Vappuna syötiin yhtä sun toista muutakin kuin vain uppopaistettua hunajaa. Esimerkiksi näitä mielettömän hyviä Kevyt kokin suolaisia muffinsseja, jotka valmistin jälleen Saara Törmän ideasta kahvikupeissa muffinssivuokien puutteessa. Ja se toimii! Kupit oli helppo voidella käsin ja jauhottaa, muffinssit irtosivat niistä heti ja pesukone hoiti loput. Ei turhaa jätettä tai erikoistyökaluja, joksi muffapellinkin saa ehkä laskea? Vaikka on minullakin sellainen kotona, oikein Jamien ja jättikokoa. Ja onhan se makee. Mut niin on nää kippomuffatkin, vai häh.

Muffien ohje on melko yksi yhteen tuon Kevyt Kokin kanssa, mutta tein spelttiversiona ja korvasin oliivit fetalla, sillä Lihansyöjähän ei halpisoliiveja, ainakaan vihreitä, syö. Pitäisi olla aina kalamataa… Mutta fetakin kävi hyvin, joskin mureni melkein huomaamattomiin. Tässä puolikas ohje, josta tulee n. 7 kappaletta ei-jättimuffia eli tavallisia. Rapea pinta ja aurinkokuivatut tomaatit saivat hiilariherkkuihin tottumattomat huutamaan hoosiannaa hyvyydessään.

Suolaiset muffinssit (7 kpl)

• 2 dl spelttijauhoa (tai grahamia)
• 0,5 dl vehnäjauhoa (tai ruisjauhoa)
• 1,75 tl leivinjauhetta
• hiven suolaa
• 0,75 dl kevytkermaviiliä (tai partiksen ja rahkan sekoitusta, hätä keinot keksii ja muuli)
• 1 muna
• 1 rkl voita tai öljyä (mieluiten aurinkokuivattujen tomaattien säilöntäöljyä!)
• 0,5 dl silputtuja tuoreyrttejä (pistin rucolaa, vaikkei se yrtti ihan olekaan)
• 0,5 dl murennettua fetaa, kuutioita tai silputtuja oliiveja
• 0,25 dl silputtuja aurinkokuivattuja tomaatteja

Voitele kehvikupit tai muffinssivuoka. Aseta uuni lämpeämään 225 asteeseen. Sekoita kuivat aineet toisessa kulhossa ja toisessa kermis, muna ja rasva. Lisää märkä seos kuiviin ja lisää kokonaisuuteen yrtit, feta/oliivit ja tomaatit, sekoita nopeasti tasaiseksi. Jaa vuokiin ja paista kauniiksi n. 10-12 minuuttia. Nauti hieman jäähtyneinä lohisalden ja vaikka VOIN kanssa! Slurps.

Lohisalde (tätä on tehty ennenkin)

• savulohta
• erilaisia salaatteja
• tomaattia, mielellään kirsikka-
• kurkkua
• punasipulia
• (krutonkeja)

Revi salaatit, puolita kirsikkatomaatit, pilko kurkku ja pieni sipuli. Sekoita ja paloittele lohi suupaloiksi sekaan. Valmista kastike.

Lohisalden soosi

• reilu loraus oliiviöljyä
• pienempi loraus balsamicoa
• tujaus sinappia
• suolaa, pippuria
• raastettua parmesaania

Sekoittele ja maistele sopivaksi, kastiketta saa olla reilusti. Kaada salaattiin ja sotke kunnolla. Lisää halutessasi päälle vielä rapeita krutonkeja. Ei VOI olla pahaa.

Kekä tykkää wasabista käsi ylös! (Ja kekä on tyhjentänyt cashew-tahnapurkin sisuksiinsa melkein yhdeltä seisomalta aukinaisen jääkaapin edessä *nolo muuli*) Tää kerho nimittäin on kokoontunut Apinakeittiössä jo kolmesti sen jälkeen, kun Juhana Ruohikolta sen ohjeisti. Aevan kunkku idea, jonka sain kaikeksi onneksi luvun jakaa. Kumarramma ja kiitämme kuningas Juhanaa.

