3.8.2008

Puoliksi elävä hurmiopiiras

hurmiopiiras

Muutama viikko sitten vietimme erään työkaverin läksiäisiä piknik-muotoisella aamiaisella, jonne kaikki toivat jotain. Yksi kollegoistani oli valmistanut elävän ravinnon piiraan, joka kerta kaikkiaan vei sydämeni. Kyseessä on oikeastaan vain puoliksi elävä piiras, sillä varsinaisesti vain pohja on elävän ravinnon kriteerit täyttävää (eikä ehkä sekään puritaanien mielestä), mutta ainakin piiras on älyttömän hyvää ja se on hurmannut jo läjän ihan tavallisia, kulinaristisesti suorastaan vaativia syöjiä. Pohja on gluteeniton ja vähähiilarinen, tulee siis apuun hankalampienkin syöjien kanssa. Ja maistuu vaikka ruokarajoituksia olisi nolla.

Tätä tarjottiin jälkiruoaksi myös Lihansyöjän vanhemmille, jotka piipahtivat männä viikolla kylässä. Urheuspisteitä on jaossa, sillä mukisematta söivät suolapaksi valmistamaani tofu-salaattia ja makeana oli sitten tätä elävää. Apinanruokakeittiössä eivät vieraat aina pääse kovin helpolla. ;-)

Tuulan täydellinen piiraspohja

  • 1 dl mantelirouhetta
  • 1,5 dl mantelijauhoa (tai muuta pähkinäjauhoa)
  • 1,5 dl kookoshiutaleita
  • 1 rkl kaakaojauhetta (van Houten)
  • 50 g kookosrasvaa
  • hermesetasta
  • ripaus suolaa

Sekoita kuivat aineet ja sulata rasva. Lisää rasva ja sekoita tasaiseksi, painele piirasvuoan pohjalle niin, että nousee myös ehkä sentin verran reunoille. Siirrä jääkaappiin. Valmista haluamasi täyte, esimerkiksi maustettua rahkaa, yosa-jogurttia tai muuta jogurttia, marjakiisseliä (jos tykkää) tai mitä tahansa keksit. Tässä yksi aivan upea vaihtoehto, jota olen itse tehnt jo kahdesti.

paraspohja

Apinatäyte

  • 500 g maitorahkaa
  • 2 kypsää Reilua banaania
  • n. 1,5 rkl cashew-pähkinätahnaa
  • makeutusta (hermesetas)

Päälle

  • reilusti vadelmia

Soseuta banaanit vaikka ihan sauvalla ja lisää joukkoon cashewtahna. Sekoita rahkan kanssa hyvin sekaisin ja makeuta sopivasti. Ota piiraspohja jääkaapista ja levitä täyte sille. Päälystä runsaalla määrällä marjoja, vadelmat ovat toimineet aivan überhyvin. Anna valmiin piiraan seistä ainakin hetki vielä jääkaapissa ja sitten syö. Piiras kestää hyvin myös seuraavaan päivään, jolloin palat leikkautuvat vielä helpommin.

Piiras on hurmannut jo mm. Lihansyöjän, treenisalini omistajan, Kulinaarimurulan Välispiikin ja kommentoija Emman. Ei pöllömpi suosituskaarti.

(Tässä vielä tofusalaatti, joka oli hyvää, vaikkei ihan tofureseptien ykkösiä omaan makuuni. Tai ainakin tofu pitäisi saada jotenkin paahtumaan tuhdimmin, ehkä sen voisi suorittaa uunissakin?)

nutty

32 Comments »

  1. Kiitos viljattomasta piiraspohjasta, tuon voisin jopa kokeilla. Laadukkaan kookosöljyn saatavuus on heikko, sen voinee korvata voilla.

    Comment by Mirka — 3.8.2008 @ 9.30

  2. Ai, kun kuulostaa hyvältä tuo pohja! Ja, täyte! Kokeiltavien lista täällä meillä sen kun pitenee ja hurmaantuneiden lista siellä.

