MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

14.10.2008

Sloo sloo sloo

Filed under: Alakarppi,Elävä ravinto,Gluteeniton,Kevyt,laktoositon,Maidoton,Optimoidut,paleo,Sallad,Side order,Soosit,Vegan — Meri @ 17.57

Eihän kukaan sattumalta ole nähnyt Studio Pasilan veret seisauttavan suvereenia esitystä Kiviä taskussa? Jossei, otsikko saattaa jäädä hämärän peittoon. Itse olen nähnyt sen ainakin kahdesti.

Onhan otsikossa sentään viittaus myös reseptiin, joka on -tadaa!- terveellisempi (?) versio cole slawsta. Kaipasin hieman vaihtelua mule sloohon, jota olen haukannut napaani hurjan määrän viime päivinä. Ja jotta joka päivälle olisi oma sloonsa, kannattaa vierailla myös Uneliaan kokin tykönä maistamassa thai slawta. Cole slawn fanina perustanen pian myös Sloo Food -liikkeen! Stay tuned.

tofusloo2

Tofu slaw

  • porkkanaa
  • kaalia

Raasta porkkana ja suikaloi kaali vaikka juustohöylällä. Valmista seuraavaksi tofumajoneesi.
Tofu-majoneesi (n. 3dl valmista majoa)

  •  vajaa 300 g tofua (silkeniä tai esim. Unicurdin Firm Tofua, joka on mielestäni parempaa kuin Silken Tofu ja tähän tarkoitukseen pehmeämpää kuin Tahoe)
  • 3 tl dijon-sinappia
  • 2 tl siideri- tai riisiviinietikkaa
  • 1 rkl oliiviöljyä (ekstra vöözin)
  • 2 tl hunajaa
  • mausteita: itse käytin currya, mustapippuria, chiliä ja suolaa

Sekoita tasaiseksi, sauvalla saanee parhaan tuloksen. Varusta porkkana-kaalisalaattia sopivalla määrällä majoa ja varastoi loput jääkaappiin. Maukasta.

(Bubblin’ Under) Mule sloo

  • kaalia
  • porkkanaa
  • puolukkaa
  • oliiviöljyä
  • suolaa

Raasta porkkana, suikaloi kaali, sekoita joukkoon puolukkaa. Lorauta pieni suiku öljyä ja suolaa hyvin kevyesti. Mmmmmrrr.

(Ja kuten huomaatte, heti kun uhkailin itseäni Monkeyn lopettamisella, aloin postata kuin pieni eläin. Niiiin lajityypillistä.)

11.10.2008

Erkin erilainen linssikeitto

Filed under: Arkiruoka,Kevyt,laktoositon,Maidoton,Optimoidut,Soppa,Terveys,Vegan,Vege — Meri @ 9.06

Ja heti tööttään ulos sitä peruskauraa eli terveellistä kasvisruokaa, itsepähän halusitte 😉 Resepti on peräisin parin vuoden takaiselta harjoittelujaksoltani, jossa tutustuin työyhteisön jäseniin laajemminkin. Kyseessä on erään Erkin poikkeuksellinen linssikeitto-ohje, joka on poikkeuksellinen ainakin minulle, sillä toinen klassikko-ohjeeni on Vapun, joka on tomaattipohjainen ja ihana sekin. Tähän käytetään mieluiten vihreitä linssejä ja maku muistuttaa hiukan hernekeittoa (ehdottomasti hyvällä tavalla), mutta on hienostuneempi ja köh… voisko sanoa rikkaampi?

linssisoppa

Soppa sopii syksyisiin iltoihin ja keltaiseen ruskaan paremmin kuin hyvin ja lisäkseni siitä pitää suuresti myös Lihansyöjä (jonka nimi pitää ehkä kohta muuttaa, kun olen pitänyt niin kaidalla kasvislinjalla, vaikka tänään tuo alkukantainen atleetti aikoo toteuttaa jälleen luontoaan ja suuntaa hallin lihatiskille). Lämmittämiskertojen myötä vain paranee uuniruokien tapaan. Vihreissä linsseissä taitaa muuten olla vähemmän tärkkelystä kuin punaisissa, sillä keitto ei mene samalla tavalla puuromaiseksi kuin punaisten kanssa, vaan linssit säilyttävät muotonsa. Ja linsseissähän prodea piisaa!

