Tämä pläjäys on niin helppo ja kaikkien makuun, että harvaa jälkkäriä on näin palkitseva tehdä. Maistui yhtä hyvin nirsolle isoveljelle, kolmivuotiaalle tulevalle palotytölle, hyvin tietyistä ruoista nauttivalle kollegalleni, enemmän suolaisen perään olevalle Lihansyöjälle, monimutkaisia ruokia kaihtavalle äidilleni, herkkujen ylimmälle ystävälle isälleni, taitavalle kokkisiskolleni, kulinaristiselle strutsikoiralle kuin vaativalle itsellenikin.
Muistan syöneeni uunijäätelöä kahdesti aiemmin; lapsena Saslikissa Neitsytpolulla ja ehkä vuosi, pari sitten ystävien keskuudessa Pihlan ja Antin valmistamana. Tästä eteenpäin se tullee kuulumaan osaksi sunnuntaisia perhelounaitamme erottamattomana osana, variaatioita onneksi riittää.
Muulin uunijäätelö (tai
Hans Välimäen mutta tuskin Hans suuttuu?)
Pohja
- 2 luomumunaa
- 1 dl sokeria
- 1 dl jauhoa
- 1 tl leivinjauhetta
- 2 rkl (n. 30g) voita
Sulata voi. Uuni 200, kaasu-uuni 4-5. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Sekoita kuivat aineet. Vaahdota munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi, lisää kuivat aineet ja sula voi, sekoita. Kaada pellille ja levitä hieman suorakaiteen malliseksi. Paista n. 10 minuuttia tai kunnes kakkupohja on kullankeltainen. Jätä jäähtymään.
Täyte
- litra jäätelöä
- reilu 1 dl marja- tai hedelmäsosetta
Varaa pakkaseen litra hyvää jädeä, esim. vaniljaa ja jääkaappiin n. 1 dl hedelmä- tai marjasosetta. Kun tarjoiluhetki lähestyy, lämmitä uuni 225-250 asteeseen ja valmista marenki.
Marenki
- 3-4 valkuaista
- 2,2 dl tomusokeria
- 1 tl vaniljasokeria
- 1 tl sitruunamehua
Kaik kulhoon ja sitten vatkaamaan, kunnes seos muodostuu tahmaiseksi ja kiiltäväksi. Nyt on aika koota kaakku. Leikkaa sokerikakkupohjasta pari senttiä joka reunalta jäätelölitraa suurempi suorakaide. Levitä marja- tai hedelmäsose (itsetehty omenasose määrää) pohjalle ja nosta päälle jäätelölitra. Kaavi päälle marenki ja levitä niin, että se peittää koko jäätelön alas kakkupohjaan saakka niin, ettei jäätelölle jää yhtään koloa, josta pääsisi kuuman ilman kanssa kosketuksiin. Uuniin ehkä viideksi minuutiksi jotta marenki saa väriä ja sitten jo syöjien ahnaiden silmien eteen. Pistelkää poskeenne komeus, ennen kuin jäde on ihan sula. Astian voi antaa koiralle nuoltavaksi, ei ole karvakavereidenkaan suut tuohesta.
Ja
Tantsuporson musahaaste, ennen kuin unohdan. Saa vapaasti nauraa, mutta nämä seuraavat kappaleet edustakoot syksyni soundtrackiä. Nauran kanssanne!
- Kylie Minogue: Especially for You. Olkoonkin cheesy slovari, minä pidän tästä. Kylien ensimmäinen levy oli myös minun ensimmäiseni, joten aishudbiisoulakit osaan kyllä. Koska Kylien ääniala on sopiva myös itselleni ja käy siksi Singstariin, lämpeän kuvankauniille miniatyyri-aussille edelleen. iPodillani soi Kylien live-levy Sydneyn keikalta, jossa Kylie omistaa tämän kappaleen yleisön joukossa olevalle isälleen. Minä omistan saman kappaleen nyt ja tässä omalle isälleni. Ole hyvä.
- Volbeat: Rock the Rebel. Popahtavaa räimettä koko levy, valmistaa hyvin treeneihin ja saa elinvoiman kattoon.
- Jean Sibelius: Finlandia. Ei sille mitään voi, että tämä biisi vaaditaan, jotta elämän pakahduttavat tunteet tulevat tulkituiksi. Parhaimmillaan vaikka juoksulenkillä saavuttaa elämää suuremman kokemuksen, kun askel kulkee ja patarummut pauhaavat. Suomi on hieno. Myös Jussi Björlingin O Helga Natt saa vilunväreet selkään.
- Flogging Molly: Drunken Lullabies. Hyvin potkii tämäkin platta ja pitää liikkeessä. Tanssimaan! Where's me Leo.
- Ratatat: LP/3. Tämäkin koko levy. Uusin löytö ja aivan ykkönen. Fiiliksiä ja jotain ihan muuta. Sopii automatkailuun ja ajatteluun, myös kirjoittamisen taustalle. Kuunnelkaa vaikka.