö. Seuraavana aamuna jäljellä on vielä yksi file ja lounas on taas taattu. Back to Hawaii, kyllästymiseen saakka!

26.2.2008

Mä keittelen Tomppaa

Filed under: Alakarppi,Eksotiikkaa,Kana,laktoositon,Maidoton,Thai — Meri @ 21.23

…ja chili salamaa lyö, kaffir-limetti komppaa, Thaimaan fiilikset riipaisee, ou jee!

tomppa

Mistä vetoa, että Paulakin lämpeäis tälle sopalle, jota on valmisteltu ylt’ympäri kokkiplokimaailmaa ja jonka oman ohjeeni toin tuliaisina Phi Phi -saaren ruoanlaittokurssilta. Kyseessä on ehdoton lempi-thai-ruokani, jota söin sydämeni pohjasta taannoisella matkalla. Versio on helppo ja herkullinen yhden hengen annos, josta jää hyvä mieli ja maku suuhun.

Jos aasialaiset ruokakaupat ovat sinusta katsoen kaukana, suosittelen ostamaan hieman reilummin sitruunaruohoa ja galangal-juurta, niitä voi nimittäin pakastaa mainiosti, kuten kurssilla opimme. Kannattaa pilkkoa ne käyttövalmiin kokoisiksi niin onpa turhan kätevää napata lokerosta aina tarvittava määrä. Myös chiliä säilytän itse pakasteessa, samoin kuin kaffir-limen lehtiä, jotka myydäänkin pakkasesta.

Tom Kha Gai (kanaa kookosmaidossa)

  • kourallinen broilerin suikaleita
  • 0,7 dl kookosmaitoa
  • 2 dl vettä
  • 4-5 palaa galangal-juurta (korvautuu hyvin inkiväärillä)
  • puolikas sitruunaruoho
  • 2 kaffir-limetin lehteä
  • 1 thai-shalottisipuli (tai useampi)
  • 2 pientä punaista chiliä
  • 2 rkl kalakastiketta (tarvittaessa korvaa soijakastikkeella)
  • 1 rkl sokeria (esim. ruoko-)
  • 1 rkl sitruunamehua (limekin käy)
  • (vihreitä papuja tms. lisäkettä)

Valmistele ainekset: viipaloi galangal-juuresta, joka on kovin inkivääriä muistuttava kasvi, kolikon kokoisia ohuita kiekkoja. Leikkaa sitruunaruohon puolikas n. 3-4 senttiä pitkiksi pätkiksi. Joko paina chilit hieman rikki tai vedä niihin muutama viilto veitsellä. Kuori ja pilko thai-shalotit sopiviksi suupaloiksi.

Kuumenna kookosmaito kattilassa melkein kiehuvaksi ja lykkää pataan kanat. Sekoittele, kunnes kana on puolikypsää. Lisää vesi ja sitten kalakastike, sokeri ja sitruunamehu, sekoita hyvin. Lisää loput ainekset (eli yrtit, kuten ohjeessa sanotaan) ja anna kiehahtaa. Tarjoa välittömästi itsellesi ja vaivu thai-hurmioon.

Sen verran ohjeistusta, jos thai-keittiö ei ole tuttu, että sitruunaruohon pätkiä, chilejä eikä galangalia ole tarkoitus syödä, ne ovat vain maustamassa keittoa. Täten ryystettyäsi liemen viimeiseen pisaraan, keittokulhoasi koristaa kaunis läjä mausteita. Jos haluat lisätä soppaan vihannessattumia, ohjeistava taho suosittelee mm. vihreitä papuja, porkkanaa ja minimaissia. Kookosmaidon sijaan voi keittoon käyttää kookoskermaa, jolloin sopasta tulee todella kurmeeta.

6.2.2008

Matkalla jossain Mehikossa

Enpä tiedä, kuinka meksikolaiseksi näitä settejä voi kutsua, mutta kai avokado nyt ainakin quacamolen pääraaka-aineena sinne viittaa. Salaatin suhteen mielleyhtymä syntyi siitä, että Lihansyöjä vierailee silloin tällöin (turhankin taajaan) McHampurilaisketjussa (jota itse tietysti boikotoin eli boikkaan) ja syö toisinaan taco-salaatin. Ko. salaatissa on sitä kadehtimaani jauhelihaa, ja kun söin tänään sekä lounaaksi että illalliseksi sallaadin kananjauhiksella, tequila-tytön huudot kaikuivat korvissani.