Erkin linssikeitto

  • 1 porkkana
  • 1 suurensuuri tai 2 pienempää sipulia
  • 5 valkosipulinkynttä
  • 2 dl vihreitä linssejä
  • 1 litra kasvislientä (vaikka vain kuutioista, 2/litra)
  • 2 tl (dijonin) sinappia
  • 1 tl paprikajauhetta
  • 0,5 dl sitruunamehua (käytin siciliaa)
  • 1 tl hunajaa
  • suolaa
  • (nippu tuoretta persiljaa tai kirveliä)
  • loraus soijakermaa (lightkin käy)

Paloittele porkkana ja silppua sibulit, myös kynsilaukka. Lorauta kattilaan öljyä ja kuullottele siinä vihanneksia muutama minuutti. Huuhtele linssit ja valmista kasvisliemi, lisää kattilaan. Keittele ja hauduttele puolisen tuntia ja lisää sitten mausteet. Kun keitto on muuten valmis, lisää hyvä tilkka soijakermaa. Anna hiukan jäähtyä ennen kuin käyt kimppuun. Tämän kanssa sopivat sohva ja villasukat vaikka sitten on hyvä varautua hikoilemaan.

Kokeilin eilen myös Satu Silvon kikhernepihvejä, jotka tosin valmistin uunissa, niitä on kokeiltu Piparminttulassakin. Paistaminen tuonee lisämakua, mutta jotenkin eivät olleet meidän suuhumme. Niistä tosin syntyi idea hummuspihveistä, että pian taas tavataan, kikhernehyllyllä. Jälkkärikin oli Mintun käsialaa eli rahkapaistos (alunperin Kotikokki.netistä). Oma versioni oli näin:

  • 1 prk (250 g) maitorahkaa
  • 1 luomumuna
  • 1 dl spelttihiutaleita
  • 1 tl leivinjauhetta
  • vaniljasokeria
  • runsaasti kardemummaa
  • sopivasti sokeria tai makeutusainetta

Sekoita (ja anna vaikka hetki turvota), kaada jauhotettuun pieneen vuokaan (tai suuremman vuoan keskelle, pitää hyvin muotonsa) ja paista 175 (kaasu 4) asteessa puolisen tuntia. Oikein hyvää puolukkasurvoksen kanssa, maistuu rahkapannarille.

8.10.2008

Doufu Dijon (puolukkasalaatin parissa)

Filed under: Alakarppi,Arkiruoka,Kevyt,laktoositon,Optimoidut,Sallad,Side order,Soija — Meri @ 19.37

puolukkasallaad

Te olette tehneet tällaista salaattia varmaan since day one, mutta itse keksin tämän vasta eilen. Inspiraationa ihan ensimmäisen kerran valmistamani puolukkasurvos/-sose, jota syön tällä hetkellä tasan kaiken kanssa (käy muuten ökyhyvin mm. lasagnen kanssa eikä lassen tarvitse edes olla pyöreä). Salaatti maistui puolukkaa inhoavalle Lihansyöjällekin, että näin se homma etenee.

Puolukkasurvos salaatissa

  • kaalia
  • porkkanaa
  • hapukurkua eli hapankurkkuja
  • puolukkasurvosta
  • oliiviöljyä, suolaa

Veistele juustohöylällä kaali suikaleiksi ja samoin porkkana. Pilko hapukurk ja sekoita joukkoon. Mausta reilusti puolukkasurvoksella ja pehmennä tilkalla öljyä, hiven suolaa ei tee koskaan hallaa. Talleta mahaan esim. tofuruoan seurana.

Oma settini haki vaikutteita Kulinaarimurun sairaspastasta, jossa tofun tilalla kylläkin oli kana ja tosiaan myös sitä pastaa. Vaan siis sinappi toimii tofun kanssa kuin tau-tau-taunopalo!

colours

Doufu Dijon

  • punasipulia
  • tofua
  • dijonin sinappia
  • parman juustoa

Pilko sipuli ja kuullota öljyssä. Kuutioi tofu ja lykkää sipulin seuraksi. Kun tofu on saanut hieman väriä, lisää tilkka vettä (tai kermaa) ja mausta dijonin sinapilla, yhden hengen annokseen teelusikallinen on sopiva. Hauduttele hetki ja raasta joukkoon parman juustoa. Nauti puolukkasalaatin ja pakastevihannesten kera. Saa seura olla hienompaankin, tofu ei pistä pahakseen.

Eikö ole uskomattomat värit pakastevihanneksissa?! Kuten myös Suomen syksyssä juuri nyt. Pakahdun. Läähätän ja läkähdyn.

1.10.2008

World Premiere: pyöreä lasagne!

Filed under: Arkiruoka,Kevyt,laktoositon,Pasta,Uunista,Vege — Meri @ 19.17

Niin sitä vaan taas saa ruksia yhden klassikon lisää pois kokemattomien annosten listalta, kun suoriuduin vihdoin lasagnen valmistuksesta. Eilen uunissa porisi Satujataren suomalainen sienilasse ja tänään sovelsin tomaattista papulasagnea ihan omaan muulimalliin. Töykeen hyvää. Uuniruoat on.

