En ole aikoihin osallistunut kuukauden ruokahaasteisiin ja ajattelin, että lokakuun kohdalla otan itseäni niskasta kiinni ja pistän taas kapuloita haasterattaisiin. Vaan kuten saatettiin todeta jo tuoreimman haasteen alkumetreillä, meitä ei oltu luotu yhteen. Itse itseäni lainaten, olen kommentoinut haastetta houstaavan Kulinaarimurun postaukseen 2.10.08 klo 6.33 paljon puhuvasti: "Nöyyyyyy..... Mul jää nyt kaik haasteet ihan käyttämäti :-D". Luuserihenkeä, tässä burrossa. Ja siihen se olisi jäänytkin, ellen olisi torstaina kohdannut vahvaa tukijoukkoani, joka kannusti ja korvensi koettamaan silakkaa. Ohjeeksi sain ostaa silakkafileitä ja niistä sitten pitäisi pakertaa jotakin. Koska olen kuitenkin kuuliainen muuli, säestin eilistä hallista ostamaani tonnikalaa läjällä silakkafileitä. Kalafile kuin kalafile, tuumin. Väärin luulin. Eilen illalla tartuin silakkahaastetta hanurista ja heivasin pannulle. Seuraksi surautin uusinta uutta, innovaatiota nimeltä hasselpähkinä-päärynä-pesto. Oheen vielä kukkakaali-porkkana-pyree ja siinä se annos nökötti. Maistoin. Pesto oli hyvää. Sose oli hyvää. Puolukkasose oli äs gud äs evör. Mutta silakka se vaan ei  mene muulin kurkusta alas, pienine ruotoineen, makuineen ja olemuksineen. Siinä se siis on, heikko kohtani. Heivasin halvat silakat bioon ja nyt mietin kuumeisesti, kelle lykkään jääkaapin jämäfileet. Että ei tästä nyt mitään tullut kuin uskonvahvistusta omaan rakkaimpaan inhokkiin. Jos tästä mitään kostuttiin, niin ehkä tämän paahteisen ja hiukan makean peston ohjeen kehtaan laittaa. Anteeksi, Välispiikki. :-/ silakka Hasselpähkinä-päärynä-pesto
  • pala päärynää
  • kourallinen hasselpähkinöitä
  • valkosipulinkynsi
  • parmesania raastettuna
  • reilusti rypsiöljyä
  • suolaa
Paahda pähkinät kuumalla ja kuivalla pannulla, iske blenderiin. Perään muut ainekset ja öljyä riittävästi niin, että muodostuu pestomainen kastike. Maistele suola ja parmesaani kohdilleen ja keksi käyttökohde.