Kun silloin tällöin sattuu lukemaan jostain lehdestä, kuinka joku kuuluisa ihminen ruokaa laittaessaan panostaa aina esillepanoon ja esteettisyyteen, sisälläni ailahtaa pieni kateus. Niinä hetkinä ajattelen ohimenevästi, että tästä lähin käytän itsekin enemmän energiaa ruoan kauneuteen. Asettelu, origami ja feng shui, toivotan ne kaikki tervetulleiksi! Mutta sitten tulen järkiini (ja kotiin nälkäisenä): eikö juuri roiskaistun näköinen epämääräinen kasa ihanaa lohturuokaa näytäkin kodikkaan kutsuvalta? Rahkamöntti rikkinäisessä ämpärissä kerta kaikkiaan pakottaa ahmaisemaan sen kitaansa? Turkasen ruma pohjaanpalanut nakkirisotto lupaa herkullisia karsinogeenejä ja suolaisuuden taikaa? Jepjep, siitä fengshuista voi vähän hellittää. Ainakin arkena. Ainakin minä. paola Genressämme esillä mm. Paolan paras pastasalaatti ja mustikkarahka... Eläköön alkukantainen ruokahalu ja käsillä (kokkaus) syöminen! ämpäri