Tein dijonlohta välittömästi uudestaan kun odottava ystäväni tuli kylään ja sushi oli siis poissa luvuista. Aion tehdä lohta myös tänään illalla. Niin hyvää ja helppoa se on! Nyt vihdoin kuvakin, kun joku sitä kyseli.

Lohta peesaamassa muhevan herkullinen oheke eli oheistuote, bataattia ja linssiä. Mainio yhdistelmä, jos vain vatsa kestää paputuotteita. Omani ei taida ikinä tottua niihin. Ohje on raffisti mukailtu yhden työkaverin kertomasta.

Leenan linssibataattimuhennos

• sipulia
• valkosipulia
• bataattia
• linssejä (vihreitä tai punaisia)
• suolaa tai kasvislientä
• juustokuminaa

Pilko sipuli ja kuullota sitä hiukan pannulla, lisää pienitty valkosipuli. Kuutioi oranssi peruna ja lisää pannulle. Lisää liedelle kasvislientä (tai vettä ja suolaa) sopivasti ja sitten linssit. Keittele keitosta vähän risoton tapaan, lientä aina tarvittaessa lisäten, kunnes linssit ovat kypsiä. Mausta ennemmin tai myöhemmin reilulla juustokuminalla. Tarjoa lämpimänä.

Höyhenenkevyt herkku

• 2 dl rasvatonta maitoa
• 2 dl rasvatonta tai muuta jogurttia
• loraus sokeritonta makusiirappia (esim. karamelli)
• kourallinen murskattuja branflakeseja

Vatkaa maito ja jugu kuohkeaksi vaahdoksi. Mausta ja makeuta siirapilla. Iske jäätelökoneeseen ja anna käydä, hyhmiintymisvaiheessa lisää branit. Tuloksena kuohkea kylmä herkku, joka rapisee hampaissa!

Variaatio

• 2 dl rasvatonta maitoa
• 2 dl mustikkavanillajogurttia
• mustikkasosetta purkista
• puolukkasurvosta
• ruokosokeria

Vatkaa maito ja jugu vaahdoksi, makeuta sokerilla. Massa jäätelökoneeseen, anna käydä kunnes hyhmiintyy, lisää mustikkasose- ja puolukkasurvossattumia. Tuloksena tästäkin kylmää ihanaa vaahtoa, ei siis varsinaista jäätelöä. Kun massan vatkaa vaahdoksi, se käyttäytyy koneessa vähän eri tapaan kuin “perinteinen” jäätelömassa ja jää siis vaahtomaiseksi. Sanon vaan, ettette sitten pety. Vaikka tähän on vaikea pettyä, niin ihanaa jäärahkaa

Ja jos herkutteluhammasta oikein kolottaa, valmista seuraksi vaikka isoa plättyä ja ota purkista Lihansyöjän äidin MAAILMAN PARASTA mansikkahilloa! Party, party, partyyyy!

Plättyjä (kolme isoa eli kahdelle)

•  luomumuna
• 2,5 dl maitoa
• 1,25 dl jauhoa
• ripaus suolaa
• 0,5 tl vaniljasokeria
• 1,5 rkl sokeria tai makeutusjauhetta
• 1-2 rkl öljyä tai sulaa voita

Kopsauta muna kulhoon, riko rakenne. Vatkaa sekaan muut ainekset. Anna turvota ainakin puolisen tuntia. Paista sitten kolmeksi suureksi tai lukuisammiksi pieniksi räiskäleiksi. Jäätelökone vaivaa samalla jäden sopivaksi ja kaapista saa hilloa, kun ottaa vaan olkaa hyvät.

CMX:n kaunis kappale Pelasta maailma tuo mieleeni ko. yhtyeen toisen kappaleen, Ruosteen, joka on minulle tuttu jo varhaisnuoruudesta, jolloin säe “nämäkin murhaajan kädet etsivät päätä, jota silittää” tuottivat kylmänväristyksiä pelottavassa ristiriidassaan. Enihuu, tämä kaikki tuli mieleeni kun yritin keksiä sopivaa otsikkoa postaukselle, jonka sisältönä on erinomainen mikrossa valmistuva kasvislisäke sekä pieni Isomäen Ripan kirjan puffi.

