Vaikka sushi onkin tärkeää, ei siihenkään tule suhtautua niin suurella kunnioituksella, etteikö se voisi kotiutua kohtuuhelppojen arkiruokien joukkoon. Omassa köökissäni sushia syntyy helpommin, kun jokaisen riisipalleron ei tarvitse olla millilleen. Kalliit ja hankalammin hankittavat kala ja avokadokaan eivät ole välttämättömiä, kun purkkitunalla ja tofullakin selviää. Ainakin hetken.
Nämä purkkitunaiset sushit saivat innoituksensa Ichibanissa hetki sitten lounaan sijaan listalta nauttimistani paloista nimeltään tonnikalasalaatti. Ihan perusraastepöydästä ei ollut kyse eikä makaroonitonnikalasotkustakaan (joista molemmista kyllä pidän), vaan omaan makuuni maistuvan makuelämyksen tarjonneista herkkupaloista. Kysyin annoksen ainesosia ja ne kerrottiin minulle ilahduttavan auliisti.
Sittemmin metsästin vielä koekeittiöni tueksi oikeansuuntaisen ohjeen blogista nimeltä My Korean Kitchen. Kokeilin palojen valmistusta sekä blogin tapaan kurkkuun kietoen että Ichibanin malliin norikääreellä. Jälkimmäiset olivat kaksihenkisen raatimme selkeät suosikit.
Tonnikalasalaatti sushissa
- sushiriisiä
- purkki tonnikalaa
- n. neljännes sipulista
- 3 raputikkua eli surimia
- kurkku(-a)
- 3 rkl majoneesia (jopa Finduksen rasvaton oli okei)
- suolaa, pippuria
- (nori-merileväarkkeja)
Valmista sushiriisi ohjeen mukaan. Valuta tonnikalasta öljy. Hakkeloi sipuli ja sekoita se tonnikalaan. Silppua myös surimitikut pieneksi ja lisää seokseen. Valmista “salaatinkastike” maustamalla majoneesi kevyesti suolalla ja pippurilla ja pyöräytä se sitten muiden ainesten joukkoon. Jos haluat kääriä palasi kurkkuun, kuori vihreä pitko ja suikaloi siitä kuorimaveitsellä pitkiä suikaleita. Mikäli luotat sanaani Ichibanin version paremmuudesta, kuutioi pätkä kurkkua täytteen joukkoon.
Muodostele sushiriisistä kostutetuilla käsille melko matalia riisipallosia. Kietaise palleron ympärille joko kurkkuliuske tai vaihtoehtoisesti noriarkista saksilla suikaloimasi pala. Ympärille kietaistava aines saisi ylittää riisipallon korkeuden, jotta täyte pysyy riisin päällä. Kurkku pysyy hienosti, noria voi hieman kostuttaa, jotta se liimautuu kiinni. Seuraavaksi voit mättää tonnikalaseosta näin muodostettuihin kuppeihin ja simsalabim, juuv gat salad.
Jos tunatäytettä jää, kuten meillä, siitä voi kääriä peräti kokeellisia makeja, jolloin täytteellä ikään kuin korvataan makin riisi. Seuraksi vaikka kurkku- tai porkkanasuikaletta, jos paloitteluenergiaa piisaa.
Seuraksi sopivat hyvin aiemminkin testatut savutofunigirit. Koska kyseessä todellakin oli arki-illan arkiruoka tuttuakin tutummassa seurassa, jätin jännittämisen sikseen ja leikkelin tofun taiteellisesti reiluiksi paloiksi. Riisipallot puolestaan pyörittelin tavanomaista pienemmiksi, näin sain aikaan tyylikkään proteiinipainotuksen. Kuten havaitsette, tofunigirit näyttivät nyt enemmän sieniltä kuin viimekertaisilta diivoilta. Mutta ei piä tehä ruoanlaitosta liian hankalaa tai voi vahingossa tulla liian kova nälkä. Se aiempien versioiden noripala tosin parantaa makua.
Kääräisin vielä pari temakia riisistä, savutofusta ja wasabista. Tässä näytillä myös atrianaloitusvaihe lautasella. Ei autenttisen japanilaista, mutta helppoa ja hyvää. Soijan, wasabin ja garin seurassa, luonnollisesti.
