No moikka! Eilen käärin hihat ja pistin taas leipoen, olihan se toinenkin Kirjan (ei SEN kirjan) ohje kokeiltava alta pois. Kyseessä on siis sokeriton, maidoton ja gluteeniton kakku, suolistosi parhaaksi. Tein puolikkaan annoksen uuteen pieneen vuokaani ja niinhän kakusta tuli nätti kuin sika pienenä! Koostumus oli murea ja juuri oikeanlainen. Maku taas – puuttuu. Seuraavaan versioon lisää banaania, hiven suolaa, reilummin mausteita ja vaikka taatelia.
Onneksi muulilla ei mene sorkka suuhun kiperässäkään tilanteessa, kaakkuahan ei missään nimessä voinut heittää tunkion kukoille. Niinpä tempaisin ässän kääritystä hihasta ja kehittelin elävän ravinnon kinuskin! MonkeyFood proudly presents, luonnonmukainen tsinuskikakku.
Joulukaakku (alkuperäinen ohje, lisää tähän mausteita ja makua!)
- Â 4 munaa
- 100 g suolatonta voita (tai maidotonta margariinia)
- 100 g omenaa
- 100 g banaania
- 1 tl leivinjauhetta
- 0,5 dl mantelijauhoa
- 0,5 dl hasselpähkinärouhetta
- 1 dl hirssihiutaleita
- 1 dl peruna- tai maissijauhoa
- 1/3 tl neilikkaa
- 1/3 l pomeranssinkuorta
- 1/3 tl jauhettua inkivääriä
- 0,5 tl kanelia
Uuni 175. Voitele vuoka ja jauhota hirssihiutaleilla (nämä ovat ekstraa, eivät se ohjeen desilitra). Vatkaa munat kuohkeaksi vaahdoksi. Muusaa banaani, raasta omena ja sulata voi. Sekoita keskenään kuivat aineet. Lisää ainekset vaahdotettuihin muniin varovasti sekoittaen, itse käytin puukapustaa. Kaada taikina vuokaan ja paista 25-20 minuuttia, voit testata kypsyyden puutikulla. Kumoa kaakku hieman jäähtyneenä. (Jos maustoit tukevammin ja lisäsit banaania/taatelia/tms., kinuski on tarpeeton)
Ylimuulin cashew-kinuski
- 4 pehmeää kuivattua taatelia
- 6 cashew-pähkinää
- hieman sitruunamehua tai siciliaa
- vettä
Pähkinät ja taatelit blenderiin, joukkoon tilkka vettä ja soseeksi. Mausta sitruunalla ja lisää vettä niin, että saat aikaan sopivan valuvan koostumuksen. Jos vettä meni alussa liikaa, voit lisätä yhden taatelin tai pähkinää. Maistele hyväksi ja valele kakulle. Näin maistuu mauttominkin kaakku!
Onpa söpö! Mä löysin tänään työväenopiston kirjaston poistolaatikosta TÄYDELLISEN pikkujoululahjan ja ihan ilmaiseksi 🙂
Comment by Välispiikki — 6.11.2007 @ 22.56
Kiitsa. Kaikki totuttua pienemmät asiat on kyllä sööttejä, siitä ei pääse mihinkään! Ja siis kelaa vaikka bebe-leivosta, niin mini ja viaton. Kakkuna se oli lähinnä pelottava 😀
No nyt aloin heti pitää peukkuja että saan sun lahjan, kävin just äskö pitkästä aikaa Suomalaisen keittokirjahyllyillä, kaikenlaista kiintoisaa. Mm. Vivi-Ann Sjögrenin kirja näytti hyvältä, vaikka mulla onkin lievä mentaalinen boikotti ko. hlöä kohtaan, kun kirjoitti jossain männä Kuukausiliitteessä nile perchin (en muista suom.kiel. nimeä) käytöstä ilman että mainitsi ko. kalan kalastukseen liittyviä eettis-ekologisia ongelmia, joista on tehty dokumentti Darwin’s Nightmare (http://imdb.com/title/tt0424024/).
Muuten houkutteli jotkut japaniAlaisen ruoan kirjat, vaikka toistaiseksi oonkin jumittunut sushiin. Kirjakauppavierailuhan tapahtui välittömästi syötyäni TAAS sushia Ichibanissa 😀
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 7.11.2007 @ 13.58
Itse asiassa ajattelin, että voitais kimpassa tuunata sitä LÖYTÖÄ kokkailujen lomassa ja ojentaa se sitten jatkoilla vierailevalle tähdelle Suomen Turuust…
Comment by Välispiikki — 7.11.2007 @ 21.33
No nyt vasta kiinnostaakin. Oon messis!
Comment by ylimuuli — 7.11.2007 @ 22.35
Jos ostat/saat sen Sjögrenin kirjan, niin laitathan heti kirja-arvostelun ja muutamia reseptejä kehiin!? Se vaikuttaa sympaattiselta kirjalta, mutta on
“aika” kallis. Tykkään muutenkin Viva-Annin ruokajutuista ja kirjoista.
Miten muuten suhtaudut tonnikalan syömiseen? Jotkut lajithan ovat erittäin uhanalaisia. Vaikka sanotaankin, että purkkitonnikala on YLEENSÄ vähemmän
uhanalaista lajia, niin mä kyllä suhtaudun nykyään vähän epäluuloisesti kaikkea tonnia kohtaan. Harmi sinänsä, kun se on niin maukasta.
Comment by Matleena — 8.11.2007 @ 11.03
Matleena, laitan toki, hyvä kiertämään! Mutta epäilen kyllä ettei ainakaan omat roposet riitä, mahkut on lähinnä saada se valmistujais- tai joululahjaksi. 🙂 Tammikuussa on vielä synttärit että jossei nappaa ennen sitä! ;-D
Tonnikala on hankala, olen vähentänyt sen syöntiä aika radikaalisti sekä sen uhanalaisuuden, kalastuksen delfiineille aiheuttamien vanhinkojen että purkkien tuottaman peltijätteen vuoksi. Silti silloin tällöin käytän, se on niin hyvää ja helppoa. Ristiriitaista kyllä. :-/ Mutta vastaavasti olen onnistunut pääsemään hyvin sinuiksi tofun ja muiden soijatuotteiden kanssa, mikä vähentää roimasti sekä broilerin että tunan kulutustani. Peltipurkkeja olen koettanut vältellä muussakin… Pyrin tetrapakkauksiin. Mutta kaikkeahan niissä ei saa.
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 8.11.2007 @ 12.10