Tässä summittainen ohje omaan Apinan papupatalasagneen, Satujataren hurmaava versio löytyy täältä. Siihen suolsin itse pakkasesta viimeiset korvasienet ja lisäsin tuoreilla herkkusienillä. Tämä oma settini valmistui ihan ilman kermaa, mutta eipä sitä olisi kaivannutkaan. Melko kevyt versio, jos lasagnesta nyt voi sellaisen saada. Mausteet selkeästi Satujataren käsialaa, pikkuisin höystein.

lasse

lasse2

Apinan papulasagne

  • tuorepastaa lasagnelevyjen muodossa
  • sipuli
  • currya
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 2 porkkanaa
  • tölkki kidney-papuja
  • muutama kukinto kukkakaalia
  • 370 g paseerattua tomaattia (esim. Mutti)
  • timjamia, rakuunaa
  • n. 1,5 dl 10% Västan -juustoa raasteena
  • vettä
  • suolaa, sokeria, chiliä
  • oreganoa
  • (parmesania)

Laita uuni lämpeämään reiluun 200 asteeseen. Silppua sipuli ja kuullota öljyssä. Lisää valkosipuli ja curry. Raasta porkkanat ja kukkakaali karkeaksi raasteeksi, pannulle vaan ja pavut myös. Lisää paseerattu tomaatti ja ehkä purkillinen, pari vettä. Lisää timjamia, rakuunaa ja suolaa sekä chiliä. Keittele sopivasti ja suurusta, jos uhkaa jäädä turhan vetiseksi. Lisää juustoraaste, ropsaus sokeria ja maistele, lopuksi oregano.

Kasaa vuokaan aluksi kastiketta, sitten lasagnelevyt, kastiketta, levyt ja päälle vielä kastiketta ja kaiken kruunuksi toki Parmanjuustoa raasteena. Uuniin, ja sitten niin kauan kuin hermot kestää, ainakin 40min., mielellään melkein tunti. Ota jäähtymään ja anna jäähdytellä huolella. Kun lohkaiset lautaselle, niin puhaltele vielä silloinkin: lasagnen maut pääsevät parhaiten esiin kun ruoka on sopivan lämmintä, ei kuumaa. Seuraksi puolukkasurvosta, maustekurkkua, etikkapunajuuria… Mitä te nyt lassen kanssa syötte? Kuunnelkaa ainakin Maria Gasolinaa.

29.9.2008

Kyllä onnistuu

Filed under: Cake&Cookies,Herkut,Kevyt,laktoositon — Meri @ 19.32

Onko ehkä parasta, että on niin hyviä ruokablogeja joiden kanssa on niin tuttu, että niiden reseptejä uskaltaa pitäjiensä suosituksesta kokeilla ihan kylmiltään tositilanteessa! Tällä kertaa pistelin poskeeni taas Puoli kiloa voita ja kahmin kultaa ja kunniaa raikkaan, kauniin ja hurmaavan hienostuneen hyydykekakun kanssa. Ja kaikki tämä, vaikka huomasin vasta kakun tehtyäni h-hetken ollessa tasan kolmen tunnin päästä, että sen suositeltiin olevan vähintään kolme tuntia ja mielellään yön yli jääkaapissa. Nöy pröblemöy! Oliivin vinkistä pikkuisen pakkasta ja kaik oli hyvin.

madamebutterfly

Tässä ohje, minimaalisin muutoksin, sovella itse makusi mukaiseen sinfoniaan. Huom! Hyytyminen vaatii vähintään kolme tuntia, kiilteineen.

Madame Butterfly (8-10 hengelle)

Pohja

  • 200 g ruis-digestivekeksejä
  • 50 g voita

Pohjusta irtopohjavuoka leivinpaperilla. Murskaa keksit blenderissä tai käy pieni nuijasota niitä vastaan, sula voi ja sekoita joukkoon. Taputtele tasaiseksi vuoan pohjalle ja siirrä jääkaappiin.

Täyte

  • 2,5 dl vaahtoutuvaa kaura-vaniljakastiketta
  • 500 g maitorahkaa
  • 2 dl mansikkasosetta (tuoreista tai pakkasmarjoista)
  • 2 tl limemehua
  • ainakin 4 rkl vaahterasiirappia
  • vaniljasokeria
  • 5 liivatelehteä
  • 2 rkl limemehua

Laita liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään. Vaahdota vaniljakastike, sekoita siihen rahka ja mansikkasose. Mausta limellä ja vaahterasiirapilla sekä vaniljasokerilla. Maistele, että makeus on riittävä, itse olisin voinut jälkeenpäin ajatellen lisätä hivenen makeaa. Kaakku maistuu kylmänä ja hyytyneenä hiukan vähemmän makealta kuin tässä vaiheessa.

