Monkeyfoodissa monesti starbaillut CocoVi tuotteineen haastoi ruokablogaajat kogaamaan jotain überterveellistä murkinaa lähettämästään gudibägistä; bägi sisälsi kookosöljyä, kaakaonibsejä, gojimarjoja ja Kalaharin suolaa. Kilpailuruoan tuli sisältää kahta tai useampaa näistä neljästä superfuudista.

Kiitos nopealla varoitusajalla tulleesta virkamatkasta koko kisa meinasi jäädä osallistumatta, mutta kokosin itseni ja tempaisin kasaan erinomaisen evään! Huomisaamuna nousen Amerikan koneeseen tämän kanssa. Mikään vähempi kuin SUPER ei Jenkkeihin kelpaisikaan.

Idea lähti ihan siitä hahmotelmasta, että halusin ehdottomasti käyttää ainakin kookosöljyä ja suolaa, sillä ne ovat suosikkituotteeni. En myöskään halunnut preparoida mitään perussuperfuudia tyyliin raakasuklaa, siemenkakku tai smuuti. Suunnittelin siis täysin omaan makuuni sopivan tuotoksen, joka on helppo välipala ja säilyvä eväs.

Kaverikuva.

Muotonsa tuotos sai perinteisesti eväsleivästä, ja vielä nimenomaan siitä kerrosleivästä eli sandwichistä, joka ei ole mitenkään perisuomalainen, mutta tännekin hiipinyt muovipakkauksissaan. Tämä sandwich tarjoilee urheilevalle tai aktiivisesti hässäävälle syöjälleen superruoan lisäksi turvallista tärkkelystä, tärkeitä rasvoja ja umamin makuelämyksen.

Saanko esitellä, Super Sandwich!

Cashew-kookos-spreadi sekä aiemmin tehty peanut butter!

Pakko purasta.

Super Sandwich (gluteeniton, maidoton, vegaaninen)

Valmista ensin spreadi eli levite:

• 3 dl cashew-pähkinöitä
• 0,5 dl kookosöljyä
• 1/3 tl Kalaharin suolaa

Voit halutessasi liottaa cashewt, itse laitoin ihan kuivana menemään. Kasaa pähkyt, sulatettu kookosöljy ja suola tehosekoittimeen (optimaalisesti Vitamixiin) ja suraa tahnaksi siten, että nostat aluksi säädön nopeasti ykkösestä kymppiin, pistät sitten turboa silmään ja painelet samalla tampilla tahnaa leikkuriin. Hyvä pähkinävoi muodostuu noin minuutissa.

Kaapi spreadi astiaan. Ota esiin Super Sandwichin osa Sandwich:

• kaksi riisikakkua

Voitele kaakut levitteellä. Viimeistele antioksidantein:

• goji-marjoja
• omenaviipaleita

Ripota toiselle puolikkaalle reilusti gojia ja viipaloi toiselle tuoretta omenaa. Yhdistä puolikkaat ja HAUKKAA menemään! Maku on tuhti, täyteläinen, suolaisenmakea. Riisikakku on rapeaa, goji nautinnollisen sitkeää ja omena mehukasta. Tän jälkeen aivot käyvät satasella ja penkistä nousee kingkong. DING DONG! Kiitos CocoVi.

(Kun Superin kääräisee pakettiin, kulkee se Apinan kanssa turvatarkastuksen läpi taivaalle.)

Hostasin tänään Apinakeittiössä brunssia, ja yksi brunssivieraista toi mukanaan kilon maapähkinöitä. Itse eventissä pähkinöitä syötiin sellaisenaan, mutta vieraiden poistuttua (ja saatuani siis pitää loppupussin eli n. 980 grammaa) ryhdyin pian paahtopuuhiin ja vitamixasin pähkinöistä A-merican klassikkoa, maapähkinävoita.

Maapähkinävoista tulee sukupolveni ihmisenä mieleen lähinnä kaksi asiaa, joista ensimmäinen on tämä:

• (varsinkin jälkeenpäin ajatellen) todella eriskummallinen perhe-elokuva The Peanut Butter Solution vuodelta 1985, jossa hiuksensa menettänyt poika saa tukan kasvamaan (vauhdilla) maapähkinävoista tehdyllä salvalla. Suosittelen nostalgiatrippiä elokuvan trailerin pariin! Weird.

