
Koska epätasavuodet ovat synttärijuhlista suurimpia (sillä onhan niitä huomattavasti useammin kuin tasalukuja), kelpaa niitä vietellä parikin viikonloppua putkeen. Lihansyöjän kohdalla juhlat materialisoituivat, tottakai,
kinuskisina, sillä harvaa asiaa hän rakastaa yhtä kovin kuin kinuskia ja pekonia (ehkä sentään minua?)
.
Ensimmäisessä osassa juhlintaa syötiin
punasipuliquichen jälkkäriksi superhyvää kinuskikakkua, a la Mama Lihansyöjä. Parempaa aitoa kerma-kinuskikakkua en ole kuunaan maistanut, rahkan käyttö kerman seassa antoi kakulle särmää ja katkaisi äkkimakeuden.
Menneenä viikonloppuna päätin kunnostautua itse. Koska mestareiden kanssa ei kannata kilpailla heidän omilla aseillaan, oli syytä kehitellä jonkinlainen kiertotie. Kinuskia kuitenkin oli oltava, sillä tuon tahmaisen nektarin keittoneitsyydestä piti päästä eroon hinnalla millä hyvänsä. Parin päivän pyörittelyn jälkeen päätin valmistaa pohjaksi marenkilevyn ja toteuttaa kaakun pavlova-tyyliin. Lisäksi kaivoin pakkasesta Lihansyöjän äidiltä saadut lakat, joista arvelin juhlakalun pitävän.
Kokonaisuudesta tuli kaunis, kehuttu ja käsittämättömän nopeasti katoava. Kas näin:

Kinuski-lakkapavlova (n. 8 hlölle)
Valmista marenki kuten ohjeistettu, vaikka jo edellisenä päivänä. Se säilyy erinomaisesti tiiviissä muovipussissa jääkaapissa (ja pakkasessa pidempäänkin) vähintään yön yli. Valmista sitten kinuski Polkkapossun muulivarman ohjeen avulla ja keittele seos melko tanakaksi tahnaksi. Anna kinuskin jäähtyä haalean lämpimäksi, mutta sekoittele välillä, ettei se ihan jämi kiinni.
Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi ja tasoittele marenkipohjalle. Levitä päälle sulatetut lakat (reilusti!) ja viimeistele komeus valuttamalla kinuskia epämääräisiksi viiruiksi kakun ylle. Ihan koko satsia en kakkuun tällännyt, vaan kinuskin loppuerä oli tarjolla erillisessä kupissa kakun tarjoilun yhteydessä. Iske kakkuun vielä tilaisuuden luonteen niin vaatiessa kakkukynttilöitä ja sitten tulta! Kanna kakku pöytään onnittelulaulua veisaten ja ala odotella hurmaantuneita kehuja. Älä unohda maistaa itse.

PS. Lihansyöjä
rakasti tätä(-kin) kakkua.