Pääsimme Lihansyöjän kanssa viime viikolla vierailemaan Sipoon Talmassa Pajuniemen tehtailla. “Tehtailla” antaa tosin totuutta karumman kuvan; perustajan, Pekka Pajuniemen,72,  asuintalo nousee punaisena ja kauniina pihapiirissä eikä varsinainen tehdaskaan ole erityisen industriaalinen. Pajuniemi on vuodesta 1976 toiminut liha-alalla ja Suomen suurin luomulihatuotteiden valmistaja.

Meidät vastaanotti Pajuniemen nykyinen toimitusjohtaja Arto Jokinen, joka kertoi tuotteita tehdyn jo 50v. samalla reseptillä. Pajuniemen periaatteena on valmistaa tuotteet ilman täyteaineita, vain elintarviketurvallisuuden kannalta välttämättömin lisäainein varustettuna. Kehittämistyö kaiken ylimääräisen karsimiseksi on koko ajan käynnissä. Ja ahap! – ennen kuin kysytte, nitriiteistä (E250, säilöntäaine natriumnitriitti) on tulossa oma postauksensa. Malttia. All shall be revealed!

Päivä päivältä luomummaksi

Pajuniemi on ollut uranuurtaja luomulihajalosteiden suhteen ja valmistanut mm. ensimmäisenä luomusiasta jalosteita. Kuten tunnettua, luomutuottajista on pulaa ja siksi Pajuniemikään ei vielä ole viimeistä piirtoaan myöten luomua. Pian kuitenkin, sillä tähtäimessä on nostaa luomun nykyinen osuus tuotannosta eli 25% kolmen vuoden sisällä vähintään 50%:in, mieluiten sataan! Tuotteita päivitetään luomuksi sitä mukaa kuin tarjonta kasvaa. Tällä hetkellä luomutuotteet viedään käsistä ja kaupassa joutuu usein kohtaamaan eioota. Mm. tuoreesti markkinoille tuotu luomumaksamakkara on viety käsistä.

Jokinen vahvistaa sen, mikä kuluttajillekin jo näkyy: Suomessa on meneillään luomuvallankumous! Muutos tapahtuu kuitenkin hitaasti. Pelloissa menee kolme vuotta siirtymisessä luomuksi ja eläimillä ainakin vuosi. Suunta on silti oikea ja Jokinen ennustaa, että kahden, kolmen vuoden kuluttua muutos näkyy merkittävästi. Siitä huolimatta, että luomuviljely on tällä hetkellä Suomessa tuplasti kalliimpaa kuin tavallinen.

Jokinen kertoo, että luomusikatiloja on Suomessa kymmenkunta, luomunaudan tuottajia huomattavasti enemmän ja luomukanaloitakin jo suloiset 25. Ja kuten hetki sitten lehdistä luettiin, jauhelihan myynnistä jo 9% on luomua. Tilanne tuntuu uskomattomalta siihen nähden, että luomun yrittäessä tuloaan ensimmäisen kerran ehkä reilut kymmenen vuotta sitten, vastaanotto oli kalsea. Nyt luomu on hip ja cool ja löytänyt yleisönsä yhtä lailla lapsiperheistä, leppoistajista, taviksista (minä! minä!), ruokavaliohifistelijöistä, anttiheikkilöistä kuin maailmanpelastajistakin (taas minä!).

[Arto ja etikettikone!]

Jokisen eväät

Jokinen itse on ollut kohta viisi vuotta Pajuniemellä ja hänen henkilökohtainen luomuhistoriansa juontaa 90-luvulta, jolloin Jokinen asui Hollannissa. Hollannin pahasti saastunut maaperä herätti jo tuolloin havaitsemaan puhtaan maaperän tärkeyden, kun lannoitteet pilasivat kanavat, ja nyt Hollanti onkin luomun edelläkävijä. Ruokavaliostakin Jokinen on kiinnostunut tuoreen vuosituhannen alussa, joten Pajuniemi eettisine arvoineen ja puhtaine raaka-aineineen on varmasti palkitseva työpaikka. Suosikkituotteekseen Jokinen nimeää luomufileeleikkeleen, vaikka vaikeahan hyvistä on yhtä valita.

[Ylimuuli ja makkaratehdas.]

Liity vallankumoukseen!

Olivatpa syysi luomu lifestyleen sitten eläinten hyvinvoinnissa, puhtaassa maaperässä, omassa terveydessä tai paremmassa maussa, liity vallankumoukseen ja sijoita pelimerkkisi luomutuotteille. Tämä arpa voittaa! Oli kyse sitten luomumunista, maitotuotteista, pähkinöistä, vaatteista tai lihasta, VAATIKAA kauppiailtanne puhtaita raaka-aineita ja maksakaa mukisematta muutama killinki enemmän, jotta eläimet eivät voisi niin pahoin. Halpa hinta paremmasta terveydestä ja puhdistuvasta omatunnosta.

Omat suosikkini Pajuniemen tuotteista ovat suolalihaleikkele, nakit, aamiaispekoni ja tuoretuotteista jauheliha. Muista luomutuotteista suosikkeja alkaa olla vaikea valita, sillä valikoima laajenee silmissä. Erityisen myönteisenä pidän sitä, että myös kauppojen omat merkit ovat alkaneet brändäytyä myös luomuna. Massat ovat liikkeellä! NYT. SE. TAPAHTUU.

Olen ollut pitkään vankka vähähiilarisen ruokavalion kannattaja ja suositellut sitä ihmisille laajalla skaalalla. Tiedon ja oman kokemuksen lisääntyessä olen kuitenkin kääntänyt kelkkani nollahiilarista vähitellen kohtuullisempaan suuntaan. Onneksi näkemystään on sallittua muuttaa!

Ravitsemusmaailman paleohkoon laitaan nojaavista asiantuntijoista esimerkiksi The Paleo Solution -teoksen kirjoittaja Robb Wolf, The Perfect Health Diet -kirjan kirjoittaja Paul Jaminet, tohtori Kurt Harris sekä integroidun lääketieteen harjoittaja Chris Kresser ovat kaikki suhteellisessa konsensuksessa siitä, että vähän enemmän kuin vähemmän hiilaria on monille parempi.

Mm. Robb Wolf suositteli pitkään erittäin vähähiilihydraattista ruokavaliota optimaalisena, mutta on peruuttanut suosituksissaan ja tällä hetkellä edellämainitut asiantuntijat pitävät suurimmalle osalle ihmisistä optimaalisena n. 100-150 grammaa hiilihydraattia päivässä. Tämä on myös Mark’s Daily Apple -blogin ja The Primal Blueprint -kirjan kirjoittajan Mark Sissonin Primal Blueprintin hiilarimäärä ns. ylläpitovaiheessa.

Kurt Harris pohdiskelee Archevore-blogissaan Paul Jaminetin kanssa samoilla linjoilla, että luultavasti hyvinkin laajat vaihtelut hiilarimäärässä ovat sopivia eri ihmisille. Tottakai myös ihmisen aktiivisuudella on vaikutuksensa: paljon liikkuva sietää varmasti suuriakin määriä hiilaria, rauhallisemmin elävä ehkä voi paremmin vähemmällä.

