MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

9.9.2012

Naurava Rosmariini ja korni arki

Tässä ohjeessa ei ole lainkaan rosmariinia, vaan tämän postauksen on tarkoitus saada Pastanjauhajien Rosmariini (ystäväni) nauramaan ja samalla voittaa Pastanjauhajien arkiruokakilpailu. Jos voisitte ystävällisesti käydä sankoin joukoin kehumassa annostani (mielellään vuolaasti ja vilpittömästi), niin minä voisin sitten nauraa Rosmun kanssa.

Sen lisäksi, että kyseessä on helppo, herkullinen, hemaiseva ja huomionkipeä ruoka, annos täyttää vaativimmankin kausiruokailijan toiveet. Syyskuun sienisaaliit luovuttavat oman leimallisen mykomakunsa monenlaisten ruokien mausteeksi, pääasialliseksi ainesosaksi tai pikantiksi lisäksi. Tässä ateriassa sienet on käsitelty kivasti käytettävään muotoon teollisen valmistajan toimesta ja aikaan on saatu rakenteeltaan miellyttävä, ravintosisällöltään vakuuttava, ympäristölle kiltti ja mausteille herkkä quorn, mykoproteiini.

Kokkasin tänään kornia ensimmäistä kertaa omassa keittiössäni, aiemmin olen päässyt laittamaan sitä vain Englannissa. Kokkaaminen ei ollut lainkaan vaikeaa, vaan oikein nopeaa ja helppoa ja arkista ja herkullista, täyttäen hauskasti kaikki attribuutit, joita Rosmariini kilpailuruoalle asetti. Ainesluettelon pituutta voitte arvioida seuraavaksi itse.

Korni arki

  • oliiviöljyä
  • iso sipuli
  • 300 g paketti quorn-kuutioita
  • purkki ananaspaloja
  • 1-1,5 dl kermaa tai kookoskermaa
  • suolaa
  • (tuoretta korianteria)

Ja hei vaan heti sipulia pilkkomaan, laita samalla pannu lämpenemään ja loraa sille olju. Hakkeloi sipuli pieneksi kuutioksi ja kuullota oljussa. Lisää pannulle jäiset quorn-kuutiot ja kerma. Kaada joukkoon ananaspurkin mehu ja ananakset. Anna porista kannen alla hiljalleen 12-15 minuuttia, kunnes neste on jotakuinkin redusoitunut tahnamaiseksi. Mausta suolalla, tarjoile riisin kanssa ja viimeistele tuoreella korianterilla.

Olipa helppo, herkullinen ja nopea! Muulin ammattitaidolla syntyy voittajaresepti, josta perheen Lihansyöjäkin piti.

3.9.2012

Missä muruseni on

Filed under: Gluteeniton,laktoositon — Meri @ 19.16

Uunissa! Lämmin tunnelma ja hyvä tuoksu syntyvät helposti syyskuun iltoihin yhdellä yksinkertaisimmista ja samalla parhaimmista uunijälkkäreistä. Ohjeita on pilvin pimein, tässä yksi ilman voita ja gluteenia mielenvirkistykseksi. Seurana jäätelö on voittamaton, mutta menee silläänsäkin, jäähtyneenä.

Kaasu-uunin kalpeat ritarit.

Yksinkertainen uuniomenuus (pienehkö erä)

  • 3-4 omenaa
  • kanelia

Kauramuru

  • 2 dl (puhdas-)kaurahiutaleita
  • 0,5 dl gluteenitonta jauhoseosta
  • 0,5 dl jauhemaista steviaa (käytin sitä Hermesetaksen vihreää purkkia)
  • 1 tl leivinjauhetta
  • ripaus suolaa
  • 0,75 dl kookosöljyä (ja/tai gheetä)
  • kardemummaa, jos olet yössä

Pilko omenat ja asettele uunivuokaan, kaneloi reilulla kädellä.

