Tästä ei muona juuri arkisemmaksi muutu, mutta arkihan on kaunista! Ja muona maukasta. Jännä, kuinka pienellä ateriaan saa eksoottisen vivahteen. Curryjauhettakaan ei voi kutsua varsinaisesti uudeksi villitykseksi, ja silti tämä oli virkistävää vaihtelua lähinnä suolalla maustetun ruoan lappamiseen.

Katkarapuja ja kaalia currylla

• keräkaalia
• kiinankaalia
• porkkanaa
• (pakastevihannesten jämät)
• katkarapuja
• curry-jauhetta
• suolaa
• gheetä paistamiseen

Suikaloi kaalit ja pilko porkkana pieneksi. Iske pannulle kivasti gheetä ja paistele keräkaalia ja porkkanaa hetki ennen kuin lisäät herkemmän kiinankaalin. Paista vielä tovi, ja lisää sitten sulatetut katkat. Tarkoitus on, että vihannekset menettävät kovuutensa mutteivät purutuntumaansa. Katkat saavat lähinnä lämmetä. Mausta reilulla annoksella currya ja suolaa sopivasti. That’s all folks.

Olen pidättäytynyt tonnikalan ruokailusta jo hyvän tovin paitsi välttääkseni säilyketölkeistä irtoavia metalleja, myös tonniakalan kalastukseen liittyvien ympäristö- ja eettisten kysymysten vuoksi. Perjantaina asioin kuitenkin poikkeuksellisesti Valintatalosta, jonka hyllyllä oli paras yllätys pitkään aikaan: kartonkipakattua, tanskalaisen yrityksen ympäristöystävällisesti ja eettisesti tuottamaa, delfiiniturvallista (dolphin safe) tunaa! Bongaa Amanda Seafoods.

Tonnikalakuutiot olivat ilo paitsi mielelle, myös kielelle: öljyyn säilöttyinä tunabiitit olivat pehmeitä mutta riittävän purutuntumaisia ja mahtavan maukkaita. Tyyppasin jo sekä peruskuutiot että aurinkokuivatuilla tomaateilla maustetut versiot. Jälkimmäisistä mainittakoon, että tomaattia on paketissa hyvin vähän ja maku on hienovarainen. Palvelee siis myös meitä, jotka emme hypi riemusta noin muutoin aurinkokuivattuja tomaatteja maistaessamme.

Tunaa voi syödä sellaisenaan, salaatissa, tapaksena tai vaikka näin.

[Kuvan annoksessa mukana kukkakaalia.]

Tuna slaw

• punakaalia
• kaalia
• puolikkaan sitruunan mehu
• 1 tlk Amanda-tonnikalaa
• suolaa

Silppua kaalia ja paistele pannulla oliiviöljyssä pehmeäksi. Lisää pannulle tunat ja lämmittele vielä. Purista pannulle reilusti sitruunamehua ja täydennä maku suolalla. Siittä sitten suuta kohden.

English Quality

Jeppistä, meidänkin materialismin vastainen perheemme on kartuttanut keittiötään jälleen uudella tavaralla. Raahasin Englannista mukanani (hullu kun olen, enkä vain esitä) suuren ja painavan slow cookerin, jota crock potiksikin kutsutaan. Kyseessä on siis sähköllä toimiva pata, joka keittää tai hauduttaa ruoan kypsäksi miedolla lämmöllä, mielellään useiden tuntien aikana. Käsittääkseni tätä laitosta kutsutaan myös hellittelynimellä aromipesä, joka tuo minun mieleeni kyllä ihan jotakin muuta kuin ruoanlaiton. Kutsun täten häntä mieluummin otsikon mukaisella nimellään, jonka hän luultavasti englantilaisena paremmin ymmärtääkin. Tästä nimestä tosin tulee etsimättä mieleen sloth eli laiskiainen, ja laiskiaisiahan ei voi kukaan vastustaa. Olemukseltaankin apinain pikkuserkku.

Well, ehkä näitä pesiä saa Suomestakin, valaiskaa ihmeessä jos näin on. Tämä yksilö maksoi vaivaiset 30 puntaa ja on poreillut meille jo monta erää supermureaa lihaa. Ainakin paleoperheessä slow cooker eli laiskiainen on erinomainen lisä ruoanlaittovälineisiin veitsenteroittimen ja vedenkeittimen ohella. Masiinassa on kolme säätöä: low, joka hauduttelee ruokaa pitkään ja hiljakseen, high, joka keittelee ruokaa vähän reippaammin sekä keep warm, joka nimensä mukaisesti säilyttää ruoan lämpimänä.