Tässä siis Mirkan kommentteihin postaama ohje kiinalaisen mikrokeittiön kasvissettiin, jonka koestin ja joka jäi heti elämään köökkiini. Tuloksena on sopivasta purutuntumaisia, maukkaita ja jännittävällä tavalla kiinalaisvivahteisia vihanneksia, jotka ovat edukseen paitsi sellaisenaan, myös esim. fetan kanssa mätsättynä. Pitsan päällekin voi kasvikset kätevästi tällä tavoin esivalmistaa, jos haluaa tehdä läpyskää italialaisempaan malliin (juusto alle).

Kiinalaiset kasvikset mikrossa

• iso paprika
• 1 suuri sipuli
• 225 g kirsikka- tai kiinteitä tomaatteja
• 1-2 rkl öljyä
• 1 tl suolaa
• 1 tl sokeria
• (muutama tippa paahdettua seesamiöljyä)

Leikkaa sipuli lohkoiksi, samoin tomaatit. Jos käytät kirsikkamallisia, puolita. Kuutioi paprika postimerkinkokoisiksi viipaleiksi. Lämmitä öljyä mikronkestävässä astiassa täydellä teholla minuutti. Lisää öljyyn sipet ja kuumenna kaksi minuuttia, sekoita välillä. Lisää paprikat ja taas, kaksi minuuttia, sekoita välillä. Viimeisenä tomaatit, sokeri ja suola, hyvä sekoitus ja vielä minuutti mikroa. Jos seesamiöljyä löytyy, ropsi pari tippaa komeuden ylle. Tarjoile lämpimänä tai viilentyneenä. Toimii myös uudelleenlämmitettynä ihan okei, juurikin sen fetan kanssa.

Ja mitä siihen Isomäen kirjaan tulee, olen puffannut Sarasvatin hiekkaa -opusta jo aiemminkin, ja mikäli  luit ja maailmantuska heräsi, tässä vähän helpotusta: 34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen. Josset lukenut, lue nyt.

…päkäpää, päkäpäkäpäkäpää, paistaa sain, karitsain… Näin hilpeissä tunnelmissa olemme mestanneet marraskuun ruokahaasteen edellyttämän raaka-aineen, lampaan lapsen eli karitsan. Jotta asia pysyisi yksinkertaisena, otamme karitsan kaveriksi pässin vaaliman kaalinpään ja hiukan mausteita. Ja hoplaa, enää tarvitaan vain uunia ja aikaa!

Peltikaritsa (kahdelle)

• 400 g karitsan jauhelihaa
• pieni kaali tai kaksi kolmannesta isommasta
• soijakastiketta
• Heinzin ketsuppia

Uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Ruskista jauheliha. Samalla, kun liha ruskistuu, suikaloi kaali kauniiksi siipaleiksi. Se käy helposti juustöhöylällä tai veitsellä. Levitä epäilyttävän runsas määrä kaalisiipaleita leivinpaperoidulle pellille ja kaalipedin ylle karitsa. Suojaa mussukat fooliolla ja iske uuniin ainakin tunniksi. Jos olet kiireessä, 40 minuuttiakin riittää. Kokeilin kun olin.

Ota pelti uunista ja poista foolio. Annostele lautasille ja mausta soijakastikkeella ja sopivasti ketsupilla. Halpaa kuin hullun huvit ja herkullista kuin härrojen härkut. Kaiken lisäksi karppia. Joskus karitsan uhraus kannattaa.

Tämä on myös niin edullinen ja nopea, että ehditte mainiosti kokeilla vielä ennen äänestystä. No? No? Are we there yet?