mcmehiko

McMehiko

  • kanan jauhelihaa
  • soijaa
  • runsaasti salaatteja (esim. rucola ja jäävuori-)
  • varsiselleriä
  • yrttimausteista tomaattimurskaa
  • pinjansiemeniä
  • suolaa, pepaa

Paista jauheliha kypsäksi ja mausta soijakastikkeella. (Huom. jauhiksen voi hyvin syödä tässä kylmänä.) Valmistele sille lokoisa salaattipeti erilaisista viheriöistä ja levittele kana tasaisesti. Pilko päälle varsiselleristä pari vartta ja valmista salaatinkastike tomaattimurskasta. Yhtä hyvin kuin yrttimaustettua voit käyttää valkosipulista versiota tai ihan tavallista ja maustaa sen itse. Lisää joukkoon hieman suolaa ja pippuria ja lusikoi lautaselle. Päälle kourallinen pinjansiemeniä ja sitte syömään! (Jos varastoissa luuraa nachojen jämiä, lisää niitä vielä annokseen.)

Jälkiruoaksi kokeilin tuoreimman Kuukausiliitteen esittelemiä manteliavokadoja. Tämän kertaisessa lehdessä Vivi-Ann esitteli jälkkäriohjeita, joiden joukossa on monta kiintoisaa, erityisesti banaanitäytteiset kookoskrepit odottavat täyttymystään apinanruokakeittiössä. Mutta ensin tämä. Pidin annoksesta, vaan jostain syystä olisin kaivannut yhdistelmään hivenen suolaisuutta. Mistähän sitä saisi? Ohje on skaalattu alkuperäisestä neljäsosaan. Ja kun ryhdyin puuhaan ex tempore niin eihän täällä mitään tuoretta minttua ollut. Rommia toki!

manteliavokado

Manteliavokadot (kahdelle)

  • 1 kypsä avokado
  • 25 g mantelijauhoa
  • 0,5 rkl tomusokeria
  • rommia
  • lime tai sitruuna
  • (tuoretta minttua)

Sekoita mantelijauhe tomusokeriin ja lisää muutama tippa rommia ja sitruunan-/limenmehua. Varovasti, ettei seos mene liian löysäksi! Itse käytin limen sijasta sitruunaa. Ja näin jälkikäteen maistaneena suosittelisin painottamaan rommin osuutta sitruksen kustannuksella. Lisää nestettä sen verran, että muodostuu tanakka tahna.

Halkaise avokado ja poista kivi veitsellä. Sivele hedelmäliha sitrusmehulla. Nosta muodostuneisiin koloihin mantelitäytettä. (Jos kolo on turhan nafti, voit kaivertaa sitä suuremmaksi lusikalla. Niin tein itsekin.) Suorita suuhunpano ja maista manteli! Jaa niin, jos sitä minttua on niin siitä saa laitella siskonpedin kaadoille.

30.1.2008

Kuka pelkää hiilaria?

En minä ainakaan! Eikun ihan rehellisesti, kyllä mä vähän hiilaria välttelen, ihan siitä syystä, että olo ja vireystaso voivat paremmin ilman. Massukin. Sen tähden käyn teollisuusvakoilulla silloin tällöin myös Karpit.netissä, jossa keskustellaan ja kokataan vähä- ja hyvähiilareista.

Nimitys karppihan tulee sanasta alakarppi, joka tulee sanasta low carb, joka tarkoittaa suomeksi vähä-hiilihydraattista. Hyvillä hiilareilla puolestaan viitataan yleensä matalan glykeemisen indeksin (tai kuorman) hiilihydraatteihin, tutuimmillaan kokojyvätuotteisiin.

Tuore agenttitoimintani tuotti saaliiksi hyvältä kuulostavan reseptin, nopean ja helpon. Kyseessä ovat nimimerkin Suzin kana-kookospihvit, joihin käytetään kananpojan/broilerin jauhelihaa. Ohjeessa biffit kypsennetään pannulla, mutta lykkäsin uuniin ja hyvä tuli. Vähän tömäkkä rakenne eikä mehukkaimmasta päästä, mutta kovin maukas ja superhyvää seuraa sweet chili -kastikkeelle.