Kyseessä on salaatinkastike, joka käy erityisen hyvin kalasalaateille. Itse olen syönyt sitä tähän mennessä (purkki-)makrilli-, lohi- ja katkarapusalaatin seurana ja joka kerta yllätyn, kuinka onnistunut kombo on. Cashew-tahnan sijaan kastikkeeseen käy muuten hyvin myös tahini eli seesam-tahna, sanoisin, että etenkin sen lohen kanssa. Vaikka suosittelen ehdottomasti maistamaan myös cashew-tahnaa. Ja öljyjä voi myös vaihdella sen mukaan, mikä itselle maistuu ja mitä kaapissa on. Ehkä moottoriöljyt jättäisin rauhaan. Tässä perusohje.

Parhauskerhon kevätkokous eli (kala-)salaatin kastike (yhdelle tai kahdelle)

• 1 tl pellavansiemenöljyä tai seesaminsiemenöljyä
• 1 rkl oliiviöljyä
• 0,5-1 rkl sitruunan tai limen mehua
• 6-7 cm pätkä wasabia tuubista
• 1 (reilu) tl cashew-tahnaa tai tahinia
• (1-2 rkl vettä)

Sekoita aineet ja ohenna lopuksi vedellä lisäämällä sitä ihan hiukkasen kerrallaan, hieman juoksevampi kastike leviää helpommin kaikkialle salaattiin. Juhana kertoi laittavansa salaatin päälle lisäksi timjamia, mutta sitä en ole itse vielä muistanut, niin höyryissäni olen ollut kastikkeen mausta. Toivottasti kilahdatte keksintöön yhtä kovin kuin kovakalloinen muulos, kalankulutuskin on kasvussa kiitos kastin.

PS. Huhtikuun ruokahaasteen äänestys on käynnissä Ketun keittiön uumenissa! Menkää ja.

Eilen koitti pitkästä aikaa ihan perinteisen kalantuoksuisen sushin väsäys perinteisellä porukalla. Vauhtia haettiin Hakaniemen hallin Soppakeittiön höyryävästä bouillabaissesta ja kalatiskeiltä, aasialaisesta kaupasta Aseanic Tradingistä Kolmannelta linjalta sekä tavan ruokakaupasta. Sushimenuun oli tällä kertaa laskettu kaikkien ikisuosikki lohinigirin lisäksi katkarapunigiri, Philadelphia-makit, kaksi leväsalaattia sekä roippeet sashimina ja itsekäärittävinä temakeina syötäviksi. Kerrankin määrät menivät nappiin ja tuloksena oli täysi, muttei liian täysi vatsa. Ruokajuomina tarjoiltiin pullo Beaujolais [bosholee] Nouveauta sekä vihreää teetä. Jälkkäriksi pari palaa tummaa suklaata ja olo oli ilman tapaan lenseä, uiui onnea.

Sushia on Monkeyfoodista tehty aiemminkin, joten kirjaan vain Philadelphia-makien ja lempileväsalaattini ohjeen.

[Puoliksi leikattuihin norileväarkkeihin tehtyjä minimakeja.]

Philadephia-makit

• sushiriisiä
• nori-leväarkkeja
• Philadelphia-tuorejuustoa
• kylmäsavulohta
• kurkkua

Valmista riisi ohjeen mukaan ja edelleen makit perinteiseen tyyliin; levit norille ensin riisi, tee keskelle pieni syvennys ja levitä siihen edelleen reilusti Philadelphiaa, kylmäsavulohta ja kurkkua. Kieri rullaksi ja leikkaa terävällä veitsellä, nauti soijan ja wasabin kera. Makien valmistukseen ohjeistusta esimerkiksi vanhassa haastepostauksessa.

Merileväsalaatti (wakame-kurkkusalaatti)

• pari desiä wakame-merilevää
• hyvä pätkä kurkkua
• kourallinen seesaminsiemeniä
• 2 rkl riisiviinietikkaa
• 2 rkl seesamiöljyä
• 2 rkl ruokaöljyä
• (2 rkl soijakastiketta)

Liota wakame vedessä pehmeäksi ja leikkaa sopiviksi suikaleiksi. Vuole kurkku ohuiksi siivuiksi esim. juustohöylällä ja leikkaa sitten vielä suikaleiksi. Levitä suola kurkkuviipaleille ja laita hetkeksi sivuun. Paahda seesaminsiemenet kuivalla ja kuumalla paistinpannulla paahteisiksi. Sekoita riisiviinietikka, sokeri ja halutessasi pieni loraus öljyä kulhossa. Puristele kurkuista varoen ylimääräinen neste ja lisää kaikki ainekset kulhoon, sekoita.