Vietin viikonlopun aivan herkistyttävän upeissa puitteissa: Tahkovuorella perheeni kanssa. Kuten lukemattomat vuodet aiemminkin, viime kerrasta vain on vierähtänyt liikaa aikaa. Pohjoisen hyytävässä illassa hämäröimme ja saunoimme, laitoimme ruokaa ja puhuimme kaikesta tuntitolkulla, luimme ja siteerasimme. Hevosvaellus jyrkkiin, kauniisiin maastoihin, pulahdus kylpylään ja friskaava aamulenkki melkein riitteeseen vetävän järven ympärillä toivat tasapainoa lepoon ja olemiseen.

Lauantai-iltana harrastimme perinteisen näännytyskävelyn, jonka aikana kiersimme kaikki lähitienoon ruokaravintolat. Yksinään ravintoloista ei vetänyt meitä puoleensa, niin päädyimme sitten Salen kautta mökille. Mökillä sain antautua lempipuuhaani kokkaamaan ja valmistin ruokaisan salaatin, jonka oheen kalaleikkeitä ja niille raejuusto-muna-”voin”. Aterian kruunasi seura ja vielä kirkkaammin yllätyksenä tämänaamuinen viesti, jossa äiti kertoi isän todenneen aamulla: “Kyllä koko reissun paras ruoka oli se Merin tekemä salaatti!”. Aika tunnustus, kun otetaan vielä huomioon, että tarjolla oli myös uunimakkaraa.

Jaujaujauuuu! Tässä siis salaatin ohje tai sen raamit, jotta isäni ja te, rakkaat ruokailijat, voitte valmistaa sitä aina halutessanne. Kovin on samanmoinen kuin aiemmatkin sallaadini, mutta siitä viis. Ruokaisat salaatit, jotka ovat enemmän kuin vain viherpöperöä, kaipaavat jokaisen mainoksen, jonka niille voi suoda!

Isin lempisalaatti

• salaattia
• tomaattia
• kurkkua
• päärynää
• hasselpähkinöitä
• kevytjuustoa (esim. Emmental 17% tai Kadett 5%)
• suolaa, (viinietikkaa)
• proteiinia: graavilohta, kalapaloja, kanaa, tofua, munia tai vaikka makkaraa

Revi salaatti, pilko tomaatit ja kurkku pieniksi paloiksi, päärynä ehkä isommiksi. Kuutioi juusto. Murskaa pähkinät veitsellä ja paahda niitä kuivalla paistinpannulla, kunnes saavat hiukan väriä. Lisää pähkinämurskaa suolaa ja sekoita muiden ainesten joukkoon. Jos diggaat, lorottele sekaan hiukan viinietikkaa.

Tuhdista halutessasi esimerkiksi graavilohelta, joka Tahkossa toi salaattiin omaa autuuttaan. Tai keitä muutama muna kovaksi ja pilko joukkoon. Tofun saa mukaan helposti joko paistamalla pannulla kuutioina ja lykkäämällä mukaan soijasoossia tai vastaavasti uunissa, kovassa lämmössä.

Ota evääksi, hurmaa isäsi, hanki hyvä olo. Salaatin käyttötapa on vapaasti valittavissasi.

Ouyyyyyyyeeaaaahhh. Tofupihvit jotka saivat Lihansyöjän huutamaan lisää. Tässä ne ovat, kaikessa universaalisessa (tietääkö joku mitä tämä tarkoittaa?) yksinkertaisuudessaan.

Tofu Steaks (5 kpl)

• 500 g pakettia kiinteää tofua (eli Super Tahoeta)
• soijakastiketta
• paahdettua sipulia

Säädä uuni kuumenemaan n. 250 asteeseen. Leikkaa tofu viideksi noin sentin paksuiseksi viipaleeksi. Aseta leivinpaperoidulle uunipellille. Roiski päälle soijakastiketta, melko reilusti, mutta jos et pidä kovin suolaisesta, hiukan varovaisemmin. Nostele tofuille vielä hyppysellinen paahdettua sipulia kullekin ja sitten uuniin. 20-25 minuutin kuluttua voit poistaa pihvit kuumasta ja asetella lautaselle.