Tässä tämänhetkinen suosikkikomboni laiskiaislihojen maustamiseen. Aloita pilkkomalla lihat (esim. naudan ulkopaistia ja porsaan kasleria), mielellään paista niihin pinta pannussa, laita pataan ja peitä vedenkeittimessä kiehautetulla vedellä. Lisää joukkoon:

• muutamaan osaan pilkottu porkkana
• palasteltu sipuli
• kanelitanko
• valkosipulinkynsiä (kuorittuna, mutta kokonaisena, helpompi erotella pois syödessä)
• pala tai pari kuorittua tuoretta inkivääriä
• suolaa
• (muutama suolasieni)

Anna keitellä joitakin tunteja. Mureaa kuin perkele.

Englannissa paistaa aurinko ja eilinen kuumuus sais Bournemouthin asukkaat rannalle laajoin joukoin! Valo ja lämpö palauttavat ilon ja elämän ihmisiin, aurinko on ihmeellinen voima.

Aika perusseteillä mennään ruokailujen suhteen. Kerran olen toistaiseksi reissun aikana syönyt ulkona, Alex’s Good Food -nimisessä “aitoihin” raaka-aineisiin ja “terveelliseen” ruokaan keskittyneessä paikassa. Sekin oli pettynyt. Sienimunakas näytti hyvältä, muttei maistunut miltään. Ei suolaa, ei rasvaa. Kuivaa ja mautonta. Lisäkesalaatti oli hyvä mutta pieni. Mitä tästä opimme? Itse tekemällä saa aina parempaa ja ENEMMÄN! ;-D

Alexin paha ruoka.

Meinasin kutitenkin laittaa kuriositeettina ruokasysteemini, jolla tuntuu hyvin pärjäilevän, kun käytössä ovat hella, mikro ja jääkaappi. Tein siis heti alussa seuraavat hankinnat, joita olen täydentänyt tarpeen mukaan:

• gheetä paistamiseen
• lihaa: jauhelihaa, naudansuikaleita, lehtipihvejä, min. 80% lihaa sisältäviä leikkeleitä/kinkkua
• kalaa: Lidlistä bongatut herkulliset savustetut taimen- ja makrillifileet, pakastesimpukat, purkkitonnikala ja -sardiinit (in brine) sekä purkkilohi jota en kyllä suosittele
• vihanneksia: selleriä, parsaa, paprikaa, tomaatteja, kesäkurpitsaa, porkkanoita, sieniä, salaattia ja valmiita vihannessekoituksia sekä pakasteina (käytössä vain jääkaappi eli käytettävä muutamassa päivässä) että erinomaisia Tescon “stir fy” -sekoituksina, joissa esim. sieniä ja ituja
• lisukkeita: maustekurkkuja, oliiveja,salsaa, vuohenjuustoa (vielä korkkaamatta! Lauantai-illan ilo. <3)
• virgin coconut oilia eli kookosöljyä (syön sellaisenaan)
• kookosmaitoa ja tomaattimurskaa
• pähkinöitä (para- ja macadamia-)
• merisuolaa sekä oregano
• (munia)
• teetä, tummaa suklaata

Lidlin löytö.

Näillä mennään! Valmistan aina kerralla suuremman satsin lihaa ja välillä vihanneksiakin, joihin lisään sitten myös tuoreita kun syön. Aika paljon syön hyvin perusruokaa, jonka maustan vain suolalla, mutta tomaatilla ja kookosmaidolla saa halutessaan vaihtelua. Eväänä kulkee usein sardiinipurkki, kesäkurpitsa ja tomaatti, koska säilyvät lämpimässä.

Teehen olen jo täysin addiktoitunut. Erityisesti puistonpenkillä nautittuna se on oivaa ja sisällä lämmittää, kun keskuslämmitystä ei ole.

Kun nyt toistaiseksi hieman välttelen kaaleja, kypsennettyinäkin, olen taas opetellut syömään enemmän tomaattia, kesäkurpitsaa, selleriä ja porkkanaa. Olen myös tehnyt löydön: pakastepurjon. Löytöretki alkoi paleoliittisten munamuffinssien tienoilta ja on edennyt pakastepurjon monipuoliseen käyttöön. Olen aivan varma, että nuo ihanat vihreät renkaat maistuvat umamilta: täyteläiseltä ja lihaisalta. En tiedä, pääseekö purjo Virallisten Tahojen umamikäsikirjaan, mutta omalla listalla se on kivunnut korkealle.

Kippari-Kallen paleoliittista pinaattia.

Erityisen hyvää pakastepurjo on, kun sitä ja pakastepinaattikuutioita sulattaa ja keittelee pienessä määrässä kookosmaitoa. Sekaan voi lisätä lihapaloja, jauhelihaa, katkarapuja tai mitä prodea nyt tykkää. Seos maustetaan suolalla ja kaadetaan runsaan salaatin päälle. Lämmin, maukas, ruokaisa.