Huom! Jos käytät muuta merilevää kuin wakamea, tarkista pakkauksesta, riittääkö liotus vai täytyykö levä keittää ennen syömistä. Esim. hijiki-levä vaatii keittämisen. Ja terveisiä vaan Marjalle, joka pioneerina kokeili salaattia hieman erheellisen ohjeen perusteella… Häpeän puna leviää muulinturpaan. Nyt ohje on kuitenkin korjattu kiitos Johannan ohjeistuksen.

Tämä on aivan killerihyvää omaan makuuni, mutta ohje on melko summittainen, syntyy fiilispohjalta. Eilen salaatin valmisti Johanna, joka onkin leväsalaattien mestari! Tarjolla oli myös toinen salaatti, mutta sen ohjetta en omista. Ehkä Johanna vielä ohjeistaa sen kommenteissa? (Jos nyt edes koskaan lukee Monkeyfoodia! Rakkaat ystävät voivat olla niin… kovia. ;-))

Se taisi olla Salamahaasteen vastaus, kalkkuna-fenkoli-omenasalaatti, joka syöksi minut tälle uudelle kiertoradalle lounassalaattien suhteen. Aiempi suosikkini on edelleen hyvää, mutta lounaspäiviä on vuodessa sen verran monta, että uusi tulokas on maukasta vaihtelua. Hyvin se friskaa, päätä ja niskaa! …kuten Aaro Hongan poikakirjoissa sanottiin.

Tässä siis kauniisti purkitettuna uusi lempilounaani. Jos haluat hankkia itsellesi korvaavan kokemuksen, kokeile seuraavaa.

Lempi-Lownas

• jäävuorisalaattia
• pätkä kurkkua
• tomaatti
• kalkkuna- tai savukalkkunaleikettä
• pala polar 5% -juustoa
• pala päärynää
• raejuustoa (eihän tätä rakasta voi ohittaa)

Revi jäävuori kappaleiksi, pilko kurkku, tomaatti, juusto ja päärynä pieniksi kuutioiksi. Suikaloi kalkkuna. Yhdistä aineet ja purkita. Suolaiset kalkkuna ja juusto sekä makea päärynä maustavat salaatin niin, ettei se kostukkeita haikaile. Pippuria varmaan voisi lisätä, jos olisi rohkea. Todella hyvää settiä, sanon.

Eilinen päivä sai vähän ikävän käänteen, kun brassijujutsu-treenien alkulämmöissä treenikaveri horjahti niskaan ja jalkaparkani jäi meidän molempien alle. Oikean jalan isovarvas, se mussukka, on nyt sitten ihan tuusana. Ei kuitenkaan elämää pahemmin, tiedossa siis vain pitkä ja kivulias toipuminen, ei operaatioita.

Taatanallinen kipu esti ryhtymästä kokkauspuuhiin välittömästi vanhempieni toimitettua minut kotiin ja hoivattua varvasta ja mieltäni kylmällä ja lämmöllä, mutta adrenaliinin laskettua ja särkylääkkeiden kosahdettua kattoon noudatin sisukkaasti alkuperäistä suunnitelmaani koota kasaan taas yksi keessar, katkaravuilla. Tällä kertaa sulatin ravut peräti oikeaoppisesti, en suinkaan kylmän veden alla (joka muuten on ykköstrikki kun rapua haluaa rivakasti) vaan huoneenlämmössä, hyvissä ajoin seessarhetkeä ennakoiden.

Cesarusta on tässä köökissä tervehditty useasti ja ruunupää on aina tervetullut vieras. Monkeysta paljastuvat pikaisella haulla seuraavat valtijat: Maailman tervein keisari, Kana-cesar sekä vähän erilainen seessar broilerilla. C-salaattiahan voi nauttia ihan naturellina tai sitten höystää broilerin ja rapujen lisäksi vaikka kylmäsavulohella tai -tofulla ja vuohenjuustolla. Miksei millä tahansa muulla. Eilinen versioni oli kovin klassinen, hitusen innoitusta hain Maku-lehden ikihyvästä cesar-ohjeesta.