Sekoita kipossa jauhot, stevia, leivinjauhe ja kaurahiutaleet, mausta kardemummalla jos haluat. Sulata kookosöljy vesihauteessa tai mikrossa, kuten minä pataluha tein. Itse käytin sitä paitsi puolet kookosta ja puolet gheetä, sillä CocoVin ihana kookos veteli viimeisiään!

Sekoita sula öljy kuiviin aineksiin ja asettele Muru omenoille. Paista uunissa, kunnes Muru rapeutuu ja omenia voi kuvailla sanalla pehmyt. Anna jäähtyä tovi ja siirry sitten onnellisiin tunnelmiin…

 

 

2.9.2012

Tervetuloa, korni elämä

Siitä on nyt viisi vuotta, kun kirjoitin Monkeyyn postauksen Euroopan turneeltani, jossa vuonna 2007 suoritin kuukauden mittaisen reissumuotoisen opintojakson ennen valmistumistani toimintaterapeutiksi. Raportoin syömästäni kornista, oikeammin quornista, joka on sieniproteiinituote vähän samaan malliin kuin soijasta tehdään piffejä ja muuta knölliä vegetariaaneille.

Nyt korni on viimein saapunut Suomeen! Tervetuloa. :’) Osallistuin perjantaina Silvopleessä blogaajille tarkoitettuun esittelytilaisuuteen, jossa saimme maistaa Silvopleen kokkien kornista taikomia herkkuja. Quorn-tuotteita tulee Suomessa aluksi myyntiin viisi, joista itse maistoin kahta; kornipaloissa ja fileissä ei nimittäin ole gluteenia eikä muutoinkaan ylimääräisiä lisäaineita. Säilöntäaineita ei ole missään tuotteissa. Jäämiä eli trace amounts  -gluteenia on näissä kahdessakin, mutta nämä häviävän pienet jäämät aiheuttavat ongelmia lähinnä keliaakikoille ja pahasti gluteeniyliherkille.

Kuutioista oli valmistettu todella herkullista cesar-salaattia ja fileet oli maustettu pestolla. Kornin rakenne on hämmästyttävän miellyttävä. Tuotteesta tulee pitkälti mieleen kana, ja toki se on siinä mielessä kuivempi kuin vaikka rasvainen liha (ei kornilla anttia korvaa – entrecoteta), mutta hyvin paljon muuta. Vaikka miksipä sillä tarvitsisi mitään korvata. Se on ihan itsenään hyvin kehittelykelpoinen proteiininlähde ja aulis maustamiselle.

Ainoan miinukseni annan kornille siitä, että tuote on melko prosessoitu (fileet ja palat less so). Plussaa tulee kuitenkin paljon:

  • quornin hiilijalanjälki on huomattavasti lihaa pienempi
  • quornissa ei ole soijan ongelmia
  • quorn ei edellytä eläimen kuolemaa
  • quornin rakenne on miellyttävä
  • quornin keksijä lordi Rank kehitti sieniproteiinin 60-luvulla ratkaistakseen maailman ruokaongelman

Kornin markkinoijat korostavat vahvasti myös quornin terveysominaisuuksia, joiksi he laskevat kolesterolittomuuden, vähärasvaisuuden, vähäkalorisuuden ja kuitupitoisuuden. En ole ehkä täysin samaa mieltä siitä, että nämä ominaisuudet olisivat terveydelle kaikkein optimaalisimpia, mutta eihän kenenkään ruokavalio muodostu pelkästä quornista.

Kaiken kaikkiaan olen kovin iloinen, että korni saapui Suomeen! Kaupoissa se on huomenna maanantaina 3.9.12, aluksi k-ketjun ja myöhemmin muissa. Suomessa markkinoille tulevat kuutioiden/palojen ja fileiden lisäksi paneroituja nuggetteja, jauhelihankaltaista rouhetta ja burgerit eli hampurilaispihvit. Hinnat muistaakseni luokkaa 300g paketti 3,90 ja 400g paketti 4,90.