    Keinomakean kyllä delppaan, mutta muuten kuulostaa täydelliseltä ;)

    Comment by Vesimeloni — 3.8.2008 @ 9.58

  3. Minkäs kokoisen piirakkavuoan tuolla ohjeella tehty pohja peittää? Voisi kokeilumielessä väsätä puolikkaalla ohjeella maistiaispiirakan, kun en ole varma miten kanssasyöjät suhtautuvat kookokseen, ja se, että koko piirakka jäisi minun syötäväkseni on vain yksinkertaisesti vaarallista.

    Comment by Kaisa — 3.8.2008 @ 10.23

  4. Mirka, kannattaa kokeilla, oikein maukas. Ja voita olisin varmaan käyttänyt itsekin, mutta kun kookosrasvaa sattui olemaan kaapissa Rexin jäljiltä. :-)

    Vesmeloon, kerro, kuin luonnistuu aitomakealla!

    Kaisa, ihan sellaisen tavallisen, mitähän lienee halkaisijaltaa, Uunikokin mittaisen. Siis peruspiirasvuoan. Tästähän voi tehdä koeluontoisesti vain osan ja vaikka pienen astian tai muffinssivuoan pohjalle, niin tein itsekin ensin. Ohje on helppo skaalata ja voi kokeilla eri täytteitä, jos haluaa. :-) Itse tein muistaakseni neljäsosaohjeella ja siitä tuli kahdelle sopivat annokset.

    Comment by ylimuuli — 3.8.2008 @ 10.28

  5. Vaikuttaa pehmoiselta eväkseltä! Mun sisko on tulossa kylään pienen vauvan kanssa. Sisko imettää herkkää poikavauvaa, joten ruoan pitää olla kevyesti sulavaa, kevyesi maustettua ja lempeää. Koitan etsiä sitä täältä sun arkistoista; ja jälkkäriksi voisi hyvinkin toimia tuo elävänoloinen piiras. :)

    Comment by Kukka — 3.8.2008 @ 12.27

  6. Livepiiras oli loistavaa! Voisin kuvitella, että voin kanssa se ois vielä parempaa ;-)

    Comment by Välispiikki — 3.8.2008 @ 17.32

  7. Vieraat? Minä käytän mieluummin sanaa uhrit :)

    Comment by ari — 3.8.2008 @ 23.50

  8. Kukka, on pehmoisaa mutta on purutuntumaakin tuossa pohjassa, kiva tekstuurien yhdistelmä. Ehkä ihan sopiva imettävälle? Siitä en tiä juur mitään :-D Toivottavasti jotain sellaista löytyy, ettei laps saa väänteitä.

    Välispiik, voin kanssa kaikki on :-D Kiitos kehuista, kulinaarinen esikuvani <3

    Ari, mä en ole vielä luovuttanut fasadin ylläpidosta ;-)

    Comment by ylimuuli — 4.8.2008 @ 5.31

  9. Kädet syyhyää päästä kokeilemaan piirasta, mutta mistä ainekset… mantelijauhoa ehkä voisi löytyä normikaupoistakin mutta entä cashew-pähkinätahna?

    Comment by My — 5.8.2008 @ 18.44

  10. My, mantelijauhoa saa nykyään melkein mistä tahansa hiukan suuremmasta kaupasta ja cashew-pähkinätahnaa ainakin Kampin ja Kaisaniemen metroasemien k-kaupoista sekä Ruohonjuuresta. Vaan jos asut muualla kuin pääkaupunkiseudulla, voi mennä hankalaksi. Maustamiseen voisi kokeilla myös ihan tavallista maapähkinätahnaa/-voita, jota löytynee helpommin. Kerro jos keksit, miten ratkeaa?!