Kuumuus tavallaan polttaa maun kiinni tofuihin, jolloin pitkää marinointia ei tarvita. Uunikuumennus myös muuttaa tofun rakennetta “kuivemmaksi”, mikä on selvästi miellyttävää. Erinomaisia myös kylmänä. Seuraksi vaikka vegetaristin kanasalaattia (Cheers, Yealian!).

Mock Chicken Salad

• pari varsisellerin vartta
• puolikas punasipuli
• purkki kikherneitä tai kikherne-papusekoitusta
• paprika
• reilu 1 dl tofumajoa
• suolaa, pippuria

Kuutioi selleri ja paprika, hakkeloi sipuli, huuhtele syömävalmiit kikit tai pavut, sekoita tofumajoon. Mausta reilusti pippurilla, iisimmin suolalla. Anna asettua jääkaapissa kunnes oppii olemaan eli ehkä puolisen tuntia. Syö tofupihvien seurana tai voileipien välissä.

Eihän kukaan sattumalta ole nähnyt Studio Pasilan veret seisauttavan suvereenia esitystä Kiviä taskussa? Jossei, otsikko saattaa jäädä hämärän peittoon. Itse olen nähnyt sen ainakin kahdesti.

Onhan otsikossa sentään viittaus myös reseptiin, joka on -tadaa!- terveellisempi (?) versio cole slawsta. Kaipasin hieman vaihtelua mule sloohon, jota olen haukannut napaani hurjan määrän viime päivinä. Ja jotta joka päivälle olisi oma sloonsa, kannattaa vierailla myös Uneliaan kokin tykönä maistamassa thai slawta. Cole slawn fanina perustanen pian myös Sloo Food -liikkeen! Stay tuned.

Tofu slaw

• porkkanaa
• kaalia

Raasta porkkana ja suikaloi kaali vaikka juustohöylällä. Valmista seuraavaksi tofumajoneesi.
Tofu-majoneesi (n. 3dl valmista majoa)

•  vajaa 300 g tofua (silkeniä tai esim. Unicurdin Firm Tofua, joka on mielestäni parempaa kuin Silken Tofu ja tähän tarkoitukseen pehmeämpää kuin Tahoe)
• 3 tl dijon-sinappia
• 2 tl siideri- tai riisiviinietikkaa
• 1 rkl oliiviöljyä (ekstra vöözin)
• 2 tl hunajaa
• mausteita: itse käytin currya, mustapippuria, chiliä ja suolaa

Sekoita tasaiseksi, sauvalla saanee parhaan tuloksen. Varusta porkkana-kaalisalaattia sopivalla määrällä majoa ja varastoi loput jääkaappiin. Maukasta.

(Bubblin’ Under) Mule sloo

• kaalia
• porkkanaa
• puolukkaa
• oliiviöljyä
• suolaa

Raasta porkkana, suikaloi kaali, sekoita joukkoon puolukkaa. Lorauta pieni suiku öljyä ja suolaa hyvin kevyesti. Mmmmmrrr.

(Ja kuten huomaatte, heti kun uhkailin itseäni Monkeyn lopettamisella, aloin postata kuin pieni eläin. Niiiin lajityypillistä.)

Ja heti tööttään ulos sitä peruskauraa eli terveellistä kasvisruokaa, itsepähän halusitte Resepti on peräisin parin vuoden takaiselta harjoittelujaksoltani, jossa tutustuin työyhteisön jäseniin laajemminkin. Kyseessä on erään Erkin poikkeuksellinen linssikeitto-ohje, joka on poikkeuksellinen ainakin minulle, sillä toinen klassikko-ohjeeni on Vapun, joka on tomaattipohjainen ja ihana sekin. Tähän käytetään mieluiten vihreitä linssejä ja maku muistuttaa hiukan hernekeittoa (ehdottomasti hyvällä tavalla), mutta on hienostuneempi ja köh… voisko sanoa rikkaampi?

