3.8.2012

Sulaheisulahopsansaa

Filed under: Cake&Cookies,Gluteeniton,Herkut,Lätinää,Ravintelit — Meri @ 20.56

…ei tämä ihan Huvikumpu ole, vaan Huvila! Mutta mieli on heikun keikun kodikkaassa, kauniissa kahvilassa, jossa palvelu on iloisen ystävällistä ja ihanan vuolasta, kaikki tuotteet gluteenittomia ilman mainintaa, korvapuustit aivan parhaita ja pihamaa niin idyllinen ja autuas, ettei paremmasta väliä! Kaiken lisäksi hinnat ovat halvat ja sijainti ytimessä: löydät Huvilan Musiikkitalon ja Finlandiatalon välistä, oikeaan pihaan (Hakasalmen huvila, Aurora Karamzinin entinen asuinpaikka) kyltin “Kahvi 6mk” johdattamana.

Kyseessä ei ole pelkkä kesäkahvila, joten kukkeassa pihassa kelpaa käydä nauttimassa nyt puustia ja kahvia aurinkoisena päivänä, myöhemmin syksyllä voi tyypata kotoisat sisätilat ja vaikka kaakaon ja karjalanpiiraan!

Tea, sandwich and chick lit! With my own excellent company.

Tätä ei tavan gluteenipuustista erota.

10.8.2011

Ravintoloitsijoille (jälkiruokatapakset)

Filed under: Ravintelit — Meri @ 9.25

Keskustelin eilisessä koulutuksessa erään helsinkiläisen ravintoloitsijan kanssa, joka kysyi, mikä saisi minut tilaamaan ravintolassa lisää. Siinä tapauksessa, että joku muukin kiinnostunut ravintoloitsija on kuulolla, esitän toiveeni täälläkin.

Petit Dessert

En oikeastaan koskaan syö ravintolassa jälkiruokaa johtuen osin siitä, ettei tarjolla ole mitään, mikä sopisi ruokavaliooni, ja toisaalta siitä, että pidän enemmän suolaisesta. Söisin kuitenkin, jos tarjolla olisi pieniä jälkiruokia, kuten muutama tumma suklaakonvehti tai pieni muutaman juuston valikoima. Minijälkiruokien menu olisi paitsi hurmaava, myös erinomainen koukku saada (erityisesti naiset) tilaamaan lisää. Ja tapasten ja muiden pikkuannosten tapaan pieniä jälkiruokia voisi tilata useampia…

Koskas syödään?

Ps. Toinen toiveeni on toki se, että ravintolassa oltaisiin joustavia, kuten yleensä ollaankin, mitä tulee erikoisruokavalioihin. Sen sijaan tietämystä niistä on käsittämättömän vähän, kun ajatellaan, että ravintolassa työskentelee ravitsemusalan ammattilaisia; olisi viehättävää, jos henkilökunta ymmärtäisi, mikä ero on maidottomalla ja laktoosittomalla ruokavaliolla ja mitä gluteeniton tarkoittaa. Lisäksi olisi ihanaa, jos erityispyyntöjä kunnioitettaisiin ja huomioitaisiin, että pienikin gluteeni- tai vaikka pähkinäaltistus voi olla liikaa.

2.9.2008

Pulla on parasta ja muut muulimaisuudet

Filed under: laktoositon,Leivonta,Ravintelit,Vege — Meri @ 18.53

Apinakeittiössä on porissut ihan ennätystahtiin eli kokkailut eivät suinkaan ole seis. Postaamiselle ei vaan tahdo löytyä aikaa ja tuntuu, ettei oikein tekstikään luista. Siitä viis, tässä jotain tarjolle, aluksi pari ravintolaa, jotka ovat ennemminkin ruokaloista. Äärimmäisen suositeltavia, jos pitää kunnollisesta ruoasta, edullisesta hinnasta ja muustakin kuin perusranskalaisesta khyziinistä.

teepulla

(Jos maltat lukea postauksen loppuun, tiedossa on pullaa!)