Toinen onkin sitten tuoreempi juttu ja itselleni tuttu vain kiitos Lihansyöjän, oma-aloitteisesti kun en jaksa katsoa animaatioita muuten kuin elokuvina (Polka dot, polka dot, afro circus!):

• Family Guyn koira Brianin mukaansatempaava maapähkinävoitanssi banaaniasussa! Monkey likesss. Tässä Brianin ja Stevien battle.

Vitamixilla voi syntyy ensteks helpoimmin ja tietysti voita voi miksata muistakin pähkinöistä. Ja jep, tiedän, sanotaan se yhdessä: maapähkinä ei ole pähkinä. Whatever.

Peanut Butter (hyvä purkillinen)

• 3 kuppia (reilu 7 dl) maapähkinöitä
• (suolaa)

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Levitä maapähkinät leivinpaperoidulle pellille ja paahda uunissa kymmenisen  minuuttia tai kunnes kivasti sihiseviä, poista kuitenkin uunista ennen pikimustaa väriä. Anna jäähtyä.

Siirrä paahdetut pähkinät (ja halutessasi (suosittelen vakavasti) ripaus suolaa) Vitamixiin ja käynnistä kone ensin ykkösellä, nosta sitten rauhallisesti kymppiin ja lopuksi turboa silmään. Painele massaa siihen tarkoitetulla Vitamixin mukana tulleella tampilla minuutin ajan, kunnes koneen ääni muuttuu kimeästä “tyhjäkäynniksi” eli terät ryhtyvät pyörimään vapaasti. Pysäytä kone, ettei se ylikuumene. Varo näppejäsi kun siirrät valmista maapähkinävoita purkkiin, se on hot hot hot!

Sitte pitäis keksiä sitä jellyä jostain eikä pesäpallomailaakaan kyllä ole.

Ensimmäisenä kiitoksia Napapilven Annalle, joka asetti ehdoksi Apinaprinsessan kokeilulle sen, että minä kokeilisin hänen valmistamaansa kesäkurpitsakakkua. Koska elämässä on aina syytä juhlaan, will do! And I did.

En valmistanut “alkuperäistä” suklaakesäkurpitsakakkua, vaan version 2.0, jonka Anna kehitteli omenapiirakaksi. Kakku on niin hyvää, että siitä pitäisi antaa varoituksia tekijälleen! Älä leivo kakkua ollessasi yksin kotona, sen säästäminen muille syöjille vie kaiken energian. Kaakku on vilpittömästi sanottuna todella, todella herkullista; Anna kuvaili taikinaa piparkakunmakuiseksi, minun suuhuni se maistui pullataikinalta. Ehkä kyseessä onkin taikataikina, joka maistuu kullekin siltä, josta eniten pitää? ;D

Oli kuinka oli, kuten Anna sanoi, pohjaan tehtävä taateli-kookosöljy-seos muistuttaa pitkälti muna-sokerivaahtoa, joka on perinteisen gluteenileivonnan yksi reitti. Sitä lienee hyvä lähteä varioimaan kaikenlaisiin suuntiin. Sokeriahan kakkuun ei muutoin tule, mutta taatelit, nuo übermakeat luonnontoffeet, tekevät tempun paremmin kuin hyvin!

Oma kaakkuni vaati paistamista peräti tunnin ja 15 minuuttia, mutta se saattoi johtua valituista jauhoista tai lisäämistäni puolukoista, joissa on paljon nestettä. Tässä linkki Annan alkuperäiseen gluteenittoman omenapiirakan ohjeeseen ja tässä linkki kesäkurpitsa-suklaakakun ohjeeseen. Kesäkurpitsahan on tässä ihan vain kosteuttamassa, sitä ei maista.

