Erinomaisella nimellä varustetun ruokablogin Otetaan ensin puoli kiloa voita… ihana kokki Oliivia inspiroi valmistamaan lauantai-illan ratoksi kukkakaalinapoja. Kuten edellisessä postauksessani mainitsen, olen Bulgarian jogurtin suuri ystävä (vaikka partaäijäkin on toki aivan loistavaa), joten kaikki mahdollisuudet käyttää sitä luovasti otetaan ilolla vastaan. Ystäväpiirissämme sinipurkkinen Bulgarian tuote kulkee nimellä Nöyrä, on kulkenut jo noin vuodesta 1996. Tarinaan sisältyy kotibileiden aamuöinen ruokailuhetki, jossa eräs tuttumme (cheers, Eino!) pisteli Bulgariaa poskeensa ja totesi unohtumattomasti: “mä oon vaan tällanen nöyrä jogurtinsyöjä”.
Kukkakaalinapo: näin minä sen tein
- puolikas pieni kukkakaali
- 2 palaa Ryvitan Seesam -näkkileipää
- suolaa
- 1 tl dijon-sinappia
- 3 rkl Nöyrää (Bulgarian jogurttia)
Paloittele kaali pieneksi kukinnoiksi. Murskaa näkkärit jollain vempaimella tai sitten Nigella-tyyliin muovipussissa aggressioita purkaen. Lisää joukkoon hyvä rippanen suolaa. Sekoita toisessa kupissa sinappi ja jogurtti. Kierittele kukkakaalikukinnot ensin märemmässä ja sitten muruseoksessa. Anna vetäytyä hetki ennen kuin paistat niitä 225-asteisessa uunissa n. 10-15 minuuttia.
Oliivia dippaili muhevia kukintoja dijon-dippiin tai ei mihinkään, itse varustauduin tarkkaan valikoidulla setillä; ketsuppia, nöyrää ja hapankaalia. Kun en syö lihaa niin koen jotenkin jääväni paitsi tilanteista, joissa ketsupilla saisi läträtä, ja siksi se maistuu minulle oudoissakin yhteyksissä. Suosittelen.
Haaveilen täällä, että jaksaisin joku päivä pakertaa Polkkapossun maaliskuun ruokahaasteen osallistujareseptiä porkkana-kurkkuketsuppia ja näitä ihania kaaleja. Luulen, että niidenkin liitto olisi siunattu.
P.s. Käykö teille koskaan niin, että menette kauppaan ostaaksenne esimerkiksi harvinaiset puoli litraa kolaa lauantaina kunniaksi, ja huomaatte kassalla tavaroita pakatessanne, että paperinen pussi täyttyy mm. Dijonilla, anjoviksella, sinapinsiemenillä, mangolla ja broilerilenkillä, mutta kolasta ei ole tietoakaan.
Hyvä idea tuo näkkäri! Harvoin sattuu sopivan “vanhaa” ja kuivanutta leipää olemaan (ne menee yleensä roskiin), näkkäri korvaa mainiosti!
Ja tuohon jälkiosioon… Mulle käy noin melkein AINA kun lähden hakemaan kaupasta “vaan” jotain ihan pikkujuttua
Comment by oliivia — 26.3.2007 @ 5.09
Juu tuo näkkäri oli vähän olosuhteen pakko, kun meikäläisen taloudessa ei juuri leipää näy ellei tule omasta uunista, mutta hienosti se pelitti.
Myös hapankorput olis varmaan ihan okei ja suolakeksit, jos niitä jostain siunaantuu. Ainakin tulee mieleen Nigellan nugget-resepti, jossa kanat kierivät suolakeksirouheessa ennen uunia. Poikaystäväni on tätä kokeillutkin ja tykkäsi kyllä, tosin paisteli pannulla.
Ehkä noi “pikkujutut” onkin vaan alitajuinen tekosyy päästä harrastamaan kaupan ihania valikoimia
Comment by Administrator — 26.3.2007 @ 6.29