Kyse on tietysti ihan tavallisista piparkakuista eikä mistään eksoottisesta pippuripaakelsista, mutta rakkaalle piparille voi antaa uusia nimiä. Alun alkujaanhan nämä jouluiset kekut ovat saaneet nimensä juuri tuosta ärhäkästä mausteesta, maustepippurista. Näissä ei kyllä herra Pippuri vielä päässyt edustamaan, mutta seuraavaan satsiin rouhin jo sitäkin.
Ohje on voittanut Kodin Kuvalehden piparkakkukisan ja kulkeutui minulle
Polkkapossun sorkissa. Nimeltään resepti on Päivin Parhaat Piparit, mutta otan nyt ihan omia valtuuksia ja nimeän napot uudelleen. Ja jos mennään teknisiin yksityiskohtiin, niin ohjeessa on pieniä muutoksia a la Muuli.
Rapeaa kristallia
- 250 g voita (tai maidotonta margariinia)
- 200 g/reilu 2 dl sokeria (1,5 dl:kin riittää, ja raakaruokosokeri toimii)
- 1,5 dl siirappia
- 2 reilua rkl kaakaojauhetta (van Houten) tai 3/4 dl kaakaojuomajauhetta (o'Boy tms.)
- 2 tl neilikkaa
- 2 tl kanelia
- 1,5 tl inkivääriä
- 1 tl pomeranssinkuorta
- 2 munaa
- 3 tl soodaa
- 1 tl suolaa
- n. 500 g vehnäjauhoja (n. 8 dl)
- (kidesokeria)
Ota kattila esiin ja mittaa sinne rasva, sokeri, mausteet, kaakao ja siirappi. Kiehauta ja anna sitten jäähtyä. Vaahdota jäähtynyt seos sähkövatkaimella (ei se ihan hirveästi vaahtoa, mutta taikinassa ei kyllä ollut mitään vikaa). Lisää munat yksitellen ja vatkaa reippaasti. Sekoita jauhoihin sooda ja suola ja lisää kuiva-aineet seokseen varovasti sekoittaen. Aseta taikina kelmulla peitettynä jääkaappiin ja anna sen lekotella yön yli.
Kun aamu taas sarastaa, kuumentele uuni 180-asteiseksi ja kaiva taikina kaapista. Kauli pieni osa ohueksi levyksi. Levitä ohut kerros kidesokeria eli sitä ihan tavallista (raakaruokosokerikin käy hyvin) taikinalle ja kauli sokeri vielä kiinni. Ota taikinasta suurehkoja piparkakkuja muotilla ja siirrä pellille. Paistele noin 6 minuuttia, silmä ja nenä tarkkana. Valmiit kakut voi siirtää ritilälle jäähtymään. Toista kunnes taikina loppuu ja maha alkaa olla pipi sen maistelusta.
Jos joulumieltä piisaa, voit vielä koristella kaakut tomusokeri-vesiseoksella, jota kannattaa lappaa pieneen pakastepussiin ja tehdä kulmaan minimaalinen reikä. Itse lähdin tähän kelkkaan ihan ensimmäistä kertaa ja melkein innostuin, kuten kuvista näkyy. Tänään ostin kaupasta kokeeksi tohtori Oetkerin sokerikuorrutteen eikä siitä ollut mihinkään verrattuna tuon pussisysteemin kätevyyteen.
Tällä reseptillä syntyi rapeita, ohuita ja kristallisia pepparskaakkoja, joista suurin osa on jo rouhittu menemään itseni ja luokkakavereideni toimesta. Opettajakin kysyi (toiveikkaana?) smiley-keksit nähdessään, että ovatkohan kyseessä samanmoiset piparit kuin Amsterdamissa. Siitä en tiedä mitään, kun tuulimyllyin maa on käymättä. Mutta sen tiedän, koska luin Turun kaupungin sivuilta, että Goethe on lausunut seuraavaa: "Vaikkei minulla maailmassa olisi kuin yksi penni rahaa, niin ostaisin sillä piparkakun." Aamen.
Ja tiedoksenne saatettakoon, että puolikkaasta taikinasta syntyi yhteensä 54 piparkakkua. Laskin aivan itse eilen kun näin silmät tonttusen...