Olen salaa aika kateellinen lihansyöjille tavan jauhiksesta sen maun ja helppouden (hinnankin) vuoksi, ja siksi yritän kompensoida jauhetulla tipulla. Ja kas näin se käy!

kanakookos

Kana-kookospihvit (9 kpl)

  • 400 g kanan jauhelihaa
  • 1 dl kookoshiutaleita
  • 2 rkl soijakastiketta
  • currya
  • cayennepippuria

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Sekoita biffiainekset ja muotoile märin käsin yhdeksän palleroa. Painele pullat pihveiksi pellille (leivinpaperia väliin! Mielellään kestoleivinpaperia.). Paista n. 25 minuuttia ja nosta lopuksi vielä ylätasolle, jos haluat enemmän väriä. Pistele poskeen sweet chilin kera! Hyvää. Helppoa. Loput huomenna lounaaksi.

Seuraksi pihveille valikoin samasta osoitteesta löytyvät kesäkurpitsaröstit, mutta ainakaan ilman pekonia eivät oikein toimi. Vaan mitäpä ei ketsuppi kaunistaisi. Luntatkaa ohje originaalilähteestä, jos haluatte.

Ja vielä jälkkärinkin ongin Karpeilta, tosin sen kokkasin jo eilen yömyöhään. Kyseessä on Jyrki Sukulan ohjeesta arkisemmaksi jalostettu versio. Ihan hyvää, ei kuitenkaan tajunta räjähdä. Ehkä siksi, että skippasin seuraksi ehdotetun kermiksen tai kreikkalaisen jogurtin. Voin meinaan paljastaa, että maustamaton soijajugu se ei kisaa lähelläkään herkkujogurttisarjaa. Laitan ohjeen nyt kuitenkin, ja jos jollain on se Sukulan alkuperäinen, olisin kiitollinen siitä. :-)

Puolukkalätyt (lähde: Tsilin puolukkalätyt)

  • 2-2,5 dl puolukoita
  • 2 munaa
  • 5 rkl mantelijauhoa
  • ripaus suolaa
  • kanelia maun mukaan
  • 3 rkl voita
  • 0,5 tl psylliumia (onnistuu ilmeisesti ilmankin)

Uuniin 200 astetta. Surauta sulaneet puolukat sauvalla soseeksi ja lisää muut aineet. Sekoita vielä, mutta älä vaahdota. Nostele seoksesta lusikalla pellille n. 12 “läjää” ja paista 10-15 minuuttia. Viihtyvät kuulema hyvin sen kermavaahdon, paksun jogurtin tai juustonkin kanssa. Juustoa en itse kokeillutkaan, ehkä se olis SE juttu.

karppiletut

puolukkakarppi

Loppuun muistutus; älkää unohtako banaanijäätelöä! Katselin Nigellan uusintaa joskus tuossa telkkarista ja kävin kadehtimaan jauhelihan lisäksi naisen ihania lasiin kerrostettuja jogurtti-marja-keksiherkkuja. Omani tein äsken: pohjalle sokerittomalla valkosuklaa-makusiirapilla maustettua banaanijäätelöä, sekaan pellavansiemeniä, päälle reilusti vadelmia ja vielä leseitä kruunuksi. Kaik sekasin ja mätetään naamaan. Onni. Eikä mikään ruma sellainen.

naizella2

20.1.2008

Annos thai-arkea

Filed under: Eksotiikkaa,Kana,Nuts!,Sieniä,Thai — Meri @ 21.05

phadthai

Thaimaassa on useita perusruokia, joita saa kaikkialta. Pienimmässäkin puljussa (joista muuten yleensä saa maukkaimmat ruoat ja hui miten edulliseen hintaan) on kuitenkin tarjolla ainakin näitä kahta; paistettua riisiä eli khao padia ja paistettua nuudelia eli phad thaita. Nämä mättösetit voi valmistaa varmaan yhtä monella tapaa kuin maailmassa on maita, mutta perusajatus säilyy. Khao padiin en ole vielä itse ryhtynyt kun pidän enemmän phad thaista. Olen myös onnistunut käännyttämään Lihansyöjän ikiaikaisesta khao pad -uskollisuudesta phad thain puoleen…

Yksi aines, joka jakaa phad thai -kokkeja kahtia, on ketsuppi, joka värjää annoksen punertavaksi. Turha ehkä mainostaakaan, että olen ominut ketsuppityylin omaan köökkiini, sen verran lienen punaisesta rakkaudestani elämöinyt. Tässä versioni phad thaista, tai se, miksikä se on näin alustavasti muokkautunut.