Myös ihana Silvopleen omistaja Satu Silvo puhui meille tilaisuudessa. Sadulla on kunnioitettava ravintonäkemys, joka perustuu pääosin raakaan ja kypsennettyyn kasvisruokaan, jota täydennetään riistalla ja kalalla. Kaiken taustalla on kohtuus ja ravinnon laatu, eläinten ja maapallon oikeuksia unohtamatta. Siihen kelkkaan on helppo lähteä!

Ja kyllä, kysyin sitä: Quornin nimi tulee kylästä nimeltä Quorn. Se ei ole yritys vallata cornin (maissi) markkinoita.

Ps. Rosmulle terveisiä!

15.8.2012

Samettia lautasella

Filed under: Arkiruoka,Gluteeniton,Kevyt,laktoositon,Vege,Vitamix — Meri @ 18.58

Jostain syystä sain päähäni haluta jotakin samettista, kermaista ja valkosipulista ruoaksi, kun kotiuduin Uunisaaresta, jossa vietin päivän hyvässä seurassa, ja jonka jälkeen pistäydyin kirjajulkkareille (Onnea Hanna ja Alexander!). Kirjajulkkareilla tarjottiin toki maistiaisia Safkaa-kirjasta, joista eritoten haukimuhennos oli mieleeni.

Haukimuhennoksen (joka sekin oli samettista ja kermaista mutta ei valkosipulista) sijaan valmistin eräänlaisen mukaelman eli pastissin Amazing Auberginesta. Tällä kertaa kyseessä ei ollut kastike vaan soppa. Aito, silkkinen ja tasainen, kuohkea ja lämmin sosekeitto. Sanoinko jo, että samettinen?

Näin se menee.

Kun lautanen tyhjentyi, Strutsikoira nuoli sen vielä huolellisesti puhtaaksi. Maistuis varmaan… !

Samettisoppa

  • 1 iso munakoiso
  • 1 peruna
  • n. puolet pienestä kukkakaalista
  • 2 valkosipulinkynttä
  • keitinlientä, maitoa
  • suolaa

Kuori munakoiso ja peruna, paloittele ne ja kukkakaali. Keitä vähässä vedessä kypsiksi. Kaada keitinvesi talteen ja soseuta pehmeät vihannekset sekä valkosipulinkynnet Vitamixissa, muussa blenderissä tai sauvalla pienen liemimäärän kanssa. Lisää lientä niin, että keiton paksuus on sopiva. Liemen ohella voit lisätä kermaa, kookosmaitoa tai maitoa nesteeksi. Mausta suolalla.

Itse käytin laktoositonta kevytmaitoa, kun sitä oli jäljellä jäätelökokeiluista. Laitoin siis keitinlientä varmaan 3-4dl ja maitoa 1-1,5dl. Hiivatin hyvä idea, tämä oli taivaallista!

Tuloksena mielettömän maukas ja umaminmakuinen soppa, jota voi höystää halutessaan vaikka juustokuutioilla (laitoin!) tai muulla prodella tai mausteella. Tunnustan, överiksi meni, niin oli hyvää; söin kaiken. Yksin.

24.3.2012

Voitto kotiin? Ok kuitti.

Filed under: Gluteeniton,haasteet,laktoositon,Vege — Meri @ 19.48

Töttöröö! Juhlallinen hetki: täten rikon Monkeyfoodin useamman vuoden mittaisen ruokahaastetauon osallistumalla armaan Kulinaarimurun Jaanan emännöimään kuukauden ruokahaasteeseen, joka kantaa nimeä Pappi, lukkari, talonpoika, ruokastalkkeri. Ohjeena on hakea inspiraatio haasteruokaan kauppakuitista. Haastava osuus on ilman muuta se, ettei omaa kuittiaan saa käyttää. How clever!