Lämmitä limemehu. Purista liivatteista vesi ja sulata ne limemehuun. Kaada ohuena nauhana rahkaseokseen koko ajan vatkaten. Ota irtopohjavuoka jääkaapista ja kaada täyte sille, tasoita. Siirrä jääkaappiin tai jos haluat nopeuttaa hyytymistä, aluksi pakkaseen ja sitten jääkaappiin. Valmista kiille.

Kiille (ei pakollinen, kakun voi myös koristella vaikka makeisin, marjoin tai valkosuklaalla)

  • 3 dl mansikkamehua (tai rypäle-omenamehua tai mitä vain, Bränhults voisi olla ihanaa vaikkei niin kirkasta!)
  • 5 liivatelehteä

Sijoita jälleen liivatteet kylmään veteen pehmenemään. Lämmitä 0,5 dl mansikkamehusta ja purista liivatteet ja sulata ne mehuun. Lisää loppumehuun ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Viilentele seosta edelleen sekoitellen kylmävesihauteessa (eli tiskialtaaseen tulppa ja kylmää vettä, siihen sitten kulho niin, ettei hörppää) niin, että se hieman sakenee. Kaada jääkaapista otetun tortun täytteen päälle ja siirrä jälleen ensin pakkaseen, sitten jääkaappiin. Kiilteen jähmimisessä menee n. tunti.

madamebutterfly2

Jos haluat kiilteen alle esim. marjoja tai karkkia koristeeksi, laita ne ensin täytteen päälle ja kaada kiille varovaisesti niiden ylle. Itse laitoin pakastemansikoita, hassusti jäivät jäävuorenhuipuiksi yli kiillekerroksen, eipä haitannut mitn.

Nyt sitten uottelet sopivan hetken ja sitten otat kakun esiin, pyöräytät veitsellä reunat irti vuoan reunoista ja avaat rinkulan. Kevyt ja kaunis kakku on valmis. Eiku syömään!

26.9.2008

Henkistä hailaiffia

Filed under: Arkiruoka,Kevyt,laktoositon,Leipää,Leivonta,Maidoton,Nuts!,Sallad — Meri @ 7.22

karjala

[Tuleeko teillekin kuvasta mieleen joulu vai olenko se vain minä?]

Lynkkauksenkin uhalla paljastan, että meillä on muutaman ystäväni kanssa oma gruuppi, joka kantaa otsikon nimeä. Osa meistä tuntee toisensa vain ryhmän kautta, mutta voi pojat, että sattumalta on löytynyt aivan mahtava ihmiskombo! Ajatuksena oli alun perin yrittää nähdä enemmän naispuolisia ystäviä mieltä kohottavissa tunnelmissa, mutta myönnän suhtautuneeni suunnitelmaan hiukan skeptisesti kroonisen ajanpuutteen vuoksi. Vaan ei! Toiveemme on hämmästyttävällä tavalla toteutunut ja tapaamme keskimäärin kerran kuussa, useimmiten ruoan (ja tarvittaessa kuplivan) äärellä. Viimeksi listalla oli sushia ja suklaakahvila.

Viimeisimpään tapaamiseen oli pääsemässä paikalle vain kaksi jäsentä itseni lisäksi ja kutsuin konkkaronkan meille. Halusivat, että leivotan. Ja mikäpä olisi sen mukavampaa… Ruoaksi kokkasin ehdotonta suosikkitofusalaattiamme Marianne Kiskolan kirjasta Tofu, jota kokeilin kylläkin vasta Kurpitsamoskan Marin näytettyä mallia. Nyt salaatti on vakiolistalla ja valmistettu ainakin kuusi kertaa. Tässä siis vielä ohje, tällä on mahdollista hurmata tofun kanssa ennestään vieraita tai ainakin siedätyshoidattaa.

doufua

Nutty doufu (n. neljälle)

  •  2 dl erilaisia pähkinöitä ja siemeniä
  • 2 rkl fariinisokeria
  • 1 pkt maustamatonta tofua (esim. Super Tahoe 500g)
  • suuri punasipuli
  • 2 ltk kirsikkatomaatteja
  • erilaisia salaatteja, esim. tammenlehvä- ja lollorosso

Salaatinkastike

  • 0,5 dl oliiviöljyä
  • 3 rkl punaviinietikkaa
  • suolaa, pippuria

Murskaa pähkinät rouheiksi ja laita pannulle paahtumaan. Kuutioi tofu pieniksi kuutioiksi. Lisää fariinisokeri pannulle ja anna sekunti sulaa, sitten tofut. Kääntele seosta, kunnes tofukin on saanut hiukan tuta lämmön. Siirrä sekoitus salaatti kulhoon jäähtymään.