Monkey Phad Thai (yhdelle)

  • soba-nuudeleita (tai riisi-)
  • pieni kourallinen katkarapuja
  • kourallinen vihreitä papuja
  • thai-shalottisipuli
  • kanaa
  • (sokeriherneitä, minimaisseja, sieniä)
  • 1 valkosipulinkynsi
  • 1 rkl sitruunamehua
  • 1 rkl sokeria
  • 1 rkl soijaa
  • 1 rkl ketsuppia
  • öljyä

Päälle

  • pähkinöitä
  • ituja
  • limeviipale

Laita nuudelit pehmenemään kylmään veteen noin puoleksi tunniksi. Valmistele vihannekset pilkkomalla shalotti ja hakkeloimalla valkosipuli. Mikäli lisäät sokeriherneitä, minimaisseja ja sieniä, nekin voi paloitella muutamaan osaan suupalan kokoisiksi. Sekoita kipossa sitruunamehu, soija, sokeri ja ketsuppi.

Kiehauta vettä kattilassa ja kasta nuudeleita siellä n. viiden sekunnin ajan, ei pidempään! Laita nuudelit sivuun ja lykkää veteen vuorostaan kasvikset ja katkaravut, anna kypsennellä ihan hetki ja kaada vesi pois. Kuumenna tilkka öljyä paistinpannulla tai wokissa ja iske siihen valkosipuli. Lisää hetken päästä kasvikset, katkaravut, kana ja kastikeseos.

Pyörittele aineksia pannulla hetkinen ja tarkista maku. Kun se tyydyttää, siirrä pläjäys lautaselle, murskaa päälle pähkinöitä ja koristele iduilla. Jos lisäät viereen vielä limeviipaleen, saat aidon autenttisen makukokemuksen! Ja limehän ei ole pelkästään koriste, vaan siitä kannattaa puristaa mehu annoksen päälle.

Nuudeleiden määrää voi säädellä oman maun mukaan, itse tykkään painottaa vihanneksiin ja jättää hiilarit sivuosaan. Monissa versioissa on mukana myös kananmunaa ja ties mitä muuta. Tämä kuitenkin pitää minut (ja Lihansyöjän) tällä haavaa tyytyväisenä, toivottavasti teidätkin. Ja mättöruoasta puheenollen, mätön ja miesruoan eroja pohditaan DI:n koekeittiössä kiinnostavasti. Pistä lusikkasi soppaan! :-D

3.12.2007

Kaalinpää ja kanan sydän

Filed under: Alakarppi,Arkiruoka,Kana,Optimoidut,paleo — Meri @ 11.06

kanasydän

Taas pääsin Tinan kanssa keittiöön, kun valmistin pippurihedelmien kanssa samaisesta jaksosta bongattuja pikaisia broilerinfileitä sekä Ylen sivuilta löytynyttä kaalisalaattia. Kyseessä maailman simppelein ja silti herkullinen ruoka. Ohjeen yhteydessä pääsin korkkaamaan kokkiblogaajien pikkujouluissa Satujattaren paketista saamani valkosipulimurskeen, joka teki hommasta vielä nopeampaa. Kaalisalaatin tein punakaalista valkokaalin sijaan. Broilerinfileet voi muuten valmistamisen jälkeen pilkkoa myös osaksi soppaa tai mitä tahansa sörsseliä.

Broilerinfilettä ja sassiin

  • broilerinfileitä
  • valkosipulimurskaa
  • sweet chili -kastiketta
  • suolaa

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Lado fileet vuokaan ja suolaa huolella yltympäriinsä. Valele päälle sweet chiliä ja valkosipulimurskaa, pilkottu valkosipuli käy toki myös. Uuniin ja ehkä parikymmentä minuuttia eli kunnes ovat kypsiä, ulos ja lautaselle.

kaalisalaatti

Kaaliseuralainen

  • noin neljännes kaalinpää (puna- tai valko-)
  • 3 rkl riisiviinietikkaa
  • 3 rkl sitruuna- tai oliiviöljyä
  • (persiljasilppua)
  • suolaa ja pippuria

Suikaloi kaali kulhoon ja kaada etikka ja öljy perään. Mausta. Sekoittele hyvin ja jätä maustumaan kunnes pääruoka on valmis.