Soppa sopii syksyisiin iltoihin ja keltaiseen ruskaan paremmin kuin hyvin ja lisäkseni siitä pitää suuresti myös Lihansyöjä (jonka nimi pitää ehkä kohta muuttaa, kun olen pitänyt niin kaidalla kasvislinjalla, vaikka tänään tuo alkukantainen atleetti aikoo toteuttaa jälleen luontoaan ja suuntaa hallin lihatiskille). Lämmittämiskertojen myötä vain paranee uuniruokien tapaan. Vihreissä linsseissä taitaa muuten olla vähemmän tärkkelystä kuin punaisissa, sillä keitto ei mene samalla tavalla puuromaiseksi kuin punaisten kanssa, vaan linssit säilyttävät muotonsa. Ja linsseissähän prodea piisaa!

Erkin linssikeitto

• 1 porkkana
• 1 suurensuuri tai 2 pienempää sipulia
• 5 valkosipulinkynttä
• 2 dl vihreitä linssejä
• 1 litra kasvislientä (vaikka vain kuutioista, 2/litra)
• 2 tl (dijonin) sinappia
• 1 tl paprikajauhetta
• 0,5 dl sitruunamehua (käytin siciliaa)
• 1 tl hunajaa
• suolaa
• (nippu tuoretta persiljaa tai kirveliä)
• loraus soijakermaa (lightkin käy)

Paloittele porkkana ja silppua sibulit, myös kynsilaukka. Lorauta kattilaan öljyä ja kuullottele siinä vihanneksia muutama minuutti. Huuhtele linssit ja valmista kasvisliemi, lisää kattilaan. Keittele ja hauduttele puolisen tuntia ja lisää sitten mausteet. Kun keitto on muuten valmis, lisää hyvä tilkka soijakermaa. Anna hiukan jäähtyä ennen kuin käyt kimppuun. Tämän kanssa sopivat sohva ja villasukat vaikka sitten on hyvä varautua hikoilemaan.

Kokeilin eilen myös Satu Silvon kikhernepihvejä, jotka tosin valmistin uunissa, niitä on kokeiltu Piparminttulassakin. Paistaminen tuonee lisämakua, mutta jotenkin eivät olleet meidän suuhumme. Niistä tosin syntyi idea hummuspihveistä, että pian taas tavataan, kikhernehyllyllä. Jälkkärikin oli Mintun käsialaa eli rahkapaistos (alunperin Kotikokki.netistä). Oma versioni oli näin:

• 1 prk (250 g) maitorahkaa
• 1 luomumuna
• 1 dl spelttihiutaleita
• 1 tl leivinjauhetta
• vaniljasokeria
• runsaasti kardemummaa
• sopivasti sokeria tai makeutusainetta

Sekoita (ja anna vaikka hetki turvota), kaada jauhotettuun pieneen vuokaan (tai suuremman vuoan keskelle, pitää hyvin muotonsa) ja paista 175 (kaasu 4) asteessa puolisen tuntia. Oikein hyvää puolukkasurvoksen kanssa, maistuu rahkapannarille.

Te olette tehneet tällaista salaattia varmaan since day one, mutta itse keksin tämän vasta eilen. Inspiraationa ihan ensimmäisen kerran valmistamani puolukkasurvos/-sose, jota syön tällä hetkellä tasan kaiken kanssa (käy muuten ökyhyvin mm. lasagnen kanssa eikä lassen tarvitse edes olla pyöreä). Salaatti maistui puolukkaa inhoavalle Lihansyöjällekin, että näin se homma etenee.

Puolukkasurvos salaatissa

• kaalia
• porkkanaa
• hapukurkua eli hapankurkkuja
• puolukkasurvosta
• oliiviöljyä, suolaa

Veistele juustohöylällä kaali suikaleiksi ja samoin porkkana. Pilko hapukurk ja sekoita joukkoon. Mausta reilusti puolukkasurvoksella ja pehmennä tilkalla öljyä, hiven suolaa ei tee koskaan hallaa. Talleta mahaan esim. tofuruoan seurana.