Kaikkiaan hiilarintarve ja -sietokyky riippuu monista yksilöllisistä tekijöistä: ihmisen perimä, terveydentila, elämäntilanne ja siihen liittyvä psyykkinen ja fyysinen rasitus tai toimintakyky määräävät kaikki osaltaan optimaalista tarvetta. Tilanne myös muuttuu jokaisen kohdalla, sillä ihmiskeho ei ole staattinen (eikä suljettu mekanismi, johon kalori on kalori -teoria nojaa). Jos siis tavoittelet hyvää oloa, jaksamista, optimaalista terveyttä ja suorituskykyä sekä bonuksena ehkä pitkää ikääkin, kannattaa ravitsemukseen liittyen kokeilla erilaisia maltillisia vaihtoehtoja ja oppia kroppansa palautteesta.

Alakarpin sudenkuopat

Mitä haittaa kovin alakarpista ruokavaliosta sitten voi olla? Tieto pitkään jatkuneiden vähähiilihydraattisten ruokavalioiden vaikutuksista lisääntyy vähitellen, ja esimerkiksi ketogeenisillä eli ns. nollahiilarisilla tai kohtuullisemmin alakarpeilla ruokavalioilla voi olla esimerkiksi tällaisia seurauksia (ei kaikilla, ei välttämättä):

-kilpirauhasen toiminnan hidastuminen tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Kuten olen aiemmin raportoinut, olen itse kulkenut alakarpin ruokavalion ja ylitreenaamisen tuloksena tähän allikkoon, jota nyt edelleen selvitellään. Kilpirauhasen vajaatoimintaan on useita eri syitä ja niistä lisää myöhemmin omassa postauksestaan. Tämä vähähiilihydraattisen ruokavalion mahdollisesti aiheuttama tai pahentama ongelma on puhututtanut ravitsemusmaailmassa nyt jo hyvän tovin ja ongelman laajuus alkaa vasta vähitellen paljastua. Jos epäilet suurempaakin kilpirauhasongelmaa, mene asiantuntevalle lääkärille. Voin suositella ainakin Tikkurilan Mehiläisen kahta osaajaa: Erkki Antilaa, jolla on funktionaalisen lääketieteen osaamista sekä Timo Heliniä, jonka ymmärrys kilpirauhasen hoidosta koko ajan lisääntyy kasvavan potilasmäärän myötä.

-sieni-infektioiden kasvu suolistossa. Vaikka esimerkiksi gluteenin ja sokerin poisjättämisestä on lähinnä hyötyä suoliston mikroflooralle, voi nollahiilari aiheuttaa myös päinvastaisia ongelmia.

-glukoosi-intoleranssi (joka oikeastaan johtaa osaan tässä mainituista oireista).

-riittämätön ”liman” tuotanto (mucus deficiency), jonka seurausta ovat esim. kuivat silmät ja hengitystiet sekä ummetus, toisin sanoen kuivat limakalvot.

Ketoruokavalion terapeuttisuus

Koska nollahiilari, alakarppi tai ketogeeninen ruokavalio on sitten paikallaan? En ole lääkäri tai tutkija, joten perustan tietoni lukemaani informaatioon sekä raportoituihin keisseihin. Niiden perusteella ns. ketoruokavaliosta on havaittu olevan hyötyä ainakin seuraavissa sairauksissa:

-autismin kirjon oireet

-syövät

-epilepsia

Jos sairastat jotakin näistä tai muuta sairautta ja pohdit, olisiko ketoruokavaliolla terapeuttisia vaikutuksia sen hoidossa, etsi asiansa osaava lääkäri ja toteuta kokeilu hänen valvonnassaan. Ruokavalion merkityksestä sairauksien hoidossa ja terveyden edistämisessä ymmärtävät ainakin lääkäriystäväni Vilho Ahola Itäkeskuksen Mehiläisessä sekä Olli Sovijärvi Ympyrätalon Mehiläisessä.

Turvalliset tärkkelykset

Mitä sitten syödä, kun on pitkään vältellyt perunaa, pastaa, riisiä, leipää ja sokeria? Tai mitä jättää pois, kun on siirtymässä virallisterveelliseltä kokojyväviljoja suosivalta ruokavaliolta paleoliittisempaan suuntaan?

Tutkimusten ja kokemuksen mukaan seuraavat tärkkelyspitoiset raaka-aineet ovat yleisesti ottaen hyvin sulavia, sisältävät suhteellisen vähän ns. antiravinteita ja vastaavasti reilusti mineraaleja ja mikroravinteita:

-vanha paleotuttu kuten bataatti sekä eksoottisemmat taro, jamssi, maniokki ja keittobanaani eli plantaani.

-valkoinen riisi. Tämä ns. puhdistettu hiilari on alakarppimaailmassa pannassa, mutta uusi turvallisia tärkkelyksiä ja kohtuukarppia kulutusta suosiva paleohko suuntaus näkee riisin yhtenä turvallisimmista vaihtoehdoista: riisi on hyvin harvoin allergisoivaa, se sulaa helposti eikä puhdistetussa riisissä ole antiravinteita.

-valkoinen peruna. Siis tavallinen suomalainen pottu (terveisiä Irmelille)! Perunan antiravinteet ovat lähinnä sen kuorissa eli jos haluat hifistellä tai sinulla on suolisto-ongelmia, kannattaa perunat kuoria.

Sekahedelmää ja (kotimaisia) marjoja

Tärkkelysten lisäksi paleoruokailija saa hiilareita hedelmistä ja marjoista. Erityisesti marjat ovat suositeltavia, mutta myös hedelmiä voi syödä kohtuudella ja esimerkiksi urheilijalle ne ovat erinomaisen näppärää evästä treenin jälkeen (mieluusti proteiinin kera). Ylenmääräistä eksoottisten ja siten sokeristen hedelmien, kuten ananaksen ja mangon syömistä kannattaa kuitenkin välttää. Itse suosin pääosin omenoita ja banaania.

Väistä hiilarihirviöitä

Jos edellä mainittuja kannattaa syödä, mistä sitten pitäisi edelleen pysyä erossa?

-gluteenista. Suomalaisten viljojen proteiinin gluteenin, jota on vehnässä, ohrassa ja rukiissa, yhteys moniin sairauksiin on todettu useissa tutkimuksissa ja sen jättäminen ruokavaliosta on vaikuttanut merkittävästi esimerkiksi monien tulehdus- tai ns. autoimmuunisairauksen oireiden asettumiseen. Suosittelen vakavasti jokaista kokeilemaan gluteenitonta elämää ainakin kuukauden ajan. Sen jälkeen gluteeniin voi suhtautua joko mustavalkoisesti kokonaan välttäen tai silloin tällöin joustaen, riippuen yksilöstä. Ja vaikka gluteenista ei suoraan seuraisikaan elimistön kaaosta, en silti suosittele sen runsasmittaista nauttimista osana päivittäistä ruokavaliota. Erityisesti vehnä on monille ongelmallinen. Huomaa, että vaikka kaura on periaatteessa gluteeniton, kauratuotteet valmistetaan (Aitokaura-tuotteita lukuunottamatta) usein samoilla tuotantolinjoilla muiden viljojen kanssa ja siten niissäkin on gluteenia. Lue lisää: Miksi vilja ei sovi ihmisille.