    Comment by ylimuuli — 6.8.2008 @ 5.12

  11. Mielenkiintoinen piiras, enpä ole itse tainnut tehdä koskaan elävää ravintoa. Ellei salaattia lasketa :). Tätä voisi joskus kokeilla, varsinkin mökkioloissa kaikki kuumentamattomat ruuat ovat todella käteviä. Ja eikös tuon cashewpähkinätahnan voi tehdä teharissa murskaamalla pähkinät ja lisäämällä hiukan kerraassaan vettä (tai vaikka kookosmaitoa) niin että muodostuu tahnamainen seos? Tulipa vain mieleen, sillä itse olen tehnyt joskus maapähkinöistä tuolla tavoin tahnaa kanakastiketta varten.

    Comment by Aurinkotuuli — 6.8.2008 @ 8.13

  12. Ja tähän täytteeseen sopisi muuten varmasti myös halva, pähkinäistähän on tuokin (tosin sokeria siinä on niin ei ihan karppia tule) tai sitten vain tahinia, jonka maustaa makeutusaineella. Noh, se niistä ideoista :).

    Comment by Aurinkotuuli — 6.8.2008 @ 8.15

  13. Mekin tehtiin tästä oma versio ja keinomakean delppaaminen ratkaisin siten, että laitoin täytteeseen purkillisen kaupan maustettua jugurttia, mutta muuten ei mitään lisättyä makeaa. Makoisalta maistui jopa siinä määrin, että perhe luuli minun lisänneen siihen reilustikin sokeria kun oli kuulemma minun tekeleekseni epätavallisen makeaa ;)

    Hyvää oli! Ja, helppo tehdä!

    Comment by Vesimeloni — 6.8.2008 @ 8.18

  14. Lääh! Nielaisen kielen mukana! Aitokarppina (ööh?) jätän kyllä banskut sulle, steviaa taidan kokeilla makeudeksi, vaikka se on niin pahuksen arvaamatonta, jos sitä menee pölyhiukkasmainenkin määrä liikaa. Muuten, täydellinen resetti ja eiköhän mansen kokoisesta citystä aineitakin löydy!

    Comment by Krisu — 6.8.2008 @ 19.03

  15. Sen verran raporttia, että Kampista cashew-pähkinatahnaa viimein löytyi (purnukkarivit vilisevät vieläkin silmissä :D ). Kaisaniemen K:sta emme löytäneet kahden myyjänkään voimin, mutta voipi hyvin olla että etsimme väärästä hyllystä. Nam, nyt pääsen kokeilemaan reseptiäsi viikonloppuna. Aurinkotuulelle vielä kiitos vinkeistä, jos en olisikaan löytänyt tuota tahnaa ! Muuten, kun nyt olen cashew-pähkinätahnapurkin onnellinen omistaja, kaikki tavanomaiset ja erikoiset käyttövinkit olisivat tervetulleita – löytyisiköhän aiheesta bloggauksiakin…

    Comment by My — 6.8.2008 @ 20.37

  16. Aurinkotuuli, cashewtahnaa voi kyllä tehdä noinkin, mutta lopputulos on hyvin eri kuin tässä kaupan versiossa, olen kokeillut. Se ei tarkoita, etteikö voisi niinkin tehdä. :-) Tahini on hyvä idea, joskin saattaa kaivata hieman enemmän makeutta, en tiedä, PAKKO kokeilla! Hieno, hieno ajatus. Ja halva :-P Miksi otitkin puheeksi, en ole syönyt sitä pitkään aikaan ja pian on kai siis pakko…

    Vesimeloni, erinomaista että maistui! Erilaiset jogurtit käyvät mainiosti tähän, täytehän on aivan loputtomiin varioitavissa. Että ei lopu testailut heti kesken ;-D

    Krisu, steviaa käytän välillä itsekin, taitolaji tosiaan. Kerro, jos onnistut iteroimaan täydellisen reseptin sitä käyttäen, ilman banaania. Mansessa varmasti on kaikkea, mitä täälläkin, ainakin melkein. :-)

    My, hmmm, kävin itse Kaisaniemen K-kaupassa ihan muutama päivä sitten ja silloin vielä oli, siinä missä muutkin pähkinätahnat (maapähkinävoi, mantelitahna (!!) jne.). Mutta ehkä se oli loppu kun kaikki menivät tätä piirasta varten santsaamaan?! Mahtavaa :-D Mutta hyvä että Kampista. Ihan halpaahan se ei ole, mutta niin herkkua, että mielellään investoi siihen aika ajoin. Toivottavasti piiras maistaa.