Haasteohjeistuksessa kehotetaan nimeään myöden harrastamaan ruokastalkkauksen jaloa taitoa. Siinä en suinkaan ole aloittelija; yksi mielipuuhiani muutoin apatisoivassa ruokakaupan jonossa seisoskelussa on observoida edellisen asioitsijan ostoksia ja kehitellä hypoteesi siitä, mitä ostaja aikoo kokata.  Eräänlainen brainstormaus-menetelmä, joka antaa eväitä omaankin kokkaukseen. Haasteessa kuitissa mainituista aineksista tulee käyttää ainakin kahta.

Sisältää gluteenia.

Olisin muutoin livistänyt tästäkin haasteesta, mutta puhuin ohi suuni Fabossa ja menin lupailemaan osallistumista. Otin siis kuittia kuitin perään kauniiseen käteen lähikaupoissa katseista piittaamatta (onnellinen häpeä!). Saldo oli kuitenkin kehno. Yhdessä kuitissa ostoksina oli maitosuklaapatukoita, sokeritonta raparperiherukkakiisseliä ja rukiisia karjalanpiirakoita. En edelleenkään syö gluteenia ja maitotuotteidenkin olisi oltava laktoosittomia. Toinen kuitti sisälsi vissyä, salmiakkia, pullopantin, banaania ja kinkku-juusto-wrapin. Vissysmuuti? Blech.

Jaana kuitenkin päätti omakätisesti pelastaa minut ja meilasi minulle OMAN kuittinsa. Siinä menivät tekosyyt. Vaan iskihän se inspiraatio! Tulos oli riemastuttavan hyvä. Hyvät naiset ja herrat, I give you, haasteruoka!

Kuittifocaccia

Osa 1.

  • 3 keskikokoista perunaa
  • 0,75 dl vettä
  • 0,75 fl tattarijauhoa
  • 0,75 dl (puhdas)kaurahiutaleita
  • ripaus suolaa
Osa 2.
  • kalamata-oliiveja (1/5)
  • oliiviöljyä
  • sormisuolaa
  • luomuvalkosipulinkynsiä (2/5)
  • kypsytettyä cheddar-juustoa (3/5)
  • luomuruukkupersiljaa (4/5)

Keitä perunat kypsiksi. Muusaa tuusaksi. Lisää joukkoon vesi. Sekoita tattari ja kaura joukkoon, mausta ripauksella suolaa. Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen. Painele taikinasta joko yksi iso tai neljä pienempää rieskaa uunipellille. Rieskat sopii painella hyvinkin ohuiksi. Valmista sitten päälliset.

Leikkaa valkosipulinkynnet ohuiksi siivuiksi, puolita (kivettömät) kalamata-oliivit. Hakkeloi persilja, raasta juusto. Painele rieskoihin reilusti valkosipulinkynnenviipaleita ja oliivinpuolikkaita. Pirskota päälle öljyä, ripottele sormisuolaa, kylvä persiljaa ja juustoraastetta. Paista uunissa n. 15 minuuttia. Tadaa! Voittajaruoka on syntynyt. Kerron, kunhan pääsette sitä äänestämään.

7.3.2012

Paluu klassikon pariin: äidin tunaleivät

Filed under: Gluteeniton,Kala,laktoositon — Meri @ 6.57

U heard me, tonnikalaleipää! Sori kuitenkin, sen verran huijasin, että tein näitä riisikakuille. Kuinka tylsää 😀

Eivät ne hullumpia silti olleet, alustaksi voisi rakennella muitakin asioita, kuten perunarieskaa tai gluteenittoman pizzapohjan tapaan munia. Joku vihanneskin voisi toimia, ja keitetyn perunan viipaleet?

Kuvassakin retrot värit.

Tämä on perheemme klassikko vuosilta yks ja kaks. Äidin tonnikalaleivät. Niitä ei kyllä koskaan tehty riisikakuille vaan ihan oikealle leivälle. Olivat aina superhyviä ja menestys kavereidenkin parissa, kylmänäkin herkkuja. Melko 80-lukulaista, luulen.