-sokerista. Sokeri monissa muodoissaan on elimistön tulehdustilaa ylläpitävä aines eikä liene kenellekään uutinen, että sokeria ei kannattaisi alvariinsa pupeltaa. Silloin tällöin nautittuna toki ok.

-muista kuin gluteeniviljoista. Jos haluaa käyttää gluteenittomia viljoja, kuten tattaria, quinoaa tai hirssiä, kannattaa kokeilla olla ensin kuukausi ilman ja sitten testailla, miten kroppa reagoi. Puhdaskauran ja gluteenittomien viljojen kohtuukäyttö sopii joillekin.

-transrasvaan yhdistetyistä tärkkelyksistä. Tässä kombossa tärkkelykset eivät ole pahiksia vaan pahamaineinen transrasva, mutta haluan mainita siitä tässä siksi, että transrasva monessa kohdassa yhdistyy nimenomaan turvallisiin tärkkelyksiin, kuten perunaan (ranskalaiset, sipsit). Samat säännöt kuin muutenkin paleossa pätevät siis edelleen. Keskity ruoan laatuun.

Ja muista: tärkeintä on kuunnella omaa elimistöään.

Elämää, ei vain ravintoa

Chris Kresser muistuttaa tuoreessa blogikirjoituksessaan suhteellisuudentajusta: terveys on muutakin kuin ravintoa, ja elämä on muutakin kuin terveyttä. Kuten viikko sitten pitämälläni Onnellisuus-luennollani kerroin, sosiaalisten suhteiden vahvuus on yhtä merkittävä tekijä aivoinfarktin ehkäisyssä kuin tupakoimattomuus ja sosiaalisten suhteiden vahvuus on se ainoa yhteinen tekijä maailman onnellisimman 10% keskuudessa (tutkittu tieto)! Valitsitpa siis enemmän tai vähemmän perunaa tai banaania, preparoi ruokasi rakkaudella ja nauti se ystäviesi tai perheesi seurassa.

Lisää voit lukea ainakin seuraavilta saiteilta:

Jimmy Moore, Livin’ la vida low carb: Is there any such thing as safe starches on a low-carb diet? Ns. verkkosymposiumi, johon Jimmy on koonnut vastaukset lukuisilta ravitsemusalaa tuntevilta.

Robb Wolf: RobbWolf.Com

Paul Jaminet: The Perfect Health Diet

Chris Kresser: ChrisKresser.Com

Kurt Harris: Archevore

[Kuvassa Lihansyöjä nelivedolla.]

Pääsimme kivikautisiksi koekaniineiksi viime sunnuntaina, kun Jaakko aka Jaska Savolahti järjesti Suomen ensimmäisen Luonnollisen liikkumisen leirin. Homma on saanut alkunsa ja muotonsa Erwan Le Corren perustaman MovNat-lajin myötä. Ajatuksena on ottaa oppia esi-ihmisistä muussakin kuin ruokavaliossa; palata liikkumaan luontoon ja luonnollisesti.

Jaska on aloitellut luonnollista liikkumista Helsinki Paleonsa kautta kevään lopulla viikottaisin luonnollisen liikkumisen harjoituksin Keskuspuistossa. Treeneissä on opeteltu ns. barefoot- eli paljasjalkakävelyn ja -juoksun tekniikkaa sekä tehty erilaisia tasapainoharjoituksia. Keskuspuiston kalliot ja kaatuneet puunrungot tarjoavat erinomaisen miljöön luonnossa leikkimiselle ja sekarotuinen seurakunta on ottanut haltuunsa myös puiden alaoksastoa. Pakko mainita, että koska laji herättää huomiota kiinnostavan ja osin hölmönkin näköisin (mutta hauskoin!) harjoituksineen, on joukko saanut usein jatkokseen ex tempore -kokeilijoita.

Leirin ajatuksena oli päästä kokeilemaan luonnollista liikkumista vielä lähempänä luontoa monipuolisessa ympäristössä ja pidempiä pätkiä kerrallaan. Leiri järjestettiin Jaskan mökillä Lohjansaaressa, jonka välittömään lähimaastoon Jaska oli veljensä Mikon kanssa rakentanut kunnioitettavat harjoitusmaastot. Puunrungot maassa ja eri korkeuksille köytettyinä sekä hiekkakuopan kivenmurikkakokeilut pistivät hien virtaamaan paitsi rasituksesta ja keskittymisestä, myös korkeanpaikankammon voittamisesta.

[A duel! Jaska versus Monkey.]

Jaskan tapa ohjata ja valmentaa on harrastajalle palkitseva. Jaska osaa soveltaa harjoitukset erilaisille ihmisille sopiviksi ja kuunnella ja seurata osallistujien fiiliksiä ja taitotasoa. Välitön palaute, niin myönteinen kuin kehittäväkin, kannustaa pyrkimään parempaan ja saa jokaisen kokemaan onnistumisia. Harjoittelu tuntuu myös turvalliselta, sillä Jaska ei hötkyile eikä aseta omia taidonnäytteitään osallistujien edelle, vaikka väläytteleekin välillä inspiroivia edistysaskeleitaan.

Treenien välillä kokattiin ja syötiin yhdessä paleoliittista ruokaa. Aamutreenien jälkeinen lounas oli kevyt kasvislounas hedelmistä, pähkinöistä, marjoista ja kookosmaidosta, jota Jaskan mainio faija Pekka höysti yrtein ja syötävin kukin sekä luontotietoiskuin. (Vai tiesittekö te, että Suomen luonnon pahin valtaaja on tällä hetkellä sinne kuulumaton jättiläisbalsami? Ja jos tiesitte, niin tiesittekö, että tämän balsamin kukkia voi syödä?) Päivällinen preparoitiin lounasta sulatellessa ja toisten harjoitusten jälkeen se valmisteltiin loppuun: lihaa ja kasviksia, siitä on luolaihminen tehty!

Miljöö harjoituksille ja luonnolliselle liikkumiselle oli ihanteellinen, joskin myös hyttysten mielestä. Pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet auttoivat suojautumaan ja osa sortui myös kemikaaleihin. Pieniltä vammoilta ei vältytty: kun aikuiset ihmiset opettelevat taas tetsaamaan maantasassa, loikkaamaan puunrungolta puunrungolle ja kiipeävät puihin, pieniä naarmuja ja kolhuja tulee. Ei kuitenkaan mitään, mikä lapsenakaan olisi estänyt leikin ja seikkailun jatkumisen.

We want more!

Luonnollisen liikkumisen treenit jatkuvat taas Helsingissä kerran viikossa ja ovat  avoimia ja ilmaisia. Leirille pääsee vasta ensi kesänä, mutta sitä odotellessa voi laajentaa paleoliittista kokemusmaailmaansa tulemalla mukaan seikkailemaan! Pakene betonirakenteista ja sosiaalisen median syövereistä metsään ja muista, miksi lapsuus oli niin maagista.

Luonnollisen liikkumisen harjoitusajat Helsinki Paleon sivuilla.

Meri Pekkanen, 32: vatsaoireet helpottivat kivikauden ruokavaliolla.

…jos hotsittaa kokeilla, lue lisää täältä.

Huolimatta paatoksestani punaisen lihan puolesta olen itse tällä hetkellä määräyksestä vähentänyt punaisen lihan osuutta ruokavaliossani ja korvannut sitä taas enemmän kalalla ja maitotuotteilla. Koska punaisen lihan laatu on kuitenkin kaikki kaikessa, tässä joitakin ajatuksia ja näkökulmia valintojen tueksi ja pohdittavaksi.