    Muuten olen cashewtahnaa syönyt paitsi silläänsä (ja juuston kanssa) esimerkiksi salaatinkastikkeessa (etsi resepti nimellä “parhauskerho”, Monkeystä siis) ja macaronien täytteenä (järkkyhyvää, löytyy täältä http://monkeyfood.net/2008/02/22/metrin-pitka-macaroni/) ja pikaisissa paleopannareissa (http://monkeyfood.net/2007/11/13/paleopannari-eli-muhkeat-latyt/). Tuossa nyt alkuun, tuotekehittely on ihan lastenkengissä vielä :-)

    Comment by ylimuuli — 6.8.2008 @ 21.09

  17. Nami nami,hyvalta kuulostava piirakka, olen itse tehnyt vahan samantapaista
    piirakkaa, mutta pohjan tein saksanpahkinoista, taateleista ja kookoksesta, lisasin
    vahan vaniljaesanssia ja hyvaa on.Ja tuon taytteen voi tehda myos cashewtahnasta, kookosrasvasta ja
    agar agarista, lisata jotain marjoja, nami!

    Comment by Yaelian — 6.8.2008 @ 21.18

  18. Tein piirakkaa ja oli todella hyvää. Varsinkin pohja oli ihanan makuista. Ajattelin seuraavalla kerralla makeuttaa pohjan hunajalla tai kuivatuilla hedelmillä. Tiiä sitten onko yhtä hyvää…

    Comment by Kaisu — 6.8.2008 @ 21.18

  19. Yaelian, pohjaan voikin hyvin käyttää eri pähkinöitä ja taatelithan on loistava luonnonmakeuttaja, ja niin hyviä. Ja taas uusi täyteviritelmä! Itse en ole vielä(kään) agar agariin koskenut, mutta en harrasta liivatettakaan. Ehkä pitää joskus opetella… :-)

    Kaisu, mukava jos maistui. :-) Pohja on kyllä hyvä ja täytteen voi hioa ajansaatossa itselleen sopivaksi. Ja varmasti sopii hunajamakeutus tai kuivatut hedelmät, kuten vaikka juuri mainitut taatelit.

    Comment by ylimuuli — 7.8.2008 @ 5.36

  20. Kuinkas resepti onnistuisi kylmäpuristetulla kookosöljyllä, varsinkin kesällä se on jo valmiiksi nestemäistä (kovettuisi kai jääkaapissa…)? Mietityttää vain tuo kookosrasvan käyttö… Täynnään epäterveellisiä rasvoja :(.

    Comment by Marjaana — 7.8.2008 @ 14.08

  21. Marjaana, en tiedä, kokeile laittaa pullo hetkeksi jääkaappiin ja katso, alkaako hyhmiintyä eli jähmettyä. Mutta elävän ravinnon piiraspohjia voi hyvin tehdä ilman rasvaakin (vaikka pähkinäthän sisältävät rutkasti sitä hyvää), eivät vaan pysy yhtä lailla koossa. Esim. näin http://monkeyfood.net/2007/10/29/banaanijaatelopiiras/

    Makukaan ei tietysti ole ihan sama ilman lisärasvoja. Voi tosiaan käy, jos sitä käytät, ja margariinitkin jos niistä piittaa, mutta voihan rasvan vain dumpata tästä ja kostuttaa hivenen jollain, niin pysyy edes jotenkin yhes koos. :-) Enpä minäkään ole eläessäni kookosrasvaa ostanut kuin Rexiä varten ja toiste tuskin :-D

    Comment by ylimuuli — 7.8.2008 @ 15.58

  22. Kiitos ja kumarrus linkeistä cashew-pähkinätahnaa sisältäviin resepteihin, minulle kun täysin uusi tuttavuus, tunnustan, en ole määpähkinävoitakaan koskaan käyttänyt. Ehkäpä juuri siksi olikin niin vaikeaa keksiä millä logiikalla tuo cashewtahna olisi kaupan hyllyille sijoitettu. Ja kyllä sitä varmasti löytyy Kaisiksen K:stakin, myyjät eivät vain olleet minua viisaampia vaan johdattivat jopa kylmätiskille piparjuurituubin ääreen :-)
    Erityiskiitos vielä tällaisista sokerittomista ohjeista, niitä löytyy niin harvoin blogeista !!