Lisäksi vielä kolme tapaa preparoida naudan ulkopaisti, joka on hillittömän hyvä paleoihmon eväs. Valmista kerralla suurempi satsi ja syö monta päivää, eri tavoin varioiminen virkistää. Ulkopaisti on edullista ja vähärasvaista, mutta ei sovi huonohampaisille.

Keittäminen

• naudan ulkopaistia paloina

Leikkaa ulkopaisti lihasyiden vastaisesti, jotta minimoit sitkeyden. Keitä paloja vedessä tunti viiva kaksi. Mausta suolalla. Voit käyttää lihanpalat sellaisenaan tai jalostaa niitä eteenpäin mihin tahansa kastikkeeseen hieman pienimällä. Myös lihaliemen voi hyödyntää. Jos se ei maistu itselle, koira kiittää suolattomasta liemestä, joka pehmentää kuivamuonan juhlavammaksi atriaksi.

Paistaminen (nopein)

Leikkaa liha mahdollisimman pieniksi suikaleiksi ja paistele pannulla rasvassa hyvä tovi, mitä pidempään jaksat hauduttaa, sen mureampaa lihasta tulee. Paistinpannulla ja pieninä paloina lihan saa kuitenkin pikemmin syömäkuntoon kuin kattilassa.

Uunissa

Leikkaa liha karjalanpaistilihoiksi ja paista paloihin pannulla voissa hyvä pinta. Siirrä uunivuokaan ja lisää nestettä ja suolaa, mahdollisesti myös porkkana ja sipuli. Peitä foliolla ja lykkää uuniin tunniksi, kahdeksi, kolmeksi, neljäksi.

Paleoliittista pikaruokaa parhaimmillaan porsaasta.

Pylleröinen padassa.

Pinaattipossucurry

• 400 g porsaan suikaleita
• voita paistamiseen
• 05, pss pakastepinaattia
• 2 dl kookosmaitoa
• loraus coconut aminosia tai soijakastiketta
• 1-1,5 rkl kookosjauhoa
• tarvittaessa suolaa

Sulata kattilassa knööli voita ja paistele siinä possunsuikaleet ruskeiksi. Lisää kattilaan kookosmaito ja pakastepinaatti, mausta coconut aminosilla tai soijakastikkeella. Lisää kookosjauho ja anna sen hiukan suurustaa currya. Maista ja käytä suolaa tarvittaessa. Coconut aminos ei ole yhtä suolainen kuin soijakastike, mutta antaa saman yybermahtavan umamin maun!

Tarjoile esim. porkkananuudeleiden kera, eli kuori porkkana ja vuole siitä kuorimaveitsellä suikaleita. Peittele nuudelit possucurrylla ja lapioi naamariin.

Maailman vahvin Nalle ohjeisti tuunaamaan tunamajoa avokadolla. Aika pirun hyvä idea. Testattu jo kahdesti, myös Unelias Anna, Kulinaarimuru Jaana ja Kurpitsanmoskan Mari pitivät. Ainakin väittivät. Erinomaista kaalin kanssa.

Nalle supersoosi

• 2 kypsää luomuavokadoa
• 2 prk tonnikalaa öljyssä
• majoneesia
• suolaa, pippuria
• vihreää Tabascoa
• (limetin mehu)

Halkaise avokadot ja kaapi hedelmäliha kulhoon. Purista päälle limetin mehu, jotteivät palat tummu. Muusaa haarukalla. Lisää joukkoon hivenen valutetut purkilliset tonnikalaa ja sitten majoneesia niin paljon kuin hyvältä tuntuu. Mausta suolalla, pippurilla ja vihreällä Tabascolla. Herkku kuten sinäkin!

Ja näitä muffinsseja sopii tehdä pekonilla ja ilman, jauhelihalla myös aivan törkeän helppoja ja herkullisia. Niin kuin nyt ruoka yleensä. Ainakin sellainen, jota viitsii syödä.

Kivikautiset munamuffinssit, otto kaksi. Ruokaisia ja hyvänmakuisia. Lihansyöjä kommentoi, että maistuvat samalta kuin lapsena syödyt pinaattipiiraat, näistä uupuu vain piiraspohja. Helppo, nopea, näppärä.

Super green!