Oma settini haki vaikutteita Kulinaarimurun sairaspastasta, jossa tofun tilalla kylläkin oli kana ja tosiaan myös sitä pastaa. Vaan siis sinappi toimii tofun kanssa kuin tau-tau-taunopalo!

Doufu Dijon

• punasipulia
• tofua
• dijonin sinappia
• parman juustoa

Pilko sipuli ja kuullota öljyssä. Kuutioi tofu ja lykkää sipulin seuraksi. Kun tofu on saanut hieman väriä, lisää tilkka vettä (tai kermaa) ja mausta dijonin sinapilla, yhden hengen annokseen teelusikallinen on sopiva. Hauduttele hetki ja raasta joukkoon parman juustoa. Nauti puolukkasalaatin ja pakastevihannesten kera. Saa seura olla hienompaankin, tofu ei pistä pahakseen.

Eikö ole uskomattomat värit pakastevihanneksissa?! Kuten myös Suomen syksyssä juuri nyt. Pakahdun. Läähätän ja läkähdyn.

Niin sitä vaan taas saa ruksia yhden klassikon lisää pois kokemattomien annosten listalta, kun suoriuduin vihdoin lasagnen valmistuksesta. Eilen uunissa porisi Satujataren suomalainen sienilasse ja tänään sovelsin tomaattista papulasagnea ihan omaan muulimalliin. Töykeen hyvää. Uuniruoat on.

Tässä summittainen ohje omaan Apinan papupatalasagneen, Satujataren hurmaava versio löytyy täältä. Siihen suolsin itse pakkasesta viimeiset korvasienet ja lisäsin tuoreilla herkkusienillä. Tämä oma settini valmistui ihan ilman kermaa, mutta eipä sitä olisi kaivannutkaan. Melko kevyt versio, jos lasagnesta nyt voi sellaisen saada. Mausteet selkeästi Satujataren käsialaa, pikkuisin höystein.

Apinan papulasagne

• tuorepastaa lasagnelevyjen muodossa
• sipuli
• currya
• 2 valkosipulinkynttä
• 2 porkkanaa
• tölkki kidney-papuja
• muutama kukinto kukkakaalia
• 370 g paseerattua tomaattia (esim. Mutti)
• timjamia, rakuunaa
• n. 1,5 dl 10% Västan -juustoa raasteena
• vettä
• suolaa, sokeria, chiliä
• oreganoa
• (parmesania)

Laita uuni lämpeämään reiluun 200 asteeseen. Silppua sipuli ja kuullota öljyssä. Lisää valkosipuli ja curry. Raasta porkkanat ja kukkakaali karkeaksi raasteeksi, pannulle vaan ja pavut myös. Lisää paseerattu tomaatti ja ehkä purkillinen, pari vettä. Lisää timjamia, rakuunaa ja suolaa sekä chiliä. Keittele sopivasti ja suurusta, jos uhkaa jäädä turhan vetiseksi. Lisää juustoraaste, ropsaus sokeria ja maistele, lopuksi oregano.

Kasaa vuokaan aluksi kastiketta, sitten lasagnelevyt, kastiketta, levyt ja päälle vielä kastiketta ja kaiken kruunuksi toki Parmanjuustoa raasteena. Uuniin, ja sitten niin kauan kuin hermot kestää, ainakin 40min., mielellään melkein tunti. Ota jäähtymään ja anna jäähdytellä huolella. Kun lohkaiset lautaselle, niin puhaltele vielä silloinkin: lasagnen maut pääsevät parhaiten esiin kun ruoka on sopivan lämmintä, ei kuumaa. Seuraksi puolukkasurvosta, maustekurkkua, etikkapunajuuria… Mitä te nyt lassen kanssa syötte? Kuunnelkaa ainakin Maria Gasolinaa.