    Comment by My — 7.8.2008 @ 19.21

  23. My, ole hyvä, hauskaa jos voin olla avuksi. :-) Ja täällä on itse asiassa kokattu aika paljon sokerittomia, sekä keinomakeutettuja että banaanilla tms. maustettuja. Steviasta agavenektariin ja sitä rataa ;-) Kiva että joku arvostaa sellaisiakin ohjeita!

    Comment by ylimuuli — 7.8.2008 @ 19.34

  24. [...] niin ei siinä paljon tinkimisen varaa jää. Nämäkin olivat Rovaniemeltä. Vattuja ostin ylimuulin piirakkaan. Kokeilu ei ihan ensimmäisellä kerralla toiminut, mutta syy oli minun, ei apinakeittiön, eikä [...]

    Pingback by Marjastusta torilta « Merkintöjä Melukylästä — 8.8.2008 @ 20.41

  25. Extra virgin kookosöljy kun on minulle tuttu aines, niin voin kertoa, että se kovettuu alle +25° muistaakseni. Talvella se on huoneenlämmössäkin hyhmeröä. Jääkaapissa kovettuu varmasti. Marjaanako tätä nyt kyseli.

    Comment by Krisu — 8.8.2008 @ 20.45

  26. Pitää vielä lisätä, että se kova kanttipaketti kookosrasvaa maitokaupasta onkin epäterveellistä, mutta toisin on kylmäpuristetun kookosöljyn laita, se on terveysrasvaa! kuukkeloikaa kookosöljy, suomenkielisiä sivuja löytyy kyllä.

    Comment by Krisu — 8.8.2008 @ 20.47

  27. Kiitos vielä tästä ihanasta ohjeesta ja kommenteistasi :) Uudistavasta juomasta haluaisin sinulta kysäistä eli teittekö siellä kurssilla sitä? Voisitko antaa jotain kivoja vinkkejä sen tekoon? Itse tein noiden kirjojeni perusteella, mutta en kyllä ole varma menikö kaikki niin kuin piti. Kahden päivän käymisen jälkeen huoneenlämmössä, juomassa oli sellaisia “klönttejä”. Kuuluvatkohan asiaan? Noh, sekoitin juoman tasaiseksi ja rohkeana tyttönä olen pari ruokalusikallista maistanut eikä ainakaan vielä ole mitään järisyttävää tapahtunut ;) Nyt juoma on tuolla jääkaapissa.

    Comment by Kaisu — 17.8.2008 @ 14.31

  28. Krisu, kiitos kookosöljytiedoista, ehkä itsekin pitäisi tsempata ja hankkia tuota kylmäpuristettua. Tuota kaupan mötikkää en ole ajatellut toiste ostaa. Vaikka hyvää se Rex olikin! :-)

    Kaisu, kiva jos miellyttää ja on muitakin elävästä kiinnostuneita. :-) Juomaa tehtiin kyllä kurssilla, mutta minun täytyy kaivaa omat muistiinpanoni eli lähinnä saamani monisteet kurssilta, palaan sitten asiaan. Ei heti soi kello että mitenkä pitäisi tehdä :-D Klönttejä en tosin muista olleen?! Mutta en tiedä, tarkistan.

    Comment by ylimuuli — 22.8.2008 @ 10.23

  29. Itse asiassa heitin tuon ensimmäisen uudistavan juoman satsin lavuaariin. Mielestäni haju oli liian hapan. Tein toisen satsin ja annoin juoman käydä pari päivää jääkaapissa (ensimmäisellä yrityksellä huoneenlämmössä) ja sitten päivän huoneenlämmössä. Ja nyt oli tuoksu kohdallaan ja maku myös.