Näin minä sen tein (ja söin):

Omena-puolukkakakku (gluteeniton)

• 2,5 dl kuivattuja taateleita
• 3 rkl kookosöljyä
• 2,5 dl kiehuvaa vettä

Sekoita ainekset ja jätä pehmiintymään, seuraavaksi sekoita kuivat aineet:

• 1 dl kookosjauhoa
• 1,2 dl tapiokajauhoa (Esim. Vii voanista, halpaa kuin saippua)
• 1,75 dl maniokkijauhoa (samoin Vii voanista)
• 1 tl leivinjauhetta, soodaa ja suolaa
• reilu 1 tl kardemummaa
• 2 rkl pellavansiemenrouhetta

Surauta nyt taateli-kookosöljy-vesiseos blenderissä tasaiseksi tahnaksi, menee Vitamixissa silkkiseksi herkuksi! Laita uuni kuumenemaan n. 180 asteeseen (kaasusäätö 4). Voitele kakkuvuoka huolellisesti. Pilko sen pohjalle esim.

• 4 pienehköä omenaa
• …ja lisää pari desiä puolukoita (varoitus: nämä siis kastelevat kakkua, jos haluat siistimmät, valitse pelkkä omena tai muita kuivempia aineita)
• mausta kanelilla

Lisää sitten kuiviin aineisiin

• 3,5 dl kesäkurpitsaraastetta (sitä rouheampaa, ei tarvitse olla piiperrystä)
• taateli-kookosöljy-vesitahna

Sekoita huolellisesti. Kaada vuokaan omenien päälle ja paista uunistasi, jauhoistasi ja kakun kosteudesta riippuen 45 minuuttia viiva 75 minuuttia. Anna jäähtyä ja kumoa! Saakuran hyvää.

Ja sitten se toinen asia. Christoffer Raakapuodista oli minuun yhteydessä ja digaili Vitamix-juttujani. Hän halusi tarjota kokeiluun koodia, jolla Monkeyfoodin lukijat saavat 20e alennusta Vitamixista ostaessaan sen Raakapuodista. En ole koskaan levitellyt täällä edes iHerbin koodeja, eli en tiedä, kuka tähän nappaa, mutta jos joku on hankkimassa tuota ihmevehjettä (tai saamassa sitä joululahjaksi), niin kyllä pienikin ale on ale! Koodi on Monkeyfood23 ja se on voimassa vuoden loppuun, 31.12.12 saakka. Ohje koodiin löytyy täältä.

Oman käyttökokemukseni perusteella voin vain rakastaa Vitamixiani, joka tekee mm. päivittäin smuuteja, soseuttaa soppani, tahnoitti taatelit ja simuloi jopa ravistettavaa lumisade-kuulaa kookoslastuista jauhoa tehdessään, katsokaa vaikka! Onhan sentään jo lokakuun ensimmäinen.

I’m walking in the air…

Ja kun ne kysyy, kuka mä oon? Mä katon niit silmiin ja kerron niille et mä oon tähdet taivaalla, mä oon vuori korkeella, joo mä tiedän, mä oon Suomen mestari… 

Vihreä vaahto.

Kuten laulusta kuulee, Vitamix on enemmän kuin blenderi. Sen lisäksi, että Vita pilkkoo, soseuttaa, “raastaa”, sekoittaa, tahnoittaa, jauhaa, murskaa, laulaa ja tanssii, se myös lämmittää asioita. Kokeilin varustamalla Vitamixiin neljännesparsakaalin ja vettä. Seos oli hetkessä lientä, mutta parin minuutin jälkeen se alkoi jo lämmetä kiitos tehokkaan moottorin. Kun otin annoksesta kuvaa, linssi meni höyryyn. Purrrrrrr.

Ei voi valehdella, että olis hyvää ollut, mutta aika siidee kuitenkin, niin pehmeää ja lämpöistä. Kuin Suomen mestari.

Vuosia sitten bongasin Kampin K-kaupasta (edelleen mielestäni yksi parhaista marketeista valikoimansa puolesta) cashew-tahnaa. Vastavaa kuin  maapähkinävoi siis, mutta cashew-pähkinöistä. Cashew-voi on taivaallista! Olen mm. täyttänyt sillä macaroneja; tahna sopii marenkikekseihin loistavasti!