Lohtusalaatti eli katkarapu-cesar

• katkarapuja
• romainesalaattia
• jäävuorisalaattia
• ruisleipää
• valkosipulia/valkosipulimursketta
• öljyä
• suolaa
• parmesaania

Sulata ravut, jos ovat pakkasesta kotoisin. Revi romaine ja jäävuori kappaleiksi, samoin ruisleivän käntty. Kuumenna paistinpannu ja heivaa sille öljyä, leipäpalat, valkosipulia ja suolaa. Käristele rapeiksi, laita sivuun uottelemaan. Asettele salaatti lautaselle ja valmista kastike.

• loraus öljyä
• valkosipulia
• 1 anjovisfilee
• vajaa tl dijon-sinappia
• loraus valkoviinietikkaa
• parmesaania
• sitruunaa tai siciliaa

Raasta parmesaani ja surauta kaik sekasin. Maistele ja säädä kohdilleen, jos tarvis. Näppituntumalla oppii tekemään nopeasti itselleen soveliaan version. Maku-lehden reseptissä mukana on myös kypsä keltuainen, ranskankermaa ja vaikka mitä fänsiä, mutta tavis-meiningillä mennään kyllä tiistai-iltaisin tässä keittiössä.

Levittele kastike salaatille ja kokoa päälle ravut ja ripottele krutongit. Veistele päälle vielä rouheita parmesaanilastuja ja avot, kivut ja säryt saavat hyvitystä. Jälkkäri on tietty myös suotavaa, jotta mieli rauhoittuu riittävästi.

Näin sunnuntaina palasen Köyhien ritareiden uusintaa, ja alati reseptinnälkäistä mieltäni hiveli erityisesti Nikin lohipastrami. Olen syönyt aiemmin vain tonnikalapastramia ja sitäkin ravintolassa, se vei kieleni. Eilen varmaan alitajunta teki kaupassa tehtävänsä, sillä en päässyt kalatiskistä ohi ilman lohta. En graavisiikaakaan tosin.

Tänään ryhdyin hommiin jo töistä kotiuduttuani, sillä lohen olisi suotavaa suolaamisen jälkeen makoilla jääkaapissa vielä tunti, pari. Sinne jäi suolamötkö kun lähdin painimaan! Palattuani viimeistelin pastramin ja taas kysyttiin malttia, sillä jääkaappi kutsui kalaa toistamiseen. Aina sanotaan, että hyvää kannattaa odottaa ja onhan se totta. Kuluneet viisaudet eivät vaan paljon lämmitä treenistä nälkäistä apinakokkia… Vaan niin se tunti hujahti ja pääsin apajille! U-u-uuu. Aika luksusiltistä.

[Valentiinuksen vaaleanpunainen lohikala.]

Lohipastrami (yhdelle nälkäiselle apinalle)

• n. 130 g (kirjo-)lohta
• suolaa
• pippuria
• klädee eli kelmua

Poista kalasta ruodot ja rasva, itse vain nyljin nahan, äärettömän kömpelösti. Rouhi kala yltä päältä valkoisella kullalla eli suolalla ja sujauta kylmiöön elikkäs jääkaappiin ainakin puoleksitoista, mieluiten kahdeksi tunniksi. Ja sitten jatkuu: näin pientä lohipalaa ei juuri useampaan kuin kahteen osaan kannata leikellä, tarkoitus olisi siis saada pari kantikasta siivua. Kuumenna teflonpannu tulikuumaksi ja paista lohipalat yksi kerrallaan vuorotellen kultakin sivultaan niin, että se saa hieman (pinta-)väriä. Läpikypsä asuu jossain muualla.

Siirrä kalat astiaan ja rouhi päälle pippuria runsaalla kädellä, itse olin turhan kitsas. Kääri kukin pala omaan kelmuunsa ja kieritä päät kuin karamellissa konsanaan. Ja taas sinne jääkkäriin! (<– onks ärde eli ärsyttävä lyhenne vai MITÄ).

Tunnin päästä saat palata asiaan, mutta valmistele ensin lohelle peti. Optimaalisesti käyttäisit rucolaa ja friseetä, mutta kukas niitä päivittäin kaapissaan säilöö. Ei kai se torstaina olekaan niin viimesen päälle.

• jäävuorisalaattia
• fenkolia
• parmesania
• oliiviöljyä
• suolaa

Sovelsin vanhaa tuttua saidia eli parmesan-fenkolisalaattia. Revi siis jäävuori kappaleiksi, suikaloi fenkoli ohueksi, veistele parmesanista lastuja, suihki joukkoon öljyä ja rouhi suolaa. Kaik sekaste. Nyt taas kala kalasen kimppuun veihten kera; leikkaa kala kuutioiksi kelmussaan ja poista sitten muovi. Sommittele salaatille sen verta nätisti kuin nälkäsi sallii ja sitten vaan annat mennä! Jeppiskamaa.

Kylläpä hymyilyttää, kuinka mainio haaste sitä tulikaan pantua alulle, myönnän tosin etten ollut ideariihessä yksin. Eilen nimittäin kokkasin Sorsanpaistajalle heitetyn haasteen tuloksen, kalkkuna-fenkoli-omenasalaatin, ja melkein nauran täällä ääneen kun olen niin ihastunut ohjeeseen!

[Salaattipedille kasatuista kauniista annoksista voi puhua, mutta tässä on kotikeittiön todellisuus.]

Salamahaasteen aiheina olivat kalkkuna ja fenkoli, joista Sorsanpaistaja Cele loihti siis salaatin. Koska omppupomput aiheuttavat itselleni valitettavasti mahanvaivaa, korvasin ne luvan anottuani päärynällä. Lisäksi kalkkuna on kyllä ohjeen mukaisesti savustettua, mutta fileleikettä rinnan sijaan. Hakaniemen suurempi S-Market kun tarjosi tämän lähinnä parasta. Leike oli varmaan suolaisempaa kuin rinta, mutta tässä talossa suola maistuu.

Hedelmien makeus tasapainotti suolaisuutta ja feta (testasin pitkästä aikaa laktoositonta tuotetta) ja pähkinät eivät olleet lainkaan liikaa, vaan kombo oli käsittämättömän hyvä. Kastikkeeseen käytetty reilu annos kanalientä teki salaatista mehevän ja levitti maut ympäriinsä. Fenkoli maistuu joukosta sopivasti ja tämä setti olisi erinomaista bilepurtavaa.

Alkuun kalkkunan reipas määrä, puoli kiloa, oli mielestäni kunnioitettava, mutta vaikka oma pakettini, 300g, oli sekin paljon, erityisesti hieman vähäsuolaisempaa versiota käytettäessä se puoli kiloakin olisi sujahtanut vaivatta. Salaattia tulee ohjeella valtava määrä, mutta heittämällä se upposi kahteen nälkäiseen. Lihansyöjä kommentoi salaatin olleen todella hyvää ja muistuttaneen hieman thai-salaatteja koostumukseltaan ja maultaan.

Että jos vielä jäi epäselväksi, niin tavaan vielä: tä-mä oh-je on i-ha-na. Alkuperäisen reseptin paikallistat täältä >> Sorsanpaistajan kalkkuna-fenkoli-omenasalaatti.

Nyt sitten jännätään, mitä Cele keksii seuraavan salamahaastettavan pään menoksi.

Kerjäsin aikani Keittokomeron Sohvia postaamaan ohjeen maistuvan näköiseen salaattiin, josta mokoma postasi kuvan salaattiorientoituneen Muulin kiusaksi jo aikaa sitten. Nyt ohje on julkinen! Tuleen ei jääty taaskaan makaamaan vaan pistin töpinäksi. Hyvää on! Miellyttävä peruspohja, joka kelpaa illanistujaisiin oheistarjoiluksi tai jota voi tuhdistaa tahtoessaan broilerinfileellä, vuohenjuustolla, katkaravuilla tai marinoidulla tofulla.

Kaik yhes koos; salaatteja, tomaattia, paahdettuja pinjansiemeniä, parmesan-lastuja, balsamicoa, oliiviöljyä ja itsetehtyjä krutonkeja. Vähähiilarinen focaccia taipui hienosti rapeiksi kuutioiksi. Mmm mmm mmm. Seuraksi lämmintä keittoa. Tattis, Sohvi!

Lienee vähän turhanaikaista postata tätä atriaa erikseen, mutta koska Monkey on alkanut omana keittokirjanani, jotta hyvät reseptit säilyisivät, laitan tämän vaikka sitten itselleni muistiin. Asiat unohtaa nopeammin kuin sitä itse kuvittelee.

Kyseessä siis arkisen terveellinen ja täyttävä ilta-ateria, johon pohjaksi revitään tavallista jäävuorisalaattia Jamien Oliverin suureksi kauhuksi. Itse pidän jäävuorisalaatin rapeudesta ja syön sitä mielelläni. Lisäksi tulee aikaa myöden kalliiksi iskeä joka roponsa ties minkä mizunan tai lollorosson ostoon, niin mielelläni kuin niitäkin appostan.

Jäävuorisalaatin päälle kumotaan marinoituja vihanneksia, jotka on ensin valutettu siivilässä. Marinadi oli tämän tyyppinen, hieman varioitu. Valkosipulin jätin pois ajatellessani lämmöllä treenikumppaneita.

Marinoidut salaattivihannekset

• kesäkurpitsaa
• porkkanaa
• parsakaalia
• herkkusieniä
• oliiviöljyä
• valkoviinietikkaa
• hunajaa, suolaa
• basilikaa tms. kuivattuja mausteita, en edes muista mitä tähän lykkäsin

Viipaloi kesäkurpitsa ohuiksi kiekoiksi, samoin porkkana. Paloittele sienet noin neljään osaan ja riivi parsakaalista pienenpieniä nuppuja. Iske marinadipurkkiin ja perään öljyä, valkoviinietikkaa, hunajaa ja mausteet. Kääntele niin että kaik saavat osansa kastikkeesta ja laita jääkaappiin. Syö aikaisintaan seuraavana päivänä, ja käännä purkki välillä vaikka ylösalaisin (laita varuiksi lautaselle, jos vaikka vuotaa).

Kuten mainittu, levitä marinoituneet vihannekset tavissalaattipedille ja liitä annokseen proteiininlähde. Itse söin eilisestä jääneet kaksi (purkki-)tonnikalapihviä, jotka maistuivat kylmänä minulle vielä paljon, paljon paremmin. Seurakseen ne saivat vielä kaiken, mitä sweet chili -pullon pohjalta irtosi. Jeejee, maha täys ja mieli hyvä. Jälkkäriks suolikaakkuu, ohje seuraa.

Olen saanut viime päivinä parikin huomautusta siitä, että Monkeyssa ollaan nykyään niin terveellisiä. Asialle on selvästi tehtävä jotain. Yritän paikkailla liiallista optimointia nyt alkuun osin eineksistä koostuvalla lohitortillalla ja pian postaan saman aterian jälkiruokana nautitun herkun. Oisko siinä alkuun vai pitääkö laittaa lisää vettä myllyyn?! Itselleni ainakin poikkeuksellinen hiilarifestari, mutta olipa sitten nälkäkin aamulla, sen siitä saa kun alkaa leikkiä sokereiden kanssa.

Lohitortillat

• 300g fajitas-marinoituja kirjolohisuikaleita
• täysjyvätortilloja
• marinoituja porkkanoita (tämä marinadi)
• jäävuorisalaattia
• paprikaa
• gari-inkivääriä
• soijajogurttia
• wasabia
• hunajaa, suolaa

Kuumenna uuni 200 asteeseen ja lykkää sinne folioon kiedotut tortillat. Paistele kirjolohisuikeleet pannulla kypsiksi, n. 5 minuuttia. Pilko salaatti ja paprika. Sekoita soijajogurttiin sopivasti wasabia (n. 1tl wasabia/3rkl juggea), tujaus hunajaa ja sopivasti suolaa. Avaa porkkanapurkki ja gari. Kokoa uunilämpimälle tortillalle kaikkea valmistelemaasi ja appostele onnellisena. Nopeaa, helppoa ja hyvää.

Pakko mainita tänne vielä, että marinoidut porkkanat sopivat erinomaisesti myös salaatteihin. Äsken nautin seuraavanlaisen treeninjälkeisen ruokaloisen.

Lounassalaatti

• marinoituja porkkanoita
• tonnikalaa vedessä
• pala Polar 5% -juustoa
• jäävuorisalaattia
• kesäkurpitsaa
• tuoreita herkkusieniä
• lehtiselleriä
• pestoa
• suolaa, pippuria

Valuta tonnikala ja porkkanat. Revi jäävuorisalaatti, pilko kesäkurpitsa, sienet ja selleri pieneksi kuutioksi. Kuutioi samoin juusto. Sekoita ainekset ja mausta lusikallisella, parilla pestoa ja rouhi päälle vielä tarvittaessa suolaa ja ainakin pippuria. Kunnolla mullinmallin ja sitten napaan!