Silppua punasipuli joukkoon ja revi salaatti. Puolita kirsikkatomaatit ja lisää settiin. Valmista kastike ja lorota kaiken ylle, sekoita, tarkista suola. Tarjoile tai syö suoraan fadista.

Ja mitä siihen leipomiseen tulee, listalla olivat perinteisen karjalanpiiraat, tällä kertaa enempi originaaleina versioina, ilman tonnikalaa ja kinoaa siis. Näin syntyy n. 15 karjalanpiirasta eli juuri sopivasti muutamalle hengelle.

karjala2

Puuro (tätä jää pikkuisen yli)

  • 1 dl vettä
  • 1 dl puuroriisiä
  • 5 dl soijamaitoa
  • suolaa

Kaada vesi kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi, lisää riisit ja kiehuttele niin, että vesi imeytyy riiseihin. Lisää maito ja hauduttele miedolla porinalla kypsäksi kannen alla, mausta suolalla. Nosta aakealle laakealle lautaselle jäähtymään.

Kuoritaikina (n. 15kpl)

  •  1 dl vettä
  • 0,5 dl vehnäjauhoa
  • 1,5-2 dl ruisjauhoa
  • suolaa

Laita uuni kuumenemaan niin kuumaksi, kuin sen saa.

Sekoita taikinaksi. Muotoile patukaksi ja jaa 12-15 osaan. Laita palat kannen alle etteivät kuivu. Ota pari kerrallaan ja pyöriä palloiksi, litistä pallot pieniksi kiekoiksi ja laita jälleen talteen kannen alle. Kun kaikki on käsitelty, jauhota pöytä hyvin ja ota pari kiekkoa. Puikuloi palat soikionmallisiksi ohuiksi kuoriksi ja kasaa pinoon, väliin reilusti jauhoja, etteivät jää toisiinsa kiinni, ja päälle jokin suoja etteivät edelleenkään kuiva. Kun kuoret ovat valmiit, ota ne esiin ja sudi pois liiat jauhot. Nosta ruokalusikallinen (noin) riisipuuroa piiraalle ja rypytä piiraiksi.

Nosta piiraat pellille ja paista n. 15 minuuttia, kunnes rapeita. Ota uunista ja voitele seuraavalla seoksella:

  • 0,5 dl sulaa voita
  • 0,5 dl soijamaitoa

Jätä liinan alle pehmenemään. Syö kuten lystäät, voimunan kanssa maistuu aina! Voimunassa siis munavoita suurempi kananmunan osuus. Nomnominom. Pure hailaif.

18.9.2008

Simpöl pleshööszh

Filed under: Alakarppi,Kevyt,Optimoidut — Meri @ 19.50

Niin on taas otsikot karanneet käsistä vaan eipä se mitään, kun ravitsemus on noin suurin piirtein hallinnassa. Muulin huushollissa vietetään jälleen kerran kiristelyviikkoja, kun Lihansyöjällä on kisat tulossa. Pyrkimys on pysyä ruodussa vielä tavallistakin tiukemmin. Ja sehän on helppoa kun on näin ehtoisa ja erinokkela apinaemäntä! Tällä kertaa kermainen keittiömme asetti esille suklaarahkaa vaapukoiden kanssa, hyvällä menestyksellä. Aika (s)karppii.

pleasure

Vaapukkainen kaakaurahka (kahdelle)

  • 1 prk eli 250 g maitorahkaa
  • n. 1,5 rkl kaakaojauhoa (van Houten tms.)
  • makeutusainetta
  • hiven vaniljauutetta
  • loraus maustamatonta jogurttia
  • paku pakastevadelmia

Ota vadelmat sulamaan huoneenlämpöön ehkä puolitoista tuntia ennen iltapala-aikaa. Samalla voit valmistaa rahkan: sekoita loput aineet ja maistele kuntoon, siirrä kyylskooppiin tekeytymään. Kun olet peuhannut itsesi nälkäiseksi, nouda rahka ja nostele laseihin. Päälle vadelmia ja ehkä hiven makeutusta vielä. Lusikalla napanderiin, ouuuuu souuu hyvällä omallatunnolla. Rahkakippo kelpaa strutsikoiran nuolla. (Sanajärjestys pitää pekkaspäivää.)