Viime ajat olen elänyt enempi suu säkkiä myöden ja säästänyt vähän kurjastikin esimerkiksi luomutuotteista. Olen siis kuluttanut pitkälti kauppojen omia tuotemerkkejä ja tehnyt armotonta hintavertailua. Ruokaan menee vähän vähemmän rahaa, mikä on tässä tilanteessa ensisijaista. En silti tingi perusruoasta, syön mitä haluan ja näen järkeväksi, mutta vähän halvemmin. Kallista cashew-tahnaa en ole raaskinut ostaa pitkään, pitkään aikaan.

Joten, tämän erikoisen (a-)moraalisen alkupuheen jälkeen päästään asiaan eli kukkaruukkuun: ostin viimein cashew-pähkylöitä kaupasta ja testasin Vitamixini voimat tahnanvalmistuksessa. Perfetto! Cashew’t ovat sen verran “kuivia”, että tarvitsivat joukkoonsa lorauksen öljyä tahnaantuakseen, mutta toimenpide kävikin sitten sukkelasti ja ilman, että Vitamix ehti juuri edes lämmetä. Edellisen blenderini pistin koville pähkinöiden kanssa sillä tuloksella, että koko laite oli tulikuuma ja savusi. Vitamixilla ei ole suoriutumisongelmia.

Maailman parhaan hillon purkissa maailman parasta pähkinävoita!

Cashew-voi

• n. 250 g cashew-pähkinöitä
• n. 0,5 dl neitsyoliiviöljyä
• ripaus ruususuolaa

Kiitos Vitamix ja kiitos Raakapuoti! Paitsi, että kone on pettämättömän tehokas ja vaikuttava, sen mukana tullut ohjekansio tarjoilee aivan poikkeuksellisia kokkausideoita. Tätä kokeilin heti ensimmäisenä iltana ja tulikuuma suositus sekä itseltäni että Lihansyöjältä. It’s marvellous! Vähän kuin risotto piirakkana.

Ennen uunia.

Täytteet esipaistetulla pohjalla, munamaito uupuu vielä.

Uunista ulos.

Pala parasta piirakkaa!

Quiche (eli riisipohjapiirakka)

Pohja

• 2 cups eli n. 4,7 dl (let’s make it 5!) kypsää riisiä
• munanvalkuinen (let’s make it kokonainen muna!)

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen ja voitele piirakkavuoka hyvin. Sekoita valkuainen (tai siis miksei kokonainen muna, ohjekirja tähtää pseudoterveellisyyteen jättämällä keltuaisen pois, ohjeen toimivuutta se ei pilaa) riisiin ja levitä seos piirakkavuokaan tasaisesti niin, että se nousee hiukan reunoille.  Paista uunissa kymmenen minuuttia.

Valmista täyte, itse valmistin seuraavaa:

• suppilovahveroita
• (paistettua) pekonia Lihansyöjän vaatimuksesta
• (pekonin kanssa esipaistettua) vihreää paprikaa
• kerma-muna-maitoseos, johon muistaakseni 1dl kermaa, 1 dl maitoa, yksi muna ja 1,5 dl raastettua juustoa, suolaa

Levitä täytteet esipaistetulle pohjalle ja kaada päälle munamaito. Paista, kunnes munamaito on asettunut. Ehkä 30-45 minuuttia. Yritän taiteilla piiraasta hienoja paloja, mutta älä ota siitä stressiä! Munamaito ja pohjan riisi tekevät tuotoksesta tosiaan kermaisen risottomaisen, aiiiiiika hyvää.

Piiraasta saa helposti maidottoman käyttämällä munamaitoon kookosmaitoa, pähkinä- tai siemenmaitoja tai jopa kaura- tai soijamaitoa. Miksei vuohenmaitoakin? What ever is your cup of tea.

Ps. Joku ihmetteli, mihin Vitamixia tässä tarvittiin. Ohjeessa Vitamixilla blendattiin munamaito. Itse käytin Vitaa juuston raastamiseen.