Pelmenit on ravintola Kustaankadulla Kalliossa ja tarjoilee, kuten sanonta kuuluu, konstailematonta venäläistä kotiruokaa kohtuulliseen hintaan. Lista hieman muuntuu päivästä ja raaka-aineista riippuen, mutta ainakin bortsch, seljanka, kreikkalainen salaatti, täytetyt letut ja pelmenit on koestettu perheessämme jo useasti. Sekä keitot että letut + pelmenit sisältävät lähes poikkeuksetta erilaisia lihoja, kuten kanaa tai makkaraa, joten jos olet vege, tuo se julki. Myös sienipelmenejä saa, ilmeisesti kaikenlaista muutakin.Annokset ovat viidestä eurosta ehkä seitsemään, mukaan voi myös hyvin myös hakea. Miljöö on kotikutoinen ja kotoisa, nurkassa toimiva jukeboksi.  Käytä sitä! Nurkassa pauhaava töllö rikkoo hiukan romanttista tsehovilaismiljöötä, mutta kyllähän tänne vaikka deitin toisi. Ja ettette nyt sitten pety niin sanottakoon, että seinillä mm. ryijyjä ja pitsalautasia.

Kimkit puolestaan hellii länsi-afrikkalaisten kokkiensa valmistamilla pöperöillä vastaavanlaiseen ruokalamaiseen malliin. Annoshinnat ovat neljästä viiteen ja puoleen euroon (yksi poikkeus; chili-paprikakeitto lihalla tai kalalla, joka sisältää siiderin/limun ja kustantaa 15e), hintaa voi nostaa lisäämällä annokseen haluamansa kokoisen määrän lihaa, kanaa tai kalaa. Paikasta saa siis useita kasvisruokia, joita voi tuhdistaa kuten haluaa, kerrankin saatavilla erikokoisia annoksia! Äitini on surrut jo vuosikymmeniä lastenannosten perään, sillä “aikuisten” ruoat ovat kovin usein niin valtavia.

Listalla on perunaa, ruokabanaania eli dodoa (nam!), papumuhennosta, munakokkelia, jollof-riisiä ja moimoinia muutamia mainitakseni. Tunnelma on turhan kirkkaasti valaistu, mutta sydämellisen ja alttiin palvelun sekä hinta-laatusuhteen vuoksi paikka saa ruokalamaisuuden iisisti anteeksi. Viihdyimme eilen ensivisiitillämme siellä parikin tuntia kolmen ystäväni kanssa. Ravintola on ollut avoin vasta kaksi viikkoa ja virallisesti siellä on vielä rakennustyöt kesken, mutta yleisöä on jo piisannut. Ruoka on mausteista, mutta miedohkoa, sopii jopa omalle tuliherkälle vatsalleni. Auki ma-pe 10-20 ja la 11-20, Helsingin Kurvissa elikkäs Sörnäisissä, metrikseltä muutama kymmenen metriä, Kulmakatu 2. Ja tämähän oli Ketsuppisen bongaus, kiljoona kiitosta siitä!

teepulla2

Ja sitten vielä sana makeisveron palauttamisesta, joka on mielestäni kannatettava idea. Karkit kortille! …ja kun mellit pistetään pannaan niin on käärittävä hihat ja pistettävä itse pötyä pöytään. Vanha kunnon pulla uudistuu, kun sen leipoo mausteiseen teehen ja puustipitkoksi. Voi tavaton, kuinka pulla voi olla HYVÄÄ. Rakenne oli hyperkuohkea ja pehmeä, parempaa kuin kaupasta koskaan. Salaisuus tietysti se, ettei liikaa jauhoja ja huolellisen pitkä kohotus siinä vaiheessa, kun pulla on pitkomuodossaan.

retropulla

Ohje kuten kahvipitkossa, mutta puolikkaana jälleen. Hyvänkokoinen puustipitko tuli. Nesteenä vahvaksi haudutettua rooibos tchai -irtoteetä, Parhialan tavaraa. Ja reilusti kardemummaa! Päälle raesokeria ja unikonsiemeniä. Mmmmmmmmmmläääääääh.

Powered by WordPress