Itse käyn juuri nyt aivan kuumana etikkaisiin tuotteisiin enkä saa niistä kyllikseni. Onneksi jouluun kuuluvat kivasti etikkakurkut ja -punajuuret. Ajattelin myös pistää Välispiikin kuuluisia ja piknikillä testattuja valkosipulikurkkuja tulemaan, onnistuvat kuulema myös tavan kurkusta kun avomaa alkaa olla nyt vähissä.

Ja vielä julkiset kiitokset KuMun tukkutoverille kun suvaitsi ylimääräistä seuraa! Tukun hankinnoista, tai siitä villeimmästä, pian lisää.

16.11.2007

Superpikauusinta ja arkiherccu

Filed under: Arkiruoka,Kana,Maidoton,Nuts!,Optimoidut,Uunista — Meri @ 15.34

koipireittä

Kah laitan tästäkin sanasen, vaikka ohje on lähes identtinen edellisen postaukseni kanssa. Käytin siis ohjeeseen tällä kertaa kaksi broilerin marinoitamatonta koipireisipalaa, tulee pienempi satsi eikä tarvitse sulatella kanaa. Helpompaa ja nopeampaa,  kun aina ei riitä aika muuhun. Jälkiruoaksi kasasin jälleen sulatettuja marjoja ja pähkinää, se vaan on niin hyvää. Broilerin ohje on alunperin Jamien, ja itse olen aistinut inspiraatiota Puolen kilon voikeittiöstä.

Täydellinen koipireisi (kahdelle)

  • 2 broilerin koipireisipalaa
  • sitruunaa
  • 3 laakerinlehteä
  • tuoretta basilikaa
  • tuoretta timjamia
  • valkosipulinkynsiä
  • oliiviöljyä
  • suolaa, pippuria

Uuni 225 ja vuoka sinne lämpenemään. Huuhtele koipireidet ja kuivaa. Vedä koipiin ja reisiin muutama viilto. Silppua tuoreet yrtit ja sullo ne nahan alle. Hiero koipireisien pintaan öljyä ja suolaa ja pippuroi sitten hyvin. Kuori valkosipulinkynnet ja leikkaa sitruunasta kaksi lohkoa. Murenna laakerinlehdet pariin isoon osaan, jotta ne saa erilleen syömisvaiheessa. Ota lämmennyt vuoka uunista, kaada pohjalle hieman oliiviöljyä ja aseta sinne laakerinlehdet, valkosipulit, sitruunat ja koipireidet. Uuniin tunniksi.

Kolmen vartin kohdalla lisää vihannekset, jos haluat. Tällä kertaa pistin itse purjoa, punajuurta, sipulia ja lanttua. Punajuuri on edelleen suosikkini. Pidempään kypsyttelyä vaativat kannattaa viipaloida, nopeammin kypsyville sorteille riittää lohkominen.

Varo, ettet haukkaa sitruunaa! Itse haukkasin ja ehdin jo ajatella, että vähän liikaa sitruunaa näissä juureksissa.

marjapähkinä

Marja-pähkinäherccu (yhdelle)

  • 200 g pakastemarjoja (mustikat on parhaita, boysenmarjat ja marjasekoitukset kans hyviä, eikä muitakaan sovi ylenkatsoa)
  • haluamaasi makeutusta (hunajaa, sokeria, makeutusainetta, siirappia)
  • erilaisia pähkinöitä, siemeniä

Ota marjat sulamaan muutama tunti ennen ruokailua huoneenlämpöön, vaihtoehtoisesti voit sulatella niitä kattilassa vesitilkassa. Kaada marjat tarjoiluastiaan ja makeuta sopiviksi. Murskaa veitsellä päälle jonkinlainen pähkinäkombo, itselläni oli eilen para-, hassel- ja pecanpähkinää ja mantelia. Lisäksi ropsaus herkkuja pellavansiemeniä. Pellavansiemeniä ohjeissani viljellessäni tunnen itseni ihan siksi viime kerralla Top Chefistä pudonneeksi kilpailijaksi, joka aina ujosti huomautti ruokien vaikutuksista terveyteen ja suolentoimintaan :-D