Artikkelin eläinten fysiologiaan, ruokavalioon ja luomutuotantoon liittyvät osat ovat syntyneet kotieläintiedettä opiskelevan ystäväni Vapun kanssa käydyn keskustelun pohjalta. Rasvahappoihin liittyvän osuuden olen kirjoittanut oman osaamiseni pohjalta. Artikkelissa esitetyt mielipiteet ovat omiani.

Miten liha- tai lypsykarjan ruokavalio vaikuttaa ihmisen terveyteen

Ruoan laatuun keskittyvissä ruokavalioissa, kuten paleossa, ollaan oltu kasvavasti tietoisia ravinnon rasvan koostumuksesta. Esimerkiksi jenkkiläisissä podcasteissa ja saiteilla puhutaan ns. grass fed -lihasta eli ruohoa syöneestä liha- ja lypsykarjasta (grass fed meat, grass fed butter, grass fed milk). Suomessa ainakin Varpu Tavin kirjassa Hormoniharmoniaa ruokavalion ja joogan keinoin kehoitetaan suosimaan laiduntaneiden eläinten lihaa. Eläimen ruokavaliosta ollaan kiinnostuneita siksi, että sen syömä ravinto vaikuttaa sen oman rasvamassan rasvahappokoostumukseen. Eläimen rasvan koostumus vaikuttaa edelleen ihmisen terveyteen esimerkiksi vääristämällä tai parantamalla sen omega 6/omega 3 -rasvahapposuhdetta.

Tuotantoeläimille, niin naudoille, sioille kuin kaloillekin, syötetään nopean kasvun toivossa ja edullisten kustannusten vuoksi esimerkiksi paljon soijaa ja viljaa. Tuloksena tällaisesta huonojen hiilihydraattien ruokavaliosta eläinten rasvassa on enemmän omega 6 -rasvahappoja kuin ns. ruohoa syöneen eläimen. Toistaiseksi tehtyjen tutkimusten mukaan ero ei ole kovin suuri, mutta syödyn lihan (tavallinen vastaan ruohoa syöneen eläimen liha) vaikutus ihmisen terveyteen on ollut merkittävä. Ilmiöön liittyvä tutkimus on vasta alkutekijöissään. Lisää aiheesta voit lukea esimerkiksi täältä: Mark’s Daily Apple – New Grass Fed Study.

Suomalaisista kaupoista ei ainakaan vielä löydy “ruohoa syöneiksi”-eläimiksi markkeerattua lihaa tuoreen rypsiporsaan tapaan. Amerikassa grass fed sen sijaan on jo myyntivaltti. Koska aihe on herättänyt paleoyhteisössä paljon keskustelua ja aiheuttanut päänvaivaa, tässä vaatimaton ja preliminäärinen kontribuutioni arvoituksen selvittämiseksi. Ja kuten kaikissa tarinoissa, on aloitettava alusta voidakseen ymmärtää kokonaisuutta. Tarina menee näin…

Rasvahappojen alfat ja omegat

Sekä omega 3 – että omega 6 -rasvahapot ovat ihmiselle elintärkeitä, eikä elimistö pysty valmistamaan niitä. Ne on siis saatava ravinnosta. Teollistuneen ja prosessoidun ruoantuotannon seurauksena ihmisten keskimääräinen omega 3/omega 6-suhde on kuitenkin vääristynyt, sillä prosessoiduissa ruoissa käytetään runsaasti mm. kasviöljyjä, joissa on korkea omega 6 -pitoisuus. Omegakolmosen saanti sen sijaan on yleensä vähäistä, erityisesti suhteessa omegakutoseen.

Omega 3 -rasvahappojen merkityksestä kertoo esimerkiksi se, että ihmisen aivot koostuvat pääosin omegakolmosesta. Myös omega 6 -rasvahapot ovat välttämättömiä, mutta omegakutosten liikasaanti (omegakolmosiin verrattuna) aiheuttaa ja ylläpitää elimistössä tulehdustilaa (inflammation), joka vaikuttaa erilaisten terveysongelmien syntyyn. Tasapainon edesauttamiseksi kasviöljyjä (oliivi- ja kookosöljyä lukuunottamatta) ja prosessoitua ruokaa kannattaa välttää ja suosia niiden sijaan esimerkiksi rasvaista kalaa, ruohoa syönyttä rasvaista nautaa ja tarvittaessa kalaöljyvalmistetta.

Ihmiselle optimaalinen omega 3 -/omega 6 -rasvahapposuhde voi olla jopa 2:1 tai 4:1. Metsästäjä-keräilijöiden suhde oli 1:1, joten siihen pyrkiminen on hyvä alku. Valtaväestön rasvahappotasapaino lähentelee nykyään suhdetta 1:20 (omega3/omega6) ja on siten rajusti vääristynyt. Amerikassa tilanne on luonnollisesti vielä pahempi; siellä tyypillisen ruokavalion rasvahapposuhde on 1:30.

Olipa kerran lehmä

Lehmän (tai naudan, kuten eläinrodun nimi virallisesti kuuluu) ruoansulatusjärjestelmä on kovin erilainen kuin meidän ihmisten, sillä lehmällä on neljä mahaa: pötsi, satakerta, verkkomaha ja juoksutusmaha. Kun lehmä syö, ruoka menee pötsiin, jossa mikrobit hajottavat ruoan. Kun ruoka pääsee ohutsuoleen saakka, josta se imeytyy, se ei enää ole “ruokaa” vaan kuolleita mikrobeja, jotka ovat käyttäneet ruoan. Pötsimikrobit siis fermentoivat kaiken, mitä lehmä syö.

Ruoansulatusjärjestelmänsä vuoksi lehmä tarvitsee riittävän määrän karkearehua eli ruohoa tai säilörehua eli säilöttyä heinää. Käytännössä lehmä voi huonosti, jos karkearehun osuus ruoasta on alle 40%. Edellä mainitun valossa lehmän neljä mahaa ovat hyvä asia: ne edellyttävät, että tuottajat ruokkivat lehmiään ainakin osin ruoholla/heinällä, vaikka viljalla eläin tuottaisi ehkä enemmän. Suomessa tavanomaiset lypsytilat syöttänevät lehmille arviolta 40-70% karkearehua. Lihatila todennäköisesti syöttää karkearehua vielä enemmän, sillä lihakarjan valkuaisentarve ei ole niin suuri kuin lypsykarjan.

Lypsykarja syö karkearehun minimimäärän (40%) lisäksi väkirehua eli valkuaisrehua sen suuren valkuaistarpeen vuoksi. Väkirehu tarkoittaa viljaa, soijaa, rypsiä, härkäpapua tai hernettä. Tällaisella ruokavaliolla lehmä lypsää noin 8000 kg vuodessa. Pelkkää ruohoa syömällä tuotos putoaisi varovasti arvioiden noin puoleen. Lihakarjassa ero ei ole niin merkittävä, mutta tottakai ruho kasvaa hitaammin pelkällä ruoholla. Voisiko tässä piillä yksi syy siihen, että laiduntavan karjan rasvan laatu on parempi?

Suomalainen nauta syönee reilummin karkearehua kuin amerikkalainen nauta, sillä heinä kasvaa Suomessa paremmin, se tulee pääosin omalta tilalta eikä paineita tehostamiseen ole samassa mittakaavassa. Tulevaisuus näyttää, kasvavatko paineet Suomessakin, vai onko laadukkaan ja eettisesti kasvatetun lähiruoan suosion kasvu riittävän nopeaa pistääkseen tehotuotannolle kampoihin.

Sen sijaan on mahdollista, että esimerkiksi Brasiliasta halpatuotantona tuotu liha on ruohoa syönyttä, sillä maa on köyhempi ja toisaalta maassa, jossa ruoho kasvaa, tuottajalle on taloudellisin vaihtoehto antaa lehmien laiduntaa. Minulla ei kuitenkaan ole varmuutta brasilialaisten lehmien ruokavaliosta. Lisäksi halpatuotetun lihan muut ongelmat, kuten lihan mahdollisesti sisältämät hormonit, ovat vielä kysymysmerkkejä. Brasilialainen liha ei ole myöskään varsinaista lähiruokaa.

Entäs sitten sika

Sika on villisiasta jalostettu ja yksimahainen eläin, eli se ei varsinaisesti ole ruohonsyöjä. Siksi “grass fed” -sika lienee mahdoton yhtälö. Kotieläinsika syö viljaa n. 90-prosenttisesti. Sen esi-isä villisika ei ole turhan nuuka, vaan kuten Wikipedia seikkaperäisesti kertoo, sille maistuvat “niin juuret, mukulat, versot, varret, terhot, pähkinät, marjat ja hedelmät kuin sienetkin. Villisika syö mieluusti myös selkärangattomia ja pikkujyrsijöitä eikä ylenkatso haaskojakaan.” Voipa se ruokailla myös kaatopaikoilla.

Kotieläinsika sen sijaan syö pääasiassa viljaa, mutta sen lisäksi myös soijaa, härkäpapua, hernettä, rypsiä, rankkia, mäskiä ja muita elintarviketeollisuuden sivutuotteita.

Mitä tästä kostuimme: saako Suomesta grass fediä

Vastaus on kyllä. Kuten edellä opimme, sian kohdalla ruohoa syövästä tuotannosta ei juuri voida puhua, mutta mahdollisuuksien mukaan kannattaa tutustua villisikaan (esim. Hakaniemen hallin Roinisilta). Lihakarjana kasvatetuista naudoista sen sijaan esimerkiksi Metsäojan tilan highland-kasvatit syövät kesäisin tuoretta ruohoa ja muun osan vuodesta säilöntäaineetonta kuivattua ja esikuivattua heinää. Metsäojan tilan liha siis on ns. grass fed -lihaa, vaikkei itseään sellaisenaan mainosta. Suomessa on muitakin vastaavia tiloja. Suomessa lisäksi tavallisestikin tuotettujen nautojen ruokavalio lienee ainakin toistaiseksi laadukkaampi kuin Amerikan serkkujen. Ruohoa syöneestä lypsykarjasta ei Suomessa ole havaintoa, vaan tietojeni mukaan lypsykarjan ruokavalio koostuu aina osin valkuaisrehusta. Tulevaisuus on kuitenkin auki ja myös meidän kuluttajien käsissä: kysykää, selvittäkää, vaatikaa. Jonain päivänä, ei niin kaukana kesäkuusta 2011, Suomessakin virtaa ruohoa syöneen lehmän maito! Terkkuja Valiolle.

Ps. Myös kalojen kohdalla ruokavalio kannattaa huomioida. Viljelty kala syö roskahiilaria siinä missä moni ihminenkin. Kalan valinta on kuitenkin ongelmallista: villikalassa on viljeltyyn kalaan verrattuna moninkertaiset määrät myrkkyjä kuten dioksiinia. Viljellyn kalan ruokavalio ja elinolosuhteet sen sijaan ovat kyseenalaiset. Yksi vaihtoehto on kalastaa merten ja järvien hedelmät itse, mutta sekään ei taklaa myrkkyongelmaa. Tämä on kuitenkin jo sitten aivan toinen tarina, josta kuulette lisää joskus toiste…

Edit: okei, ehkä olen vähän jälkijunassa tämän kanssa ja huhu kertoo, ettei ehkä ole niin kamalaa kuin miltä kuulostaa. Silti en halua ottaa riskiä. Kukin tehköön kuten parhaaksi katsoo ja jos jollain on aiheesta lisää tietoa, ystävällisesti sen jakakoon!

EU valmistelee direktiiviä, joka voimaan astuessaan (30.4.2011 eli näillä näppäimillä) kieltäisi mm. perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä ja ayervedassa käytettävien luontaistuotteiden myynnin EU-alueella. Jos haluat, että jatkossakin on mahdollista lääkitä itseään myös muilla kuin lääketehtaiden tuotoksilla, käy allekirjoittamassa vetoomus ja levitä sanaa eteenpäin.

On mahdollista, että kyseessä on ns. huijaus, mutta ainakaan itse en halua ottaa sitä riskiä, että kyseenlainen direktiivi menisi läpi. Ole tarkkana, mihin annat luvan käyttää sähköpostiosoitettasi allekirjoituksen yhteydessä.

Forbidden healing – Natural Plant Remedies the EU and Big Pharmas won’t let you have

Sivustolla on reilun 10 minuutin video, jossa kerrotaan direktiivin sisällöstä ja vetoomuksen tarkoituksesta.

Erinomainen brittiläinen komediasarja, Ponille kyytiä eli Smack the Pony, esitteli lihansyöntiin kannustavan sketsinsä jo vuosia sitten. En löytänyt kyseistä sketsiä Youtubesta, mutta tarjoilen teille sen sijaan toisen lempisketsini sarjasta, eli jälkiruokaa… Ja sitten jotain ihan muuta.

—

Haluan esitellä teille hematologi Robert Paulin erinomaisen kirjoituksen naisten raudansaannista Suomessa. Paulin huomio siitä, että monet nuoret naiset kokevat punaisen lihan jotenkin maskuliinisena ja vastenmielisenä on mielenkiintoinen. Olinhan itsekin 12 vuotta (kala-)kasvissyöjä. Miksi liha ei sitten maistu?

Lihattomaan ruokavalioon voi olla monia syitä, kuten nämä:

1. Eläinten oikeudet
2. Lihan syömistä kohtaan koettu vastenmielisyys
3. Ekologisuus
4. Terveydelliset syyt

Eläinten oikeudet

Kun on palkkatöissä, voi äänestää kukkarollaan ja valita luomua tai muuten eettisesti kestävästi ja eläinystävällisesti tuotettua lihaa. Sinulla on vapaus päättää siitä, minkälaisen elämän elänyttä eläintä kokkaat. Kalastaminen, metsästäminen sekä metsästysporukoiden kanssa välilöihin hankkiutuminen on myös täysin realistista. Kyse on siitä, mitä arvostat.

Lihansyöntiä kohtaan koettu vastenmielisyys

Lihansyöntiin voi totutella uudestaan: itse aloitin jauhelihasta, etenin pihveihin, salamiin ja kinkkuun ja nyt olen jatkanut lihansyöjän uraani jo riistaan ja possuun saakka. Paluuta ei ole; olo on hyvä ja ravittu. Toiset ovat herkempiä tekstuureille, hajuille ja mauille, mutta pienin askelin totuttelemalla herkinkin yksilö pystynee laajentamaan ruokavaliotaan lihaan siinä missä sieniin tai oliiveihin. Lihaa kohtaan koetussa vastenmielisyydessä voi olla kyse myös riittämättömästä vatsahappotasosta, jolloin elimistö ei pysty sulattamaan lihaa kunnolla ja luonnollisesti “laittaa hanttiin” sen syömiselle. Suolahappokapseleista ja ruoansulatusentsyymeistä on tällöin apua. Huom! Jos vatsahappotaso on riittämätön, eivät muutkaan ravinteet imeydy kunnolla ja elimistö on alttiimpi esim. ruokamyrkytyksille.

Ekologisuus

Ekologisuus on monimutkaisempi asia. On totta, että jos koko maailma haluaisi syödä lihaa, sitä ei riittäisi kaikille. Olemme etuoikeutetussa asemassa, kun voimme vielä valita, mitä syömme. Tämä valta tuo mukanaan vastuun; on velvollisuutemme varmistaa, että se liha jota syömme, tuotetaan eettisesti mahdollisimman kestävällä tavalla, jossa eläinten hyvinvointia ja luonnollista elinympäristöä kunnioitetaan.

On hyvä myös muistaa, että vaikka kasvissyöntiä markkinoidaan ekologisimpana vaihtoehtona, myös vihannekset ja viljat tarvitsevat kasvaakseen runsaasti eläinperäisiä lannoitteita. Siitähän luonnossa on kysymys: jokainen elävä olento käy kauppaa selviytymisestään. Ilman toista ei ole toista. Ideaalitilanteessa kasvi- ja eläinkunta elää siinä sekamelskassa, johon evoluutio on sen viisaudessaan saattanut varmistaen kaikkien mahdollisuudet kukoistaa. Tätä tasapainoa ihminen on onnistuneesti heilauttanut, mutta muutos on mahdollinen. Sen sijaan, että käytte kimppuuni kommenttiosiossa, suosittelen lukemaan Lierre Keithin kirjan The Vegetarian Myth ja palaamaan sitten asiaan.

Terveydelliset syyt

Terveydellisillä syillä viittaan tässä lähinnä yksilöllisiin kokemuksiin siitä, että punaisen lihan syönti ei jokaiselle sovi. Tunnen paljon kasvissyöjiä, jotka eivät voi kuvitellakaan syövänsä lihaa mm. edellä mainituista syistä. Monet ovat myös vakuuttuneita siitä, ettei punainen liha sovi heidän elimistölleen. Olen samaa mieltä siitä, että olemme erilaisia. Optimaalinen ravinto ei tarkoita vain ruokaa, joka maistuu, sulaa hyvin ja sisältää paljon ravinteita. Se tarkoittaa myös ruokaa, jonka voimme syödä hyvällä omalla tunnolla ilman, että se on ristiriidassa arvojemme kanssa.

Ajattelen, että monien kohdalla nämä edellä mainitut syyt vaikuttavat tähän yksilölliseen kokemukseen lihan sopivuudesta itselle. En siis lähde kiistelemään asiasta. Voi olla, että kaikille ei punainen liha sovi. Suosittelen silti lämpimästi perehtymään esimerkiksi Robb Wolfin sivustoon ja Paleo Solution -podcasteihin sekä Healthy Skepticin artikkeleihin. Suomalaisista tunnetuin lihan nimiin vannova lääkäri lienee Antti Heikkilä.

Ja jottei totuus unohtuisi

Haluan vielä muistuttaa, että monilla meistä, jotka puhumme lihansyönnin puolesta osana aidoista ja puhtaista raaka-aineista koostuvaa ruokavaliota terveyden ja hyvinvoinnin perustana, on historiamme kasvissyöjinä tai vegaaneina. Suurin osa meistä on elänyt kurinalaisesti kokojyväviljoilla ja vähärasvaisilla maitotuotteilla. Monet meistä ovat kärsineet erilaisista terveysongelmista, jotkut niihin lähes menehtyen. Kasvisruokavalio tai täysjyväleipä sen paremmin kuin rypsiöljy tai tofu eivät ole meitä pelastaneet. Kasvisvoittoinen, eläinkunnan tuotteita sisältävä (usein vähähiilihydraattinen) ruokavalio on. Anna lihalle  mahdollisuus.

Kommenttiosio on avoin rakentavalle keskustelulle.

Lämmin kiitos kaikille, jotka äänestivät paleon puolesta näissä perinneruokavaaleissa. 23 reseptistä Monkeyfoodin paleoitu annos pärjäsi neljänneksi parhaiten ja vältti siten vain juuri ja juuri mitalisijan! Onneksi olkoon, Paleo.

…eli melkein kuin stairway to heaven. Paitsi että perillä on lämmintä lihaa! Näitä rappuja pitkin liu’ut luolaihmojen jäljille kuin itsestään. Kaikenlaisissa elämänmuutoksissa kannattaa olla itselleen armollinen, niin tässäkin. Kiipeä portaita yksi kerrallaan äläkä ajattele vielä, mikä huipulla odottaa. Maailma näyttää joka askelmalla hiukan uudelta. Ihaile maisemaa ja nauti matkasta! Tästä se lähtee.

Platonin luolaihmiset!

HUOM! Vaikka lähtisit kiipeämään portaita vakaana aikomuksenasi päästä korkeimmalle huipulle, älä ajattele sitä kilpailuna, edes itsesi kanssa. Noudata sen sijaan ns. lisäämisperiaatetta (kiitos, Olli Posti!): kun lisäät elämääsi jotain “hyvää, jotain turhempaa jää automaattisesti pois. Vähähiilihydraattisessa/paleoliittisessa ruokavaliossa toimii myös 80/20-periaate: kun syöt 80% ajasta “hyvin”, siihen loppuun 20 prosenttiin mahtuu sitten monenlaista (paitsi jos sairastat autoimmuunisairautta, jolloin on syytä olla tarkempi).

1. Ota päivittäin omega-3-rasvahappoja kalaöljyn muodossa vähintään 2,5 grammaa SEKÄ d-vitamiinia vähintään 50 mikrogrammaa.
2. Muuta aamupalasi sellaiseksi, että se sisältää lihaa ja pähkinöitä. Vaihtoehtoisesti tai vaihtelun vuoksi voit koostaa sen myös kalasta/kanasta/kananmunista ja pähkinöistä. Jos nämä vaihtoehdot ovat liian tuhteja, kokeile marjoja, kookosmaitoa/-kermaa ja pähkinöitä.
3. Lähde karsimaan aterioilta “perinteisiä” hiilareita eli leivät, pastat, riisit, perunat, puurot, murot ja nuudelit. Korvaa hiilareita vihanneksilla, kasviksilla, juureksilla ja marjoilla. Hedelmiä voi syödä hiukan, mutta nekin ovat merkittävä hiilarinlähde, joten ota niiden kanssa iisisti. Karsi myös sokeriherkut: leivonnaiset, karkit, suklaat… Jos makeanhammasta kolottaa, ks. Pikaopas paleoon.
4. Syö joka aterialla hyvälaatuista proteiinia (lihaa, kalaa, lintua, kananmunia) ja rasvaa (voita, kookosöljyä, avokadoa, pähkinöitä). Kylläisyydentunteen saa aikaan hormooni nimeltä leptiini, joka reagoi vain rasvaan. Rasva on siis tärkeä aterianosa. Unohda vähärasvaisuus!
5. Älä juo kun syöt, sillä neste laimentaa vatsahappoja ja hankaloittaa niiden tehtävää ruoansulatuksessa. Juo mieluummin erikseen, mutta kohtuus tässäkin. Jano kyllä kertoo.
6. Pimennä makuuhuoneesi sysipimeäksi, peitä myös digitaalinäytöt tms. Yritä nukkua säännöllisesti n. klo 21-22 alkaen ja mielellään 8-9 tuntia yössä. Vältä tietokoneenkäyttöä ja tv:n katsomista iltaisin. Jos sinulla on vaikeuksia nukahtaa, ota iltaisin magnesiumia. Myös liikuntaharrastusten siirtäminen illasta aiempaan ajankohtaan voi helpottaa nukahtamista. Huomaa, että LEPO on terveyden kannalta yhtä tärkeässä roolissa kuin ravinto.
7. Jätä pois kevyttuotteet ja keinomakeutetut, koskee myös maitotuotteita. Suosi luomua, puhtaita raaka-aineita ja vältä aromivahvennetta eli natriumglutamaattia E621. Vältä eineksiä ja valmismarinadeja.
8. Syö suhteellisen säännöllisesti, ehkä 2-4 ateriaa päivässä. Kokeile, mikä on itsellesi sopiva rytmi.
9. Tee kahdesti viikossa voimaharjoittelua ja harrasta lisäksi rauhallista liikuntaa kuten kävelyä, ulkoilua tms. itsellesi mieluista.
10. Jos käytät maitotuotteita, suosi mahdollisuuksien mukaan luomua ja osta aina kohtuu- tai täysrasvaista. Esim. täysrasvaiset juustot, vuohenjuusto, täyskerma ja turkkilainen (10%) jogurtti ovat hyviä.
11. Yritä välttää ruokavaliossasi palkokasveja kuten papuja ja herneitä sekä maapähkinää niiden antiravinteiden ja suuren tärkkelysmäärän vuoksi. Kotimaisten viljojen (kaura, ohra, vehnä ja ruis) lisäksi myös ns. epäviljoista kuten tattari, hirssi ja kinoa kannattaa pysyä erossa niiden antiravinteiden vuoksi.
12. Jos jossain vaiheessa olet siihen valmis, kokeile maidotonta elämää vaikka kuukauden verran. Voit edelleen jatkaa voin käyttöä, sillä nimenomaan maitosokeri ja maitoproteiini ovat ongelmallisia, ei maitorasva. Voilla on itse asiassa paljon terveysvaikutuksia.
13. Metsästä oma lihasi! Keräile marjat ja sienet talteen! Veistä itsellesi ryhmysauva ja erakoidu Sipoonkorpeen! …tai sitten älä. Tässä vaiheessa voit kuitenkin halutessasi hankkia laadukasta ja eettisesti tuotettua lihaa Suomen lukuisilta tiloilta, tilata viikottaisen luomukorin vihanneksia, opetella kalastamaan tai ansioitua vaikka paleokokkina. Yhtä hyvin voit terveenä ja elinvoimaisena paneutua kympillä siihen, mitä todella haluat tehdä.

In da woods (from the hoods)

Bubblin’ Under

Älä unohda, että ruokavalio ei ole kaikkivoipa terveyden tuoja. Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin ja siten vaikkapa aivoverenvuodon riskitekijöitä ovat paitsi

• ylenmääräinen huonolaatuisten hiilihydraattien nauttiminen

myös

• tupakointi
• liikkumattomuus
• stressi eli riittämätön lepo ja ns. down time
• yhteisöllisyyden puute (Paleoruokapiirit ahoy!)

Tarkoituksenani ei ole pelotella, vaan kertoa ja korostaa, että terveeseen elämään ja hyvään oloon on muitakin avaimia kuin ravinto. Ruoka ei ole kaikkivoipaa, vaikka niin hyvää! Älä siis väheksy kunnon yöunien ja ystäviesi merkitystä. Tee asioita joista todella nautit ja mieti, mitä haluat elämältäsi. Kuten loistava Katie Byron sanoo, olipa ihmisellä kuinka paljon tai vähän rahaa tahansa, silti ihminen istuu, seisoo tai makaa. Tämä ajatus toivottavasti vapauttaa sinut suorittamisesta ja antaa tilaa mielenrauhalle. Namaste ja muut eksoottiset tervehdykset i-päivän kunniaksi!

Jos kivikauden ihmisten ruokavalioon löyhästi pohjautuva ravitsemus kiinnostaa enemmänkin, lue myös artikkelit Paleoruokaremontti sekä Miksi vilja ei sovi ihmiselle.

Teeveessä (vaikkei meillä sellaista olekaan, viva la on demand) pyörii Jamie’s Ministry of Food. Suomeksi Ruokaremontissa Jamie yrittää opettaa englantilaisen Rotherhamin kaupungin kaikki ihmiset laittamaan oikeaa ruokaa ns. pyramidimenetelmällä: ensin Jamie opettaa reseptin esim. viidelle henkilölle, sitten nämä taas viidelle ja niin edespäin, kunnes ruokaa laittaa koko stadi. Mahtavan yritteliästi ja idealistista eikä lainkaan helppoa. Pakko nostaa pipoa Jamielle, hiisin hienoa duunia! Pahimmillaan operaatio on fiasko, parhaimmillaan voimauttava.

Ministry of Foodista tuli mieleeni koota eräänlainen paleoruoan “ministry of food”: pari yksinkertaista reseptiä, simppelit ohjeet ravintolassa ja kylässä toimimiseen ja joitakin muita käytännön neuvoja. En tiedä, onko kukaan näitä vailla, mutta kirjoitan ne silti. Ehkä ne viisi joita tämä palvelee vievät sitten tietoa eteenpäin kukin viidelle ja… Oh well, jouluna syömme kaikki kinkkua ja lanttua!

Keskity. Tai kuten Frank Pappa sanoisi: vain olennainen on tärkeää.

Mitä syödä

1. Lihaa, kalaa, lintua, riistaa, kananmunia (=proteiinia)
2. Voita, kookosöljyä, oliiviöljyä, avokadoa, pähkinöitä, siemeniä (=rasvaa)
3. Kasviksia, juureksia, marjoja, vihanneksia, hiukan hedelmiä (=hiilihydraattia)
4. Lisäaineetonta, sokeritonta, mahdollisimman käsittelemätöntä ruokaa

Kaupassa

1. Shoppaa vihannesosastolta laajalla skaalalla kasvista
2. Ohita leipä- ja juustohylly
3. Lihahyllystä marinoimatonta, mielellään luomua, muista myös pekoni ja lisäaineettomat nakit
4. Poimi pakkasesta vihanneksia, marjoja, paneroimatonta kalaa, riistaa, katkarapuja, mustekalaa, mätiä
5. Säilykkeistä kelpaavat esim. tonnikala öljyssä (mieluiten oliivi-), tomaattimurska, sienet, tahini, kookosmaito, kookoskerma, makrilli, sardiinit, oliivit, aurinkokuivatut tomaatit
6. Ohita jauhot, pavut, pastat, riisit ja vehnätortillat
7. Maitohyllystä voita ja munia
8. Mausteosastolta ennakkoluulottomasti yrttejä, paprikaa, oliiviöljyä, viinietikkaa, laadukasta sinappia ja ketsuppia
9. Karkkihyllystä min. 70% suklaata tai vehnätöntä salmiakkia, jos mitään

Ravintolassa

1. Älä syö leipää
2. Vaihda annoksen lisuke kasviksiin tai salaattiin
3. Valitse gluteeniton ja mielellään maidoton annos
4. Erilaiset pihvit, kalat, kanat ja vaikka burgeri ilman sämpylää sopivat kasvislisäkkeillä
5. Salaatit sopivat useimmille
6. Munakkaita on toisinaan tarjolla
7. Pyydä salaattiin lisukemajoneesi tai lisuke-quacamole, jos se muuten on vaisu

Kylässä

1. Kerro mieluiten etukäteen, ettet syö viljaa tai maitoa – yritä ilmaista asia niin, että luettelet mitä VOIT syödä sen sijaan että keskityt siihen, mitä et söisi
2. Anna emännälle/isännälle vaihtoehtoja tai ideoita, jos tuntuu sopivalta: esim. keitettyjä munia majoneesilla, salaattia, vihanneksia, leikkeleitä, oliiveja, pähkinöitä jne. helppoja tarjottavia
3. Tarvittaessa sano olevasi viljalle/maidolle allerginen
4. Sokeri, pavut tai peruna ja riisi harvoin ovat harmiksi kertaluontoisesti – älä takerru niihin, jos voit siten välttää gluteenin ja säilyttää naapurisovun
5. Tarjoudu tuomaan mukanasi jotain sinulle sopivaa
6. Älä tyrkytä ruokavaliota muille

Baarissa

1. Älä juo kaljaa tai muita viljatuotteista valmistettuja juomia (lista gluteenittomista oluista)
2. Poikkeuksena tislatut viljaviinat kuten vodka, gini ja viski – esim. 4 cl vodkaa, soodaa, sitruunaa/limeä
3. Älä juo siideriä tai muita tönkkösokerisia tuotteita
4. Tilaa klassikko: NorCal Margarita! 4 cl (golden) tequilaa, soodaa, limeä
5. Juo viiniä
6. Jos haluat humaltua mahdollisimman pienellä määrällä alkoholia, älä syö alle
7. Jos haluat mahdollisimman miedon vaikutuksen, syö alle kunnollinen ateria
8. Juo vettä
9. Matkalla kotiin jätä lihikset rauhaan ja valitse kebab salaatilla (tai ranskalaisilla)
10. Seuraavana päivänä satsaa pekoniin

Helppoa ja nopeaa

1. Osta salaattipuska ja broilerinkoipi
2. Pähkinöitä ja porkkanaa
3. Leikkeleitä ja tomaattia
4. Tonnikalaa ja kesäkurpitsaa
5. Keitä aamulla kananmunia ja syö niitä ja vihanneksia lounaaksi
6. Osta omenia ja makrillia tomaattikastikkeessa
7. Oliivit ja pähkinät täyttävät
8. Paista jauhelihaa ja tarjoa se salaattipuskan kanssa

Kun on pakko saada

1. Jos on pakko saada pitsaa, Kotipitsasta saa kelvollista gluteenitonta
2. Jos on pakko saada burgeri, Mäkistä kaikkia purilaisia saa gluteenittomina ja Hesessä yhtä tiettyä
3. Jos on pakko saada jäätelöä, valitse kermajäätelö ilman gluteenia
4. Jos on pakko saada – Syö. Se ei ole maailmanloppu ja seuraava ateria on taas mahdollisuus palata luolaan.

Jos olet kasvissyöjä

1. …syöt toivottavasti edes kalaa, ilman sitä paleoruokavaliota on melko vaikea soveltaa
2. Rajoita soijatuotteiden käyttöä: valitse mieluiten tempeh ja natto
3. Syö riittävästi rasvaa

Jos olet perheellinen ja nuoriso uhkaa syödä sinut vararikkoon pelkällä lihalla ja hedelmillä

1. Suosi perunaa, riisiä ja bataattia leivän ja pastan kustannuksella
2. Satsaa kauden juureksiin
3. Käytä kananmunia
4. Jauheliha ja kaali on maaginen yhdistelmä – eikä kovin kallis
5. Osta Lidlistä pähkinät, tummat suklaat ja miksei muutakin

Jos olet urheilija

1. Ajoita hiilarit treenin jälkeen (esim. bataatti, hedelmät, marjat)
2. Luovu herasta ja syö palkkarina esim. leikkelettä ja pähkinöitä
3. Pidä huolta riittävästä magnesiumin ja natriumin saannista

Lisäravinteet (ei vain urheilijoille, KAIKILLE)

1. D-vitamiinia vähintään 50 mikrogrammaa päivässä
2. Omega 3 -rasvahappoja (kala- tai krilliöljyä) vähintään 2,5 g päivässä

Helpot reseptit

1. Opettele tekemään munakas: lisää siihen kasviksia, makkaraa, lihaa, oliiveja, pekonia…
2. Valmista iso raakasalaatti ja lisää siihen tonnikalaa öljyssä ja keitettyjä munia, lorauta päälle oliiviöljyä ja viinietikkaa. Mausta suolalla, pippurilla ja yrteillä.
3. Uunijuurekset: kuori ja pilko erilaisia (tai vain yhtä ja samaa) juureksia ranskalaisten perunoiden tapaisiksi suikaleiksi. Lorauta joukkoon öljyä ja mausta suolalla ja paprikamausteella. Paahda n. 200 asteessa 40-50 minuuttia. Tarjoa pihvin tai paistetun kalan kanssa.
4. Louffi: sekoita esim. 4 munaa, paistettua jauhelihaa/savukalaa, 1-2 dl kookosmaitoa ja sieniä/oliiveja/tms., mausta ja kaada uunivuokaan. Paista kunnes louffi on asettunut eli n. 200 asteessa ehkä 40 minuuttia.
5. Valmista sosekeitto: höyrytä tai keitä erilaisia vihanneksia. Kaada vesi pois ja soseuta. Mausta suolalla ja lisää keittoon proteiinisattumiksi esim. savupalvia tai salamia.

Makeannälän yltyessä ylitsepääsemättömäksi

1. Tummaa laatusuklaata, kaakaota vähintään 70%
2. Marjoja, kookoskermaa ja pähkinöitä
3. Uuniomenia: pilko omenat, päälle reilusti kanelia ja voita, nuketa uunissa kunnes omenat pehmeitä. Nauti kookoskerman kanssa.
4. Kuivattuja marjoja ja hedelmiä maltilla
5. Banaania ja pähkinävoita (ei maapähkinä-)

Elokuviin evääksi

1. Pilkottuja hedelmiä
2. Popkornia
3. Kuivalihaa
4. Viljatonta salmiakkia
5. Pähkinä-kuivahedelmäsekoitusta

Siinä. Saa tehdä tarkennuksia ja ehdotuksia. Katsotaan sitten, mitkä niistä läpäisevät Ministry of Mulen seulan.