Tunatopping

  • 250 g tonnikalaa (öljyssä, jonka voi kyllä suurelta osin valutella pois – vesituna on niin perhanan mautonta)
  • pala purjoa tai sipulia
  • 2 munaa
  • 0,5 dl majoneesia
  • 100 g juustoraastetta

Hakkeloi purjo tai sipuli, sekoita kaikki ainekset. Maista ja mausta suolalla ja halutessasi mustapippurilla (viimeistelee retron säväyksen). Levitä mille haluat (esim. niille riisikakuille tai gluteenittomalle leivälle) ja nuketa 250 asteessa n. 10 minuuttia, niin, että väri on kullankeltainen.

Näitähän on tehty täällä ennenkin.

 

19.8.2011

Going batatas

Filed under: Gluteeniton,laktoositon,Maidoton,paleo,Soppa,Vegan,Vege — Meri @ 20.49

Loma on mahdollistanut taas vähän paneutuneempaa kokkuuta, joten Monkeykin päivittyy välillä. Koska hiilareiden lisäys on ollut ohjelmassa keväästä saakka (ja hyvin tuloksin, olo on parempi kun hiilarit eivät ole nollassa), on bataattikin ollut taas tutumpi vieras apinaköökissä. Bataatti on siitä kiitollinen juures, että se maistuu yhtä hyvin muusina, uunissa ranskalaisten tapaan tehtynä kuin sopassakin.

Keittoa voi maustaa vaikka chilillä, semminkin kun syksy lähestyy, tai esimerkiksi timjamilla tai basilikalla. Mökillä mentiin peruspehmeällä versiolla, jota höystettiin kinkulla ja paahdetuilla auringonkukansiemenillä. Ilman kinkkua bataattikeitto on herkullinen kasvisruoka ja helppo tehdä isollekin porukalle. Myös mainio alkukeitto epäpaleotsijoidenkin nauttia.

Going batatas (bataattikookoskeitto, neljälle alkuun tai 2-3 pääruoaksi)

  • iso bataatti
  • iso sipuli
  • porkkana
  • 1,5-2 dl kookosmaitoa tai kermaa
  • suolaa, pippuria
  • (muita mausteita maun mukaan)

Kuori ja pilko bataatti ja sipuli sekä porkkana, heitä kattilaan ja perään vähän vettä. Kiehuttele/höyryttele kannen alla pehmeiksi ja kaada keittovesi toiseen astiaan talteen. Soseuta ainekset ja notkista lisäämällä keittovettä. Lisää kookosmaitoa desi, pari niin, että saat sopivan juoksevan sopan. Itse tykkään aika paksusta keitosta, joten en lisännyt keittovettä kuin hiukan.

Mausta suolalla ja pippurilla, chilillä, yrteillä – millä nyt tykkäät – ja tarjoile! Prodet voi lisätä soppaan kinkkusilppuna, raejuustona tai fänsimpään versioon paahdettuna pekonina. Myös suolatut ja paahdetut auringonkukansiemenet ovat omiaan taittamaan bataatin makeutta. Siemeniä kannattaa tehdä kerralla suurempi satsi, sillä sopivat sopan lisäksi suuhun sellaisenaan, marjojen kanssa tai salaatissa.

Paahdetut auringonkukansiemenet

  • auringonkukansiemeniä
  • suolaa

Laita paistinpannu kuumenemaan ja kaada kuivalle pannulle auringonkukansiemenet niin, että ne ovat tasaisesti. Vahdi siemeniä koko ajan, kun pannu kuumenee ja ravistele niitä, etteivät pääse palamaan. Kun siemenet alkavat hiukan poksahdella ja saavat kultaa kylkeensä, voit laittaa hellan pois päältä ja lisätä pannulle sopivasti suolaa. Kaada siemenet pannulta talteen, etteivät ne pääse