Idean bongasin
Reformi-keskuksen lehdestä, jossa keittiömestari Simo Reijonsaari mainostaa näitä suosikikseen. Meinasin jo otsikoida, että
uudenlainen snack, kunnes katsoin, miltä ajalta lehti on. 2/1999. Erilainen se nyt ainakin on.
Otin vapauden nimetä ruokalajin ulkonäkönsä mukaan soijasormiksi. Ehkä hivenen (tai mega-)
gross (teiniajan slangia) nimi, mutta maku on kyllä eri kelpo. Ihan huomaamattani olen napsinut kokeilusatsin muutamaa viimeistä lukuunottamatta suihini, vaikka uunissa on "oikeaakin" ruokaa. Varmasti teen toistekin.
Soijasormet eli soijasuikale-snack
- soijasuikaleita
- kana- tai lihalientä
- valkosipulia, chiliä, suolaa
- paprikajauhetta
Keitä soijasuikaleita haluamassasi liemessä viitisen minuuttia. Kaada suikaleet lävikköön ja huuhtele kylmällä vedellä. Puristele turvonneista suikaleista liika vesi ja paista pannulla tilkassa öljyä rapeiksi. Pannulle voi makunsa mukaan sysiä esimerkiksi chiliä ja valkosipulia, itse tein näin. Kun suikaleet ovat sopivan rapeita ja ruskeita, kaada ne tarjoiluastiaan ja rouhi reilusti suolaa. Sitten koko jutun clóu: paprikaa. Se vasta sai paketin kasaan!
Pakettia voi sitten vielä ehostella erilaisin dipein, jos haluaa. Itse testasin sekä ultra light -majoneesia, samaista majoneesia wasabivahvistuksella että ketsuppia, ja ehkä tuo perusmajo toimi parhaiten. Ketsuppi tosin vahvistaa sormien lookista saatavaa ranskisvaikutelmaa, jos sitä kaipaa. Ja tämä viimeinen kuva on ihan silkka taidekuva, tiedättehän, ravintoa
aivoille.