2.8.2008

Tempeh for Dummies

Filed under: Alakarppi,Elävä ravinto,Gluteeniton,Kevyt,Maidoton,Soija,Vegan,Vege — Meri @ 15.12

Tempeh on tofun tapaan siinä mielessä kinkkinen raaka-aine, että se itsessään ei ole maultaan erityisen vetoava. Sen sijaan oikealla käsittelyllä ja sopivalla maustamisella se on mielettömiä mahdollisuuksia tarjoava terveellinen, proteiinipitoinen ja kasvisperäinen tuote. Olen kokannut tempehiä vain kerran aiemmin eikä voi sanoa, että kokeilu olisi ollut erityinen suksee. Jo toisella kerralla pääsin kuitenkin suorastaan hurmaavaan lopputulokseen.

tempeh

Hauskinta oli, että reseptin kaivoi minulle netin syövereistä Lihansyöjä, tuo vähintäänkin sarkastisesti soijatuotteisiin suhtautuva (giorgio) armaani. Muokkailin ohjetta matkan varrella ja tällaisenaan ruoka hujahti mielihyvällä molempien vatsaan. Ei sentään kaikki kerralla, annoksesta riittää neljällekin.

Tempehin salaisuus (3-4 hlölle)

  • 1 pkt tempehiä (lieneekö noin 400g aasialaiskauppojen valikoimista poimittuna)
  • sipuli
  • 4 valkosipulinkynttä
  • 1 prk kokonaisia tomaatteja
  • 1 prk kidneypapuja
  • 1-2 paprikaa
  • (toisen paprikan tilalle esim. kesäkurpitsaa tms. jos maistuu)
  • 1-2 tuoretta chiliä
  • 1 rkl jeeraa eli juustokuminaa
  • reilu 1 dl tuoretta korianteria
  • suolaa, sokeria, öljyä
  • (päälle itse idätettyjä mung-pavun ituja)

Kuutioi paprika(t) ja kesäkurpitsa pieneksi, samoin sipuli, valkosipuli ja chilit. Pilko myös tempeh siten, että viipaloit sen aivan ohuiksi levyiksi, ne edelleen ohuiksi suikaleiksi ja suikaleet paloiksi, tuloksena siis tempeh-“jauhelihaa”. Kuumenna öljyä suuressa paistinpannussa tai kasarissa ja paistele vihanneksia, sipuleita, chiliä ja tempehiä jonkin aikaa. Lisää jeera ja suola sekä tomaatit, kidneypavut ja silppua tuore korianteri joukkoon. Maista ja lisää sopivasti sokeria pyöristämään makua, itse laitoin ehkä ruokalusikallisen (?). Anna keitoksen haudutella ainakin puolisen tuntia, mieluummin pidempäänkin. Maista vielä, lisää suolaa tai sokeria jos tarvis ja annostele lautasille. Anna hieman jäähtyä ennen kimppuun käymistä ja sitten anna palaa!

Lihansyöjä ei erityisesti pidä korianterista ja kuten sanottu, harrastaa soijan ivaamista, mutta santsasi tätä silti. Ja ihte oon ihan lovena tempehiin. Töttöröö! t. One dummy mule

Ps. Tofun syömisestä on ollut muistaakseni Sillä sipulin kommenttilootassa keskustelua, jossa on esitetty mm. näkemys, että mikä järki on syödä itsessään mautonta mötikkää, vaikka se maustamisella paranisikin. Minusta siinä on paljonkin järkeä ja palaan aiheeseen pian kunnon postauksella. Sitä paitsi Sammakko on kertonut, että Japanissa tofukin on HYVÄÄ!

20.7.2008

Törkeän hyvä sivusalaatti ja muuta partypurtavaa

Filed under: Alakarppi,Kala,Kevyt,Piiraat,Sallad,Side order — Meri @ 20.05

Tänään vietettiin erään hyvin läheisen ihmiseni nimenantojuhlaa ja olin saanut kunniatehtävän (sitä kovaäänisesti anottuani) valmistaa partyjen pöperöt. Juuri näitä kekkereitä varten testailin suolaisia pannukakkuja, joista teinkin sekä kantarelliversiota että feta-pinaattia. Lisäksi pistelin omiani ja tein vielä kolmannen, joka saavutti lähes suurimman suosion huolimatta rujosta ulkonäöstään. (Annetusta nimestä, ainakin siitä ensimmäisestä, voi saada vinkin tästä postauksesta tai paremminkin siinä mainituista raaka-aineista.)

fetapannari

läjä

Tuna-pannari

  •  5 dl (soija-)maitoa
  • 2,5 dl speltti-hiivaleipäjauhoja
  • 3 munaa
  • 1 prk tonnikalaa öljyssä
  • 1 prk tonnikalaa Mexicana
  • 1 oman maan (eli Lihansyöjän sukulaisen) sipuli
  • suolaa, pippuria

Sekoita maito, munat ja jauhot. Valuta tonnikalasta öljy, mutta älä mexicanasta! Tuuppaa tuna ja tuna mexicana öljyineen seokseen ja siipaloi kevätsipuli. Mausta suolalla ja pippurilla, kaada pellille ja törkkää uuniin 225, n. 25 minuuttia tai kunnes kypsä ja kultainen. Tarjoa silleen tai raejuusto-munavoin kera, käy hyvin esim. evääksi.