15.11.2007

Kananaskelin kohti kokkiutta

Filed under: Arkiruoka,Kana,paleo,Uunista — Meri @ 17.55

Kokkius, tuo ruoanlaiton jaloin aste, läheni eilen piirun verran kun valmistin ensimmäistä kertaa ihan itse kokonaisen broilerin uunissa. Tähän saakka uuniboileri tai oikeammin kana liittyy lapsuuteeni, kun äiti teki sitä ihanan mehevää kotkoa, josta itse sain siistit rintapalat valmiiksi poimittuina. Olin kuitenkin voimaton, kun vastaan tuli Oliivian hehkutuspostaus otsikolla Maailman eniten täydellinen uunibroileri. Eettisen omatuntoni ääni vaimeni kuolauksen taa ja pakkasessani asui muutaman viikon jäänkova kana.

uunibroileri

Eilen pakastinpaikka vapautui, kun broileri muutti autuaammille metsästysmaille. Sitä ennen vietimme pikku kana kanasen kanssa ihanan illan ja kutsuimme juureksetkin mukaan! Ja meillä kaikilla oli niin muuu-kaa-vaa… Siitä osoituksena tämänpäiväinen hankintani ruokakaupasta; ostin näet broilerin reisikoipia tehdäkseni pienemmän setin ruokaa heti uudestaan. Koipireidet voivat sitten bondailla eilisen broiskun kanssa kanojen taivaassa, ties vaikka tämä olisi kauniin ystävyyden alku.

Täydellinen broileri Apinakeittiön uunista

  • pakastebroileri tai kana 1-1,5kg
  • tuoretta basilikaa
  • tuoretta timjamia
  • suolaa, pippuria
  • oliiviöljyä
  • sitruuna
  • 4 laakerinlehteä
  • 6 valkosipulinkynttä

Lisäksi:

  • pari punajuurta
  • pari sipulia
  • pätkä purjoa
  • valkosipulia

Sulata broileri joko jääkaapissa (n. 20h) tai huoneenlämmössä (10-12h). Kuumenna uuni 225 asteeseen ja aseta uunivuoka sinne lämpemään. Silppua kourallinen tuoretta basilikaa ja tuoretta timjamia. Pese ja halkaise sitruuna. Murskaa laakerinlehdet. Litistä valkosipulinkynnet kuorineen.

Huuhtele ja kuivaa broileri talouspaperilla. Hiero vatsaonteloon suolaa (vaikka omaasikin, ainakin kanan). Yritä hellin sormin päästä kanan rintafileen ja sitä peittävän nahan väliin. Sullo paikkaan suolaa ja yrttisilppu. Työnnä päättäväisesti kanan vatsaonteloon sitruunanpuolikkaat, laakerinlehdet, valkosipulit ja hieman yrttiä. Tee koipiin kolme viiltoa ja työnnä tämänkin nahan alle hieman yrttejä. Hiero koko kana vielä läksiäislahjaksi oliiviöljyllä ja suolaa ja pippuroi ylt’ympäriinsä.

Ota vuoka uunista ja lorauta pohjalle oliiviöljyä. Aseta kana siihen kyljelleen ja nuketa uunissa viitisen minuuttia rusketuksen saamiseksi. Käännä toiselle kyljelleen ja toista. Käännä kana lopuksi rintapuoli ylöspäin ja paistele uunissa ainakin tunti, samoin kuin Oliivialla, oma broilerini oli valmis tunnin ja vartin päästä.

Kuori ja pilko sipulit lohkoiksi, kuori punajuuri ja viipaloi, leikkaa purjo renkaiksi ja irroita valkosipulinkynsistä kuoret. Kun kana on paistellut uunissa vajaan tunnin, ota se hetkeksi ulos ja lisää sen liemiin juurekset paistoajan lopuksi (n. 15-20min.). Kun broileri näyttää rapeakuoriselta, se on valmis syötäväksi. Eikä Oliivia liioitellut lainkaan, uunissa tehty kokonainen broileri on niin mehukasta ja maukasta, että makukokemukseen sulaa tyyppi kuin tyyppi.

uunibroileri2

Tuli juuri mieleeni, että viimeksi olen tainnut nautiskella uunibroilerista Tanskassa, jossa virolainen ystäväni Olga valmisti melko samantyyppisellä ohjeella ruokaa minulle parikin kertaa. Ruoka ansaitsee omassa skaalassani siten melkein lohturuoan arvonimen, ystävystyminen vieraassa maassa kun on kultaa kalliimpaa seuralliselle mielelle.

Vielä maininta, että punajuuri oli tässäkin hyvää, reisikoipisatsiin ajattelin lisätä myös lanttua. Kuvat ovat taattua “akku ei riitä esikatseluun” -digikameralaatua.

Next Page »

Powered by WordPress