Jostain syystä sain päähäni haluta jotakin samettista, kermaista ja valkosipulista ruoaksi, kun kotiuduin Uunisaaresta, jossa vietin päivän hyvässä seurassa, ja jonka jälkeen pistäydyin kirjajulkkareille (Onnea Hanna ja Alexander!). Kirjajulkkareilla tarjottiin toki maistiaisia Safkaa-kirjasta, joista eritoten haukimuhennos oli mieleeni.

Haukimuhennoksen (joka sekin oli samettista ja kermaista mutta ei valkosipulista) sijaan valmistin eräänlaisen mukaelman eli pastissin Amazing Auberginesta. Tällä kertaa kyseessä ei ollut kastike vaan soppa. Aito, silkkinen ja tasainen, kuohkea ja lämmin sosekeitto. Sanoinko jo, että samettinen?

Näin se menee.

Kun lautanen tyhjentyi, Strutsikoira nuoli sen vielä huolellisesti puhtaaksi. Maistuis varmaan… !

Samettisoppa

• 1 iso munakoiso
• 1 peruna
• n. puolet pienestä kukkakaalista
• 2 valkosipulinkynttä
• keitinlientä, maitoa
• suolaa

Kuori munakoiso ja peruna, paloittele ne ja kukkakaali. Keitä vähässä vedessä kypsiksi. Kaada keitinvesi talteen ja soseuta pehmeät vihannekset sekä valkosipulinkynnet Vitamixissa, muussa blenderissä tai sauvalla pienen liemimäärän kanssa. Lisää lientä niin, että keiton paksuus on sopiva. Liemen ohella voit lisätä kermaa, kookosmaitoa tai maitoa nesteeksi. Mausta suolalla.

Itse käytin laktoositonta kevytmaitoa, kun sitä oli jäljellä jäätelökokeiluista. Laitoin siis keitinlientä varmaan 3-4dl ja maitoa 1-1,5dl. Hiivatin hyvä idea, tämä oli taivaallista!

Tuloksena mielettömän maukas ja umaminmakuinen soppa, jota voi höystää halutessaan vaikka juustokuutioilla (laitoin!) tai muulla prodella tai mausteella. Tunnustan, överiksi meni, niin oli hyvää; söin kaiken. Yksin.

Eilen Monkeyköökkiin saapui uusi jäsen. (Edit: kyselyiden vuoksi lisättäköön, että Vitamiximme on peräisi Raakapuoti.fi:stä.) Vanhempia jäseniä on pantu monia ajoissa ja hyvin eduin eläkkeelle vuosien mittaan, joten masiinavalikoima on peräti hillitty. Tulokkaassa onkin poweria varmaan kymmenen muun edestä! Pakko sanoa, että oli hämmentävä kokemus, kun Lihansyöjä suoritti neitsytmatkan Vitamixin kanssa valmistamalla green smuutin.

Tässä hän on.

L-Syöjä lappoi valtavaan kannuun marjoja, vettä, kurkkua, pinaattia ja parsakaalia. Kun historiallinen kytkimenkääntö tapahtui, aineet RÄJÄHTIVÄT sekunnissa sirpaleiksi! Se oli uskomatonta. Kuin maailmankaikkeuden synty, tuloksena maailman sijaan (melko pahanmakuinen) green smuuti. Amatöörimäisestä maustaan huolimatta smuutin rakenne oli silkkaa jukkapoikaa, silkkisempi kuin voi kuvitella. Onnistunut ensiajelu.

Illalla otin sitten Vitamixin omiin käpäliini ja pistin kokeillen. Naurattaa (Vitamixin äärellä, vrt. salaatin kanssa), kuinka stydi ja monikäyttöinen tämä muuallakin ylistetty “blenderi” on. Blenderiksi kutsuminen on tietysti vähättelyä. Vitamix on yleiskone ja sotkanmuna.

Tässä kuvia Vitamixin ja itseni eilisistä seikkailuista.

Juusto raastuu.

Porkkana raastuu. Tuttu koulusta!

Maito, jääpalat ja marjat JÄÄTELÖITYVÄT!