Samalla toinenkin kalainen versio suolapannarista, johon näytti esimerkkiä Eräs Saara Monkeyfoodin kommenteissa. Eli hieman tunaa fancympää menoa. Tämän ohjeen jos tekee 2/3- eli kahden munan versiona, se on sopivasti piirasvuoan mittainen.

lohipannu

Kylmäsavulohi-pannari

  • 5 dl maitoa
  • 2,5 dl jauhoa
  • 3 munaa
  • n. 150 g kylmäsavulohta
  • tuoretta tai kuivattua ruohosipulia
  • raejuustoa
  • (pinaattia)
  • suolaa, pippuria

Sekoita maito, munat ja jauhot, mausta suolalla ja pippurilla. Silppua joukkoon ruohosipuli tai ripottele, jos käytät kuivattua. Mikäli laitat pinaattia, höyrytä tuoreet lehdet, purista ne nesteestä ja hienonna joukkoon. Kaada taikina pellille ja levitä viipaloitu lohi tasaisesti. Nosta pari kourallista raikkua vielä sopivasti sattumiksi ja paista kuten näitä kaikkia 225, n. 25 min. Tätä tarjosin Brasilian Riosta tuoreeltaan palanneelle Lihansyöjälle kera hapanimelien raparperi-linssien, upea kombo.

Pannareiden oheen tarjolla oli munavoin lisäksi aivan mahtavaa salaattia. Vaikka salaatti on oma kehitelmäni, se on tuskin niin ainutlaatuinen, etten uskaltaisi kehua sitä olematta itserakas. Ja tiedän, että palautette minut välittömästi maan pinnalle, jos alan liikaa leijua 😀 Nimenomaan omaan makuuni tämä on käsittämättömän herkullinen yhdistelmä, pistelin juuri jämät hurmiossa. Siis perkele, SALAATTI ON PARASTA! (Kuvaa ei valitettavasti ole, mutta eihän sitä kuvalla kokata!)

Supersalaatti

  • erilaisia salaatteja kuten tammenlehvä-, lollorosso- ja jäävuorisalaatti
  • reilusti rucolaa
  • pari kypsää päärynää
  • yksi fenkoli
  • runsaasti pinjansiemeniä
  • parmesania

Huuhtele ja linkoa salaatit. Kuori ja kuutioi päärynä, viipaloi fenkoli ohueksi. Paahda pinjansiemenet. Kokoa salaatti suureen kulhoon kerroksittain niin, että vuorottelet eri salaatteja, päärynäkuutioita ja fenkolia. Ripottele päälle antelias määrä pinjansiemeniä (ei voi olla liikaa) sekä yhtä hövelisti parmesania kuorimaveitsellä höyläten. Se on siinä, no further questions your honor.

Tämän suolapalavyörytyksen päälle lohkaistiin hyvä pala Seinäkärpäsen Keidaskakkua, joita olin valmistanut kaksi. Hillittömän hyvää, tällä toisella kerralla olen entistä enemmän leivosmaisen raikkaan leipomuksen lumoissa. Kaakku sai osakseen suurenmoista suitsutusta, terveisiä siis Kärpäselle! Tein sitä paitsi pienen testin; valmistin toisen tortun ruokosokerilla kuten viimeksi, toiseen käytin muscovadoa. Kahden hengin salainen raatimme (minä ja Lihansyöjä) pidimme molemmat raakaruokosokerista versiota parempana. Muscovado tosin on uutuus keittiössäni, sen hyödynnykseen pitää oikein opetella. Saa ohjeistaa.

Pikkuleipiä tai keksejä en ennättänyt tehtailla, vaikka vähän katselin pistaasikeksireseptiä sillä silmällä. Jääpähän kokeiltavaa toiseen kertaan. Kekupuutetta paikkasivat talon omat dominokeksivarastot, jotka hupenivatkin ihastuttavalla vauhdilla nimensaajan isosiskon suihin.

Muuten tarjolla oli kahvia ja teetä, Venäjältä tuotua kuohuvaa ja mehua, kevyempiä ja syvällisiä keskusteluita, auringonpaistetta ja pisaroita, suklaasydämiä ja oikeita. Erinomaiset puutarhajuhlat heinäkuisena sunnuntaina, siis.