    Comment by Kaisu — 22.8.2008 @ 20.42

  30. Kaisu, varmaan hyvä idea. Ja sait siis jo kohdilleen, hienoa. Mun kurssimonisteet on jossain, missä muutkin ruokapaperit, mutta näin tuoreelta muuton jälkeen en ihan heti osaa sanoa, missä :-D Vaan katson kohta silti, on mulla aatos että kirjahyllyssä ne luuraa. On muuten jännä, miten kokeilemalla jää aika helposti hyvä muistikuva, mutta jos vaan näkee tai kuulee tai lukee, ei ollenkaan samanlainen. Etenkin tällaiselle kinesteettiselle oppijalle.

    Vaan nyt oot sitte uudistumassa hyvää vauhtia! :-)

    Comment by ylimuuli — 23.8.2008 @ 8.19

  31. Kaisu, kaivoin ohjeet esiin. Minun läpyskäni tosin taitaa kvoutata Elsa Ervamaata suoraan, että sulla lienee ihan samat ohjeet kirjassa. En ole kirjoittanut lisäyksiä sen pohjalta, mitä kurssilla sitten teimme. Tässä nopea briiffaus:

    1. Vettä 2xjyvien määrä puhtaaseen lasipurkkiin.
    2. Liota 10-15h huoneenlämmössä. Kaada vesi pois, huuhtele.
    3. Idätä huoneenlämmössä 1-1.5 vrk (ei huuhdella tänä aikana)
    4. Kaada jyvät 1,5l tölkkiin, vettä melkein tölkki täyteen. Sulje ilmatiiviillä kannella.
    5. Pistä purkki jääkaappiin 6-7 päiväksi. Jos haluat nopeuttaa prosessia, siirrä tölkki 2 vrk jälkeen huoneenlämpöön pimeään vuorokaudeksi, jonka jälkeen valmis.
    6. Valmis juoma säilytetään jääkaapissa, mielellään saa seistä jyvien kanssa juoma. Lisää uutta vettä ottamasi juoman tilalle niin kauan kuin makua riittää. Astian voi välillä pitää huoneenlämmössä, jos lisätty vesi ei ehdi kylmässä valmistua.

    Onnistuessaan maistuu miedosti happamalle, lievästi sitruunalle. Miellyttävälle. Valmistumispäivästä käyttökelpoista 7-10vrk. Jos valmiin juoman pinnalle muodostuu hiivaa, älä käytä (daaa :-D).

    Mutta näissä ei liene mitään uutta sinulle… Toivottavasti tästä lähin sujuu! :-) Minusta ei oikein ole kotona tämän liemen laittelijaksi. Työn alla muuten Isomäen kirja, josta itsekin olet postannut. Olethan lukenut Isomäen romaanit?

    Comment by ylimuuli — 23.8.2008 @ 17.36

  32. Kiitoksia kun jaksoit kirjoittaa ohjeet :) Suurin piirtein noin tein tämän toisen onnistuneen satsin. Oletan, että ensimmäisen uudistuvan juoman pinnalla olevat klöntit olivat hiivaa, joten hyvä kun nakkasin lavuaariin. Tein noista uudistuvan juoman jyvistä (eivät mielestäni olleet liian happamia vielä) ja juomasta leipää, jotka ovat nyt saunassa kuivumassa. Saas nähdä miltä maistuvat, huomenna ovat varmaan valmiita. Lisäsin myös porkkanaraastetta sekaan ja soijakastiketta.

    Muita Isomäen kirjoja en ole vielä lukenut enkä oikein tiedä uskallankokaan. Olen jo sen verran hysteerinen muutenkin tästä kaikesta, ainakin välillä ;)

    Comment by Kaisu — 24.8.2008 @ 19.04

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Leave a comment

Powered by WordPress