Koska älykkään Zone Omega -dieetin kehittänyt viisas herra Barry Sears suosittaa syömään kauraa kahdesti viikossa, virittelin kivasti kuidukkaan kauraleserieskaversion. Avainsana on käytettävä suola sekä päälle laitettava juusto.
Leserieska (4 pientä rieskaa)
- 2 dl kauralesettä
- 200 g maitorahkaa
- 30 g voita
- suolaa
Uuni 250 astetta. Sulata voi ja sekoita muihin aineksiin. Mausta hyvällä suolalla, esim. Himalayan Black Salt on erinomaisen maukas. Taputtele ohuiksi rieskoiksi uunipellille ja paista 10-15 minuuttia. Sitten vaan HERKUTTELEMAAN tuoreella “leivällä” mm mmm mmmmmm.
Miks Barry-setä suosittelee kauraa? Nimim. utelias 🙂
Comment by Emma — 15.10.2009 @ 10.26
Emma, kaurassa on gammalinoleenihappoa (gla), joka on elimistölle välttämätön rasvahappo. Gla:ta tulee olla riittävästi, jotta “hyvien” eikosanoiden tuotanto on riittävää. Hyviä eikosanoideja tarvitaan estämään elimistön tulehdustilaa. OnX hepreaa? ;-D
Comment by ylimuuli — 17.10.2009 @ 14.37
Tämä voisikin olla hyvä tapa käyttää joskus ylijäävä kauralesepuuro hyödyksi. Ja tiedätkös Muuli, sä olet syyllinen siihen, että meidän aamupuuroon lujahtaa nyt monena aamuna gojimarjoja. Puuron seassa ne on vähän kuin ohuita punaisia rusinoita. Ajattelen aina syödessäni kaikkia ravintoarvoja, mitä niistä nappaan.
Comment by Rauna — 18.10.2009 @ 17.17
Rauna, oikein hyvä! Rieskat rakastavat puuroja. Ja voihan siihen munaakin laittaa sitomaan. Hauska kuulla, että gojit superoivat teidänkin elämäänne <3 Itse tykkään niistä kovin, kuten ylipäänsä ruoasta o_O
Comment by ylimuuli — 18.10.2009 @ 19.11
Kiitos Meri taas kerran uudesta helmiohjeesta. Olen yht’ sun toist’ täältä jo kokannut ja vinkannut duunikavereilleni (jotka myös Ylimuulin herkkuja sitten tesmailleet), mutta pitäisi useammin kyllä kiittää ja kumartaa ja kommentoida 😀 Tänään leipasin sunnuntaiaamiaisen eli nämä herkkurieskat, ai että oli gutaa! Ja eilen jälleen lammaslihapullia (no se on jo ihan vakio). Tuota kukkakaalisienimuhevaa täytyy seuraavaksi testata kun tyhjentelen pakastimen aarteita. Jep ja tuo juustokakku. Ah, kaikkee kivaa tiedossa siis!
Voi hyvin ja kiitos kaunis taas meidän kaikkin muulifanien puolesta.
-Niina
Comment by Niina — 18.10.2009 @ 20.43
Niina, oi kuinka kiva kuulla että tykkäät(te)! Tällaisista kommenteista saa energiaa ja innostusta taas pitkälle eteenpäin, heti alkaa tehdä mieli kokata 😀 Onneksi on aamu enkä ehdi. Tuo sienimuheva (hyvä nimi) oli ihan pirun hyvää, kaikenlaista sitä. En malta odottaa, että pääsen kokeilemaan vielä eri yhteyksissä… Se kaakao jääköön nyt kuitenkin rauhaan 😉
Seuraavaks pitäis kokeilla kuivurissa kräkkereitä, luulen… Kuivalihasta tuli ainakin erinomaista 😛
Comment by ylimuuli — 19.10.2009 @ 6.25
Olen seurannut pitkään blogiasi hiljaisena mutta innokkaana, ja nämä leipäset saivat vihdoinkin sanaisen arkun aukeamaan. Kiitos, kiitos, kiitos! Näillä on pelastettu jo parikin synkeää syysaamua. Minun ruokavammaisuuksilleni juuri sopivat leiväkkeet, ja hyvältäkin vielä maistuvat.
Comment by K. Herja — 20.10.2009 @ 22.31
K. Herja, kun näin sun nimimerkillä tulleen kommentin olin varma, että nyt tulee jotain kuraa niskaan 😉 Mutta ei! Hauska juttu, että nämä yksinkertaistakin yksinkertaisemmat leseleivät tulevat tarpeeseen MUILLEKIN! Siidee kun kommentoit.
Comment by ylimuuli — 21.10.2009 @ 5.29
Voi Muuli minkä teit, siis nää on taivas 🙂 <3 Mun vatsa kestää tava-leipää hyvin huonosti ja kaiken maailman siemen-rieska-härpätyksil mennään yleensä, mutta tää, aah 🙂 Rakkautta jo taikinavaiheessa!
Kuin en mää oo ikuna hankkinu kauraleseitä, noihan hakkaa vehnäleseet sata-nolla ja viäl nauraa päälle 🙂
Comment by Camppu — 28.10.2009 @ 17.55
Camppu, oon ihan häikäistyny miten tää maailman kuivakkain resepti (ei mun mielestä mutta varmaan monen) kerää näin paljon faneja 😀 UPEAA. Kauraleseistä muuten teen itte puuronki, jos kaurapuuroon ryhdyn.
Comment by ylimuuli — 28.10.2009 @ 19.18
Joo sitä koitan minäkii ihan varmasten 😀 Miten mult on pimitetty kaik nää vuodet kauraleseiden ihanuus, kääk!!!
Comment by Camppu — 28.10.2009 @ 22.24