Paleo Quiche (6 isoa “muffinssia”)

• 6 luomumunaa
• 0,5 dl kookosmaitoa
• 0,5 pss pakastepurjoa
• 0,5 pss pakastepinaattia
• 1 pieni purkki säilykeherkkusieniä
• 2 rkl kookosjauhoa/pellavansiemenrouhetta
• voita, suolaa, pippuria

Laita uuni kuumenemaan n. 200 asteeseen. Paistele pinaattia ja purjoa pannulla voissa. Riko munat kulhoon ja vatkaa rakenne huolellisesti rikki, hieman kuohkeuttakin saa olla. Aja herkkusienet blenderillä murskaksi, lisää kananmuniin. Blendaa myös paistetut pinaatit ja purjot voineen päivineen soseeksi ja työnnä taikinaan. Lopuksi joukkoon “jauho”, kookosmaito, suola ja pippuri. Sekoita ja kaada muffinssivuokiin. Paista n. 25 minuuttia, kunnes pinta on hyytynyt.

Kuten kuvasta näkyy, nämä jäivät hieman kosteiksi keskeltä päältä, mikä ei lainkaan haitannut sekään. Edelleenkin hyviä myös kylmänä.

Olen joksikin aikaa unohtanut pekonin olemassaolon ja siis myös käytön ruoanvalmistuksessa. Ylipäänsä olen yleensä valmistanut pekonin erikseen tai osana louffia. Vasta nyt ymmärsin sen potentiaalin minkä tahansa ruoan mausteena. Enää meitä ei erota mikään <3 Nyt on pelti kii otan pekonii (PMMP).

Pretty in pink.

Pekonoiduttu liha

• naudanpaistia
• paketti pekonia
• voita

Kuutioi nauta (tai vaikka possu) pieniksi kuutioiksi ja paista reilussa voissa kypsäksi ja hauduttele mureaksi. Lisää joukkoon palasiksi saksittu paketillinen pekonia ja paistele vielä. Das ist das! Kinderleicht.

Lihalle kaveriksi sopii erinomaisesti hieman makea juuresmuusi, jonka punajuuri värjää kauniiksi. Hyvää kylmänä ja kuumana.

Pinkit juurekset

• punajuuri
• suurehko lanttu
• porkkana
• loraus kookosmaitoa
• voita
• suolaa

Kuori ja paloittele punajuuri, lanttu ja porkkana. Paista vähässä vedessä kypsäksi. Soseuta ja lisää noppi voita. Lorauta joukkoon kookosmaitoa ja tarkista vielä maku, lisää suola. Tarjoile lihan kanssa, myös hapankaali sopii tähän komboon.

Jaskan kysymykseen liittyen olen pohdiskellut, kuinka valmistaa helposti paljon proteiinia ja rasvaa sisältäviä, edullisia (oma määre, rahadieetillä ollaan) ja hyviä paleopaloja. Inspiraatio iski Everyday Paleon muffinsseista eli Egg Cupcake -ohjeesta, joka on melko lähellä louffia, mutta ei ihan samaa perhettä silti. Ohjeessa on vielä kehittelemisen varaa, mutta näistä tuli maukkaita ja ovat hyviä sekä kylmänä että lämpimänä. Halusin myös tieten tahtoen tehdä kasvisruokaa.

Luomumuna, iso sielu.

Sielukkaat munamuffinssit

• 6 luomumunaa
• 2 porkkanaa
• 1 prk kokonaisia herkkusieniä (360g, valuta ja huuhtele)
• 2 rkl kookosjauhoa
• 2 rkl pellavansiemenrouhetta
• kourallinen cashew-pähkinöitä
• pala voita
• loraus kookosmaitoa
• suolaa, pippuria

Laita uuni lämpenemään n. 180-200 asteeseen. Ota silikonimuffinssivuoka esille  tai voitele tavallinen muffinssivuoka, voit käyttää myös paperisia muffinssimuotteja. Paahda cashew-pähkinöitä kuivalla pannulla, lisää lopuksi joukkoon hyvä määrä voita. Jätä jäähtymään. Vatkaa munat kulhossa kunnolla rikki. Jauha raa’at porkkanat ja herkkusienet blenderissä pieneksi silpuksi, ei kuitenkaan soseeksi. Lisää murske muniin. Lorauta joukkoon kookosmaitoa, lisää kookos- ja pellavajauho ja lopuksi cashew’t voineen päivineen. Sekoita ja mausta suolalla ja pippurilla.

Kaada massa muffinssivuokiin, määrästä tulee kuusi jättimuffinssia Jamien muffinssivuoassa ja varmaankin lukuisia pienempiä. Muotit voi kaataa lähes täyteen, sillä taikina ei kohoa. Paista n. 20 minuuttia kunnes massa on jähmettynyt ja ota uunista jäähtymään. Syö. Herkkusienet tuovat muffinsseihin jännää lihaisuutta ja cashewt purutuntumaa. Muffinssit ovat täyttäviä ja tekevät tyytyväiseksi.