Koska joulu on jo melkein täällä, voi jouluruokien makuun alkaa totuttautua. Näin vältetään suuremmat kriisit aattona ruokapöydän ääressä ja suolisto pysyy juhlissa mukana!

Paleojouluun kuuluu luonnollisesti luomukinkku. Kalat, perunat, laatikot, tortut, käntyt, korput, konvehdit, kuulat, tryffelit, rosollit, piparkakut, kotikaljat, glögit, pähkinät, luumukiisselit ja muut särpimet voi sitten sovelta kukin kuten haluaa. Itse otin varaslähdön jouluun rosollintapaisen atrian kera. Vaikka perunaakin taas silloin tällöin syön, tähän kuutioin tilalle lanttua. Joissakin ohjeissa rosolliin näkee laitettavan myös suolasilliä, mikä maistuisi minullekin! Sellaista ei kuitenkaan ollut kaapissa. Ohje ei ole kummoinen, lähinnä laitan tämän ilmoille kuvan vuoksi.

Rosolli

• etikka- tai keitettyä punajuurta
• etikkakurkkua
• omenaa
• porkkanaa
• perunaa/lanttua
• (sipulia)

…tai tempe. Tai tempeh. Soijaa kuitenkin, täysin epäortodoksisesti. Sentään fermentoitua, joka on se suositeltavin soijan muoto. Tempeä tai nattoa naamariin siis kernaimmin, jos pavulla haluaa elää (terveenä).

Lihattomina vuosinani olin hyvinkin ihastunut tempeen samoin kuin muihin soijatuotteisiin. Jos Monkeyfoodia jaksaa selailla tarpeeksi pitkälle taaksepäin, vastaan tulee erihupaisia soijarouheen syöntiin kannustavia postauksia. Ja mieluusti kannustaisin soijarouheen ruokailuun edelleen, jos se vain olisi oikeasti ekologista ja terveellistä. Halpaa se on edelleen.

Vaikkei ehkä optimaalista, tempe on mielestäni kuitenkin hyvää. Huolimatta siitä, että tunnistan happaman mauttomuuden, jota ihmiset siinä kavahtavat. Aikanaan patentoimallani tavalla siitä saa kuitenkin maukasta ja rapeaa, juuri oikeanlaisen seuralaisen esimerkiksi lämpimälle juuresmuusille tai sosekeitolle. Lihan väliin siis Yksinäisen tempehin sydänmuru, vielä kerran, ystävät, encore! (Ja nyt huomaankin, että on päivän yli kolme vuotta siitä, kun ensi kerran tätä kokkasin! Hyvää syntymäpäivää, rakas Tempe.)

Yksinäisen tempen sydänmuru (julkaistu alun perin Monkeyfoodissa 8.11.2008)

• paketti tempeä/tempehiä (esim. Vii voanista)
• öljyä
• mausteita

Loma on mahdollistanut taas vähän paneutuneempaa kokkuuta, joten Monkeykin päivittyy välillä. Koska hiilareiden lisäys on ollut ohjelmassa keväästä saakka (ja hyvin tuloksin, olo on parempi kun hiilarit eivät ole nollassa), on bataattikin ollut taas tutumpi vieras apinaköökissä. Bataatti on siitä kiitollinen juures, että se maistuu yhtä hyvin muusina, uunissa ranskalaisten tapaan tehtynä kuin sopassakin.

Keittoa voi maustaa vaikka chilillä, semminkin kun syksy lähestyy, tai esimerkiksi timjamilla tai basilikalla. Mökillä mentiin peruspehmeällä versiolla, jota höystettiin kinkulla ja paahdetuilla auringonkukansiemenillä. Ilman kinkkua bataattikeitto on herkullinen kasvisruoka ja helppo tehdä isollekin porukalle. Myös mainio alkukeitto epäpaleotsijoidenkin nauttia.

Going batatas (bataattikookoskeitto, neljälle alkuun tai 2-3 pääruoaksi)

• iso bataatti
• iso sipuli
• porkkana
• 1,5-2 dl kookosmaitoa tai kermaa
• suolaa, pippuria
• (muita mausteita maun mukaan)

Kuori ja pilko bataatti ja sipuli sekä porkkana, heitä kattilaan ja perään vähän vettä. Kiehuttele/höyryttele kannen alla pehmeiksi ja kaada keittovesi toiseen astiaan talteen. Soseuta ainekset ja notkista lisäämällä keittovettä. Lisää kookosmaitoa desi, pari niin, että saat sopivan juoksevan sopan. Itse tykkään aika paksusta keitosta, joten en lisännyt keittovettä kuin hiukan.

Mausta suolalla ja pippurilla, chilillä, yrteillä – millä nyt tykkäät – ja tarjoile! Prodet voi lisätä soppaan kinkkusilppuna, raejuustona tai fänsimpään versioon paahdettuna pekonina. Myös suolatut ja paahdetut auringonkukansiemenet ovat omiaan taittamaan bataatin makeutta. Siemeniä kannattaa tehdä kerralla suurempi satsi, sillä sopivat sopan lisäksi suuhun sellaisenaan, marjojen kanssa tai salaatissa.

Paahdetut auringonkukansiemenet

• auringonkukansiemeniä
• suolaa

Laita paistinpannu kuumenemaan ja kaada kuivalle pannulle auringonkukansiemenet niin, että ne ovat tasaisesti. Vahdi siemeniä koko ajan, kun pannu kuumenee ja ravistele niitä, etteivät pääse palamaan. Kun siemenet alkavat hiukan poksahdella ja saavat kultaa kylkeensä, voit laittaa hellan pois päältä ja lisätä pannulle sopivasti suolaa. Kaada siemenet pannulta talteen, etteivät ne pääse palamaan jälkilämmöissä.

Käyttö kuten edellä mainittu: salaateissa, sopassa, sellaisenaan.

Sienisalaatin voi valmistaa maituotteiden sijaan hyvin myös majoneesipohjaisena, which is nice. Suolasieniä saa paitsi sukulaisilta tai kaupasta, myös joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina Hakaniemen torilla järjestettäviltä markkinoilta. Sieltä kerään oman suolasienisatoni.

Sienisalaatti

• suolasieniä
• majoneesia
• sipulia

Liota suolasieniä sopivasti, jotta pahin suolaisuus talttuu. Riippuu täysin lähtökohtaisesta suolatasosta kauanko kannattaa liottaa. Silppua sieniä ja vähän sipulia. Lisää joukkoon reilusti hyvää majoneesia ja tarkistele maku ja tasapaino kohdalleen. Mustapippuria jotkut ehdottelevat joukkoon, kokeilla voi. Sienisalaatti vain paranee päivien mittaan… Tee siis suurempi satsi.

Seriöösimpiä aiheita ja inspiraatioita odotellessa jaan kanssanne suosikkitapani nauttia parasta pähkinää, tuota apinain ulottuvilla olevaa jookosta. Aivan aluksi haluan muistuttaa, että kookostuotteissa on eroja. Kannattaa suosia mahdollisuuksien  mukaan luomua ja lisäaineetonta, ja aivan erikseen haluan varoittaa Wok’n'Roll-sarjan tuotteista: älä haaskaa rahaasi näihin vihertäviin kookosmaitoihin, joissa on erikoinen sivumaku.

Cocco bello cocco!

Kaupan kautta

1. Aroy-D-kookosmaidot (mm. Vii voanista: 2,5dl, 5dl ja litran pahvitetroissa)
2. CocoVin kylmäpuristettu kookosöljy (myynnissä mm. Keho.netissä, jossa JUURI NYT KAIKKI -50%! Shopitishop.)
3. Creamed Coconut (jännä tuote, kookosrasvan ja -kerman välimuoto, herkullista sellaisenaan, ainakin Ekolo, Ruohonjuuri ja Punnitse ja säästä myyvät)
4. Kookosjauho, joko Tropicain tai Ölmühle Sollingin (Ekolo/Ruohonjuuri)
5. Luomukookoslastut Ekolosta (tai valmispussitettuina Punnitse ja säästästä)
6. …lisäksi Karan kookoskerma on helt okej, samoin omaan makuuni Rainbown sinisessä pahvitetrassa myytävä
7. Lihansyöjä lämpenee myös tuoreelle nuorelle kookokselle, jonka sisältö on tarkoitus juoda. Tämä on myös tuotteistettu by Dr Antonio Martins, joka myy Coco Juicea, “Pure organic coconut wateria” maustettuna ja au naturel. Lihansyöjä digaa.

Kaakao ja kookos 2-gethör 4-eva!

Temppu ja miten se tehdään

1. Creamed Coconut maistuu sellaisenaan: pilko ja murskaa lasipurkkiin, säilytä jääkaapissa ja käy niblaamassa kun himo iskee.
2. Kookosöljy  maistuu sellaisenaan lusikalla suoraan, varsinkin jos samaan aikaan syö myös kookosjauhoa. Olen outo, tiedän.
3. Kookoslastut menevät sellaisenaan, pähkinöiden ja/tai kuivahedelmien kanssa, raakasuklaassa tai ihan missä ja miten vaan. Valitettavasti ovat silloin tällöin Ekolon laarista loppu.
4. Aroy-d:n kookosmaito käy salaatinkastikkeeksi: pilko vihanneksia, suikaloi joukkoon prodea (vaikka katkarapuja, ei tarvitse suikaloidakaan), mausta suolalla ja pippurilla ja lorauta päälle reilusti kookosmaitoa. Avot.
5. Sama kuin edelliseen pätee soseutettuihin vihanneksiin. Tee “vihannessose” ja sekoita siihen hyvät prodet, mausta. Lorauta päälle reilu kookosmaitosilmä. Perkeleen hyvää. Lisää tarvittaessa.
6. Valmista pikapaleojädeä: kohmeisia marjoja blenderiin tai sauvalla murskaksi, sekaan reilusti kookosmaitoa tai -kermaa. Makeuta hivenellä vaniljasteviaa (tai soseutetulla banaanilla tai vaikka SOKERILLA /evil/).
7. Paleopannacotta. Ei voi mennä pieleen.
8. Kookoskermaa, marjoja, pähkinöitä ja gojia/rusinaa/tms. makeaksi. Tyrnikin tykkäis.
9. Kaikenlaiset curry-kastikkeet suorastaan huutavat kookosmaitoa. Samon Tom Kha Gai.
10. Kookosöljy on sulaa kultaa raakasuklaassa ja vaikka raaka-brownieissa eli rawnieissa. Jaakko H. voi kertoa lisää tuosta kaakaosta.
11. Kookosöljy on myös erinomainen lisäaineeton ihorasva. Kasvoihin en sitä käytä, sillä omien kasvojeni iho ei tunnu öljyä sietävän, mutta muutoin koko kroppa saa kuuman kokonats-käsittelyn aina suihkun jälkeen. Lickin’ good.

Ja hei, jos et vielä kuunnellut, mitä asiaa Jaakolla on, tee se nyt.

A simple yet charming addition to any meal are marinated courgettes aka zucchinis. These green babies were from Carnivore’s mom’s sisters’ and were huge, fresh and absolutely free of chemicals. I love courgettes in any form but these are particularly delish. Piquant, even.

Courgettes Royal (marinated zucchinis)

• a huge zucchini or couple of smaller ones

Cut the zucchini into 0,5 cm thick discs.  Place on an oven tray and pour some nice olive oil on them. Bake in approx. 200 degrees for about half an hour, until the slices soften a bit and maybe get some color. Let them cool. Once cooled (just a bit, no need them to turn cold), transfer into a jar. Prepare the following “stock”.

• olive oil
• vinegar (1/3 from the amount of oil)
• a little salt
• dried oregano, plentiful!
• freshly ground black pepper

Pour the mixture over the zucchinis in the jar and put the lid on. The mixture doesn’t have to cover the courgettes. Just gently turn the jar around to let all the courgettes have their share. Let sit in the fridge a couple of hours or until the next day (or longer). Enjoy as a side dish to meat, fish, salad… Whatever you’re having.

And again I’m blogging in Finnish since this is about a new Finnish gluten-free dairy-free product and not sold elsewhere. So hang in there, my English readers, this is not turning into a Finnish written but I’ll just make some occasional visits to mother tongue.

[Kuva Biofermen sivuilta, omat purkkimme olivat syödyt ennen kuin pääsin kameraan kiinni!]

Eli suomeksi mennään! Sain kesän alussa kotimaiselta pieneltä yritykseltä Biofermeltä postia ja sitten lähetyksen: katsokaa mallia Pastanjauhajilta, sain samanlaisen, käsittämättömän anteliaan setin! Kyseessä on siis kaupassa myytävistä kaurapohjaisista hapatetuista “jogurtinomaisista” tuotteista vastuussa oleva firma, joka lähestyi uuden tuotteensa esittelyasioissa. Yosa-valmisteet ovat kaurasta hapattamalla valmistettuja eivätkö siis sisällä gluteenia tai maitotuotteita lainkaan.

Makeampia jogurtteja tai muita en kaipaakaan, mutta uusin tuotteensa Ruoka&Dippi tuli ihan tarpeeseen. Kyseessä on ruokacrémen tapaan käytettävä tuote, jolla saa kastikkeisiin jne. kermaista tuntua. Ja maukasta sellaista! Pelkästään maisteltuna Ruoka&Dippi maistuu lähinnä maustamattomalta soijajogurtilta emmekä innostuneet sen dippi-ulottuvuudesta, mutta ruoanlaitossa se toimi erinomaisesti.

Sain tuotetta niin monta purkkia että sitä tuli testatuksi monessa. Parhaimpina kuitenkin vuosien takaa itselleni tuttu savulohikastike, jota en ole syönyt sen jälkeen kun jätin pastan (siitä on enemmän vuosia kuin osaan laskea). Pannulle siis sipulia ja vaikka porkkanakiekkoja, ehkä sieniä, ja Yosa Ruoka&Dippiä. Kylmäsavulohta suikaleina sekaan ja keitellään hiukan kasaan. Autenttinen maku! Todella hyvää.

Toinen kokeiluni joka sai käsittämätöntä ylistystä Lihansyöjän taholta oli lihasuikalekastike, joka syntyi suunnilleen samalla tavalla. Palaute kuului häikäisevästi “melkein yhtä hyvää kuin isän lihakastike lapsena”. Toisin sanoen varmaan juuri yhtä hyvää, aika kun kultaa muistot ja maut… Siis helkkarin maukasta ja Yosa tuo hyvän rakenteen, pitää raaka-aineet kasassa.

Ruoka&Dipin lisäksi saimme läjän erilaisia smoothieita ja “jogurtteja“, joista kaikista Lihansyöjä piti valtavasti samoin kuin kollegani töissä, jossa tarjoilin muutamia makuraadille. Ja mm. punaiset marjat -niminen tuotos sai vakiystävän puheterapeutistamme. Vanilja-Yosa olisi myös hyödyllinen jälkiruokatyyppisissä ratkaisuissa, vaikka juustokakuissa, jos sellaisia haluaa tehdä.

Oma vatsani on niin herkkis, ettei Yosa valitettavasti sovi ruokavaliooni kuin kovin harvoin, mutta suositan kyllä erityisesti Ruoka&Dippiä arjen ja juhlan pelastajana, kun täytyy saada täyteläistä maidotonta ja gluteenitonta ruokaa. Veikkaan, että Yosa lähtee vielä maailmalle! Ja huom. Yosa Ruoka&Dippihän on myös täysin kasvipohjainen eli hellii myös vegaaneja.

Awwwhh, this was good! Continuing on the raw side of life this also turned to be not just paleo and low carb but vegan as well. So it really suits everyone doesn’t it? Here’s just the basic idea, you may vary the vegetables and season it with chili or garlic or peppers or oregano. Still, it’s a perfect dish for the hottest day of the summer that’ll also please you delicate tummy being easy to digest.

Monkey Mush

• generous amount of chinese cabbage
• some broccoli florets
• a tomato
• a junk of courgette (aka zucchini)
• 2 stalks of celery
• coconut milk
• quality salt

Chop the veggies a bit and mush them in a blender. Pour in some nice coconut milk to make it more like a stew or even a soup if you like. Spice it up with salt and whateva! Tasty as hell and filling, thanks to the coconut.

I just had a wonderful weekend at my friend’s mom and dad’s summer house. As you may guess we also ate some brilliant food: self grown courgettes, freshly smoked salmon, strawberries, Asian fish stew and my friends also ate Maija’s freshly baked bread that at least smelled awfully good and cosy. And besides all this we also had some cauliflower salad that’s my friend’s family’s innovation. Yep, I think it’s an innovation; sort of a marinated and sort of a salad but better than each alone.

I made this already on Sunday to try it out myself and it turned out as good as it should. Also Meat Eater liked it tho he preferred onion over cauliflower.

The Kiikala Cauliflower

• a cauliflower or two
• onion (preferably spring onion but red onion and other will do)
• balsamico
• good quality olive or other oil

Tear the florets from the cauliflower into a big bowl. Chop the onion/onions and add. Splash some generous amount of oil and add balsamico. Use maybe a third compered to the amount of oil. Mix well and let sit in the fridge as long as you can hold it. Works after couple of hours but is ultimate after one night. A brilliant side for fish, meat or to season a salad. And you can prepare a bigger amount and eat it several days in a row… If it’ll keep.

And once again, a billion thanks to all the girls! It was priceless. <3 Wanna do it AGAIN!

A year ago thee green smoothie was a steady friend of mine as a breakfast. I wouldn’t have skipped it for anything! But since, things have changed and I rarely blend anything. I’m not a big fan of liquid food; not because I wouldn’t like it but because I believe most of the time whole food should be kept whole. Anyway, I dug up my blender and did some SOUP today! And a dessert as well. Tasted as good as ever and filled me nicely together with the nori rolls and offered some needed variation.

Raw Tomato Soup (or “stew” – not so liquidy)

•  2 ripe tomatoes
• a piece of cucumber
• 2 celery stalks (with the leaves!)
• 1 glove of garlic
• salt, pepper
• herb mixture

Cut everything up and put them in the blender, let the blender do what it does best! Garnish with some sprouted beans.

Nori Rolls

• nori sheets
• kale
• sauerkraut
• carrots

Place the kale leaves (remove the thickest stems) on the nori as shown on the picture, add sauerkraut and sliced carrot. Roll baby! Eat away.