Tänä iltana yksinoikeudella MonkeyFoodissa vuoden 2008 ravisuttavin ensi-ilta! Luvassa suolainen juoni, sokerisia rakkauskohtauksia, rasvaisia juttuja ja tulista takaa-ajoa. Rooleissa taattu tähtikaarti; Maissina aina yhtä hip ja cool nuorison suosikki Pop Corn, Paprikan roolissa pysäyttävistä tulkinnoista tuttu Punainen Chili ja Herneen vaativassa osassa samaa sukua oleva Maapähkinä. Käsikirjoittajan muusana Sara ja rajana mielikuvitus.
Ota mukava asento, nojaa taakse ja NAUTI showsta. Esitys on ehdolla Helmikuun ruokahaasteen voittajaksi he-ma-pa-sarjassa.
Texas Nuts
- 1 dl maissinjyviä
- 2 rkl rypsiöljyä
- 1 dl suolapähkinöitä
- 0,5 dl maapähkinöitä
- 0,5 dl pecan-pähkinöitä
- 0,4 dl voita (n. 40 g)
- 1 punainen chili
- 0,5 dl raakaruokosokeria
- suolaa
Laita uuni kuumenemaan 160 asteeseen. Valmista popkornit ohjeen mukaan eli lämmitä öljy paksupohjaisessa kattilassa ja lisää siihen maissinjyvät. Aseta kansi päällä ja anna jyvien poksahdella korneiksi. Levitä paukkujyvät leivinpaperilla vuoratulle pellille.
Murskaa pekaanit ja maapähkinät vähän pienemmiksi veitsellä tai blenderissä. Halkaise chili ja poista siemenet. Pilko chilipalko pieniksi paloiksi ja sekoita pähkinärouheeseen. Lisää sekoitukseen sokeri, suolapähkinät ja hieman suolaa. Kaada seos popkornien päälle tasaisesti. Sulata lopuksi voi (esim. mikrossa) ja valele vielä pellillä lekottelevan seoksen ylle. Vaihtoehtoisesti voit passata sulatuksen ja nostella voista nokareita.
Tyrkkää uuniin ja anna olla vartin verran. Josset pidä erityisen tummapintaisista pähkinöistä, poista jo aiemmin. Itse hurahdin kunnolla nuketettuihin. Anna tuotoksen jäähtyä. Ratsasta auringonlaskuun aarteesi kanssa ja suojele sitä mustasukkaisesti. Chubby end.
[Disclaimer: tuotteen maistaminen voi laukaista ylensyönnin.]
Herra siunaa! Kulinaarimurula kiittää & kuittaa 🙂
Comment by Välispiikki — 4.2.2008 @ 22.51
Kiesus sentään tää ehkä niinku ainakin VÄHÄN uppoo mun ja ainakin kanssa-aterioitsijan makuhermoon!
Comment by Anna — 4.2.2008 @ 23.08
Hahah, en huomannutkaan, aiheuttaakohan tää ruoka kolmannessakin kommentoijassa samanlaisen jumalallisen aloituksen kuin mulla ja vp:llä 😀
Comment by Anna — 4.2.2008 @ 23.09
Halleluujaa ja synnistä pois, että jatkaisin samaa sarjaa. ;-D On hän taas herkun keksinnä. Pointsit heti ainakin mielikuvituksen lennokkuudesta! Vautsi!
Comment by satujatar — 5.2.2008 @ 7.51
Ihailen sun taiturimaisen elävää kirjoittamistasi – vatkaat ja vaivaat kieltä siinä missä taikinaakin. Ja ihailen tietysti muutenkin. 😉
Comment by Juhana — 5.2.2008 @ 10.31
Jopas täällä siunaillaan, tosin aika jumalallistahan tuo on. Vein tänään loput töihin ja taas erehdyin maistamaan, eihän siitä olis loppua tullut… 🙂
Kiitos kannustuksesta ja popkornipadat vaan laulamaan! Ja Juhanalle erityiskiitos, palaute lämmittää kun olet itse oikein julkaissut kirjailijakin. Tällä hetkellä muuten iltalukemisena Styronin Sofien valinta, jossa kieltä kyllä manipuloidaan uskomattomalla taidolla, olen häikäistynyt. Sitä kohti! 😉
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 5.2.2008 @ 16.48
Poppareitakin muuten voi tehdä mikrossa. Vinks vinks. Ja kohta on keksit loppu. Naminami.
Comment by satujatar — 5.2.2008 @ 21.57
Sofien valinta onkin loistokirja. Jes, hyvä valinta. Mulla menossa Keltaisten sitruunoiden ravintola, jota en malttanut millään päästää käsistäni viime yönä. Aamulla kadutti.
Comment by polkkapossu — 5.2.2008 @ 22.10
Satujatar, totta! Tuntuu, että mikroilu vaatii ihan uuden ajatustaajuuden. Ootko mun tukihlö?!
Possu, kirja on hyvä mutta valvottaa… Sarastevaloon herään silti kiltisti. Ja ai on se Sitruunajuttu oikeasti niin koukuttava, mä olen jotenkin ollut kiinnostunut siitä vain ruokamielessä.
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 6.2.2008 @ 6.33