Onko ehkä parasta, että on niin hyviä ruokablogeja joiden kanssa on niin tuttu, että niiden reseptejä uskaltaa pitäjiensä suosituksesta kokeilla ihan kylmiltään tositilanteessa! Tällä kertaa pistelin poskeeni taas Puoli kiloa voita ja kahmin kultaa ja kunniaa raikkaan, kauniin ja hurmaavan hienostuneen hyydykekakun kanssa. Ja kaikki tämä, vaikka huomasin vasta kakun tehtyäni h-hetken ollessa tasan kolmen tunnin päästä, että sen suositeltiin olevan vähintään kolme tuntia ja mielellään yön yli jääkaapissa. Nöy pröblemöy! Oliivin vinkistä pikkuisen pakkasta ja kaik oli hyvin.

Tässä ohje, minimaalisin muutoksin, sovella itse makusi mukaiseen sinfoniaan. Huom! Hyytyminen vaatii vähintään kolme tuntia, kiilteineen.

Madame Butterfly (8-10 hengelle)

Pohja

• 200 g ruis-digestivekeksejä
• 50 g voita

Pohjusta irtopohjavuoka leivinpaperilla. Murskaa keksit blenderissä tai käy pieni nuijasota niitä vastaan, sula voi ja sekoita joukkoon. Taputtele tasaiseksi vuoan pohjalle ja siirrä jääkaappiin.

Täyte

• 2,5 dl vaahtoutuvaa kaura-vaniljakastiketta
• 500 g maitorahkaa
• 2 dl mansikkasosetta (tuoreista tai pakkasmarjoista)
• 2 tl limemehua
• ainakin 4 rkl vaahterasiirappia
• vaniljasokeria
• 5 liivatelehteä
• 2 rkl limemehua

Laita liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään. Vaahdota vaniljakastike, sekoita siihen rahka ja mansikkasose. Mausta limellä ja vaahterasiirapilla sekä vaniljasokerilla. Maistele, että makeus on riittävä, itse olisin voinut jälkeenpäin ajatellen lisätä hivenen makeaa. Kaakku maistuu kylmänä ja hyytyneenä hiukan vähemmän makealta kuin tässä vaiheessa.

Lämmitä limemehu. Purista liivatteista vesi ja sulata ne limemehuun. Kaada ohuena nauhana rahkaseokseen koko ajan vatkaten. Ota irtopohjavuoka jääkaapista ja kaada täyte sille, tasoita. Siirrä jääkaappiin tai jos haluat nopeuttaa hyytymistä, aluksi pakkaseen ja sitten jääkaappiin. Valmista kiille.

Kiille (ei pakollinen, kakun voi myös koristella vaikka makeisin, marjoin tai valkosuklaalla)

• 3 dl mansikkamehua (tai rypäle-omenamehua tai mitä vain, Bränhults voisi olla ihanaa vaikkei niin kirkasta!)
• 5 liivatelehteä

Sijoita jälleen liivatteet kylmään veteen pehmenemään. Lämmitä 0,5 dl mansikkamehusta ja purista liivatteet ja sulata ne mehuun. Lisää loppumehuun ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Viilentele seosta edelleen sekoitellen kylmävesihauteessa (eli tiskialtaaseen tulppa ja kylmää vettä, siihen sitten kulho niin, ettei hörppää) niin, että se hieman sakenee. Kaada jääkaapista otetun tortun täytteen päälle ja siirrä jälleen ensin pakkaseen, sitten jääkaappiin. Kiilteen jähmimisessä menee n. tunti.

Jos haluat kiilteen alle esim. marjoja tai karkkia koristeeksi, laita ne ensin täytteen päälle ja kaada kiille varovaisesti niiden ylle. Itse laitoin pakastemansikoita, hassusti jäivät jäävuorenhuipuiksi yli kiillekerroksen, eipä haitannut mitn.

Nyt sitten uottelet sopivan hetken ja sitten otat kakun esiin, pyöräytät veitsellä reunat irti vuoan reunoista ja avaat rinkulan. Kevyt ja kaunis kakku on valmis. Eiku syömään!