17.7.2008

Suolapalaa

Filed under: Kevyt,laktoositon,Leivonta,Optimoidut,Piiraat,Sieniä,Vege — Meri @ 20.37

fetapannari

Koska pannarit on selkeesti tän kesän teema, pistin taas tuulemaan ja tuunasin suolaisia versioita koekappaleina ensi viikonlopun juhlamuonitusta varten. Erinomaisen helppoa ja erinomaista. Tein kolmasosaversioita, ettei pannukakkua tulisi ihan Apinakeittiön ovista ja ikkunoista, mutta onnistuin jo ihan omin nokkineni tuhoamaan niistä suurimman osan. En oo mikään turha muuli! 😉 Ja pannarihan on erinomainen piiraan korvike, vähempi rasvaa ja hiilareita.

Laitan ohjeesta pellillisen version, osittakaa itse jos haluatte. Kolmasosataikinan paistoin pienehkössä uunivuoassa, leivinpaperilla vuorasin senkin. Sienipannarin resepti pomppasi silmille vanhasta Maku-lehdestä, jahka olin päätynyt pannaritarjoiluun. Ja feta-pinaattitäytteen keksin IHAN ITSE! Anpiliivipöl. Ohessa oli ohjeistettu myös mahtava raejuusto-munavoi, joka sopii tämän sienipannarin kanssa kuin nakutettu. Nakua naamaan!

(Luitteko muuten Melukyliä? Nakusta tuli mieleen. “-Pam! Ruoka on korissa.” on perheemme lentäviä lauseita ja asuessamme Sepänkadulla aikoinaan R-kioskin yläkerrassa haaveilin aina samanlaisesta koritilaussysteemistä. Ai mikä? Katsokaa Melukylästä! Toinen ruokaan liityvä muisto ko. kirjoista on lasten siinä valmistama Hobbelbobbel eli vaahdotettu sokeri ja kananmuna, sokerikaakun esiaste siis. Sitä joskus tehtiin mekin ja syötiin, hulluilla on halavat huvit!)

sienipannari

Suolainen pannari (pellillinen)

  • 5 dl maitoa
  • 3 luomumunaa
  • 2,5 dl hiivaleipäjauhoa tai spelttiä (käytin jälkimmäistä)

Lisää ylläolevaan ohjeeseen esimerkiksi jompi kumpi näistä täytteistä.

Sienitäyte

  • 1 sipuli
  • 3 valkosipulinkynttä (oma lisäykseni)
  • 0,5 litraa tuoreita sieniä tai 200g pakkasesta, esim. kantarelli, keltavahvero tai jopa herkut käyvät, niistä itse tein, tuoreista
  • suolaa, pippuria

Kuullosta sipuli ja valkosipuli öljyssä, lisää pienityt sienet ja paistele niistä neste pois. Mausta reilusti pippurilla ja etenkin suolalla. Sekoita ylläolevaan pohjaohjeeseen ja kaada pellille. Paista 225 asteessa (kaasusäätö 5+) n. 25 minuuttia tai kunnes kauniin kukertava. Ohjetta voi tuunata lisäämällä tuoretta basilikaa taikinaan, kuten Makun reseptissä. Tämän kanssa ehdottomasti kannattaa tarjota raejuusto-munavoita!

Feta-pinaattitäyte

  • 150 g tuoretta pinaattia
  • reilusti, ehkä n. 150 g fetaa (laitoin fiilispohjalta, sellai tasaisesti)
  • suolaa, pippuria

Höyrytä pinaatti pehmeäksi ja purista siitä ylimääräinen neste. Pieni kypsä pinaatti ja sekoita ylläolevaan pohjaohjeeseen, mausta taikina kevyesti suolalla ja reilummin pippurilla. Kaada vuokaan ja levitä feta pannarille, paista 225, n. 25min. Ohjetta voi tuunata esim. lisäämällä tuoretta minttua.

sienipannari2
Raejuusto-munavoi

  • 1 keitetty muna
  • 100 g raejuustoa
  • n. 50 g voita tai margariinia
  • suolaa, (valkopippuria)
  • (0,5 dl tuoretta basilikaa, persiljaa tms.)

Pieni muna ja sekoita siihen voi ja raikku, silppua yrtti ja mausta sillä ja suolalla, ehkä valkopepallakin. Kasaa keko sienipannaripalan päälle ja ota hyvä kirja käteen. Tai santsaa nyt ensin ja ota se kirja vasta sitten, ei siitä lukemisesta kuitenkaan heti mitään tule. (Jos on seuraa, älä lue tai ainakaan iltalehtiä.)

« Newer Posts — Older Posts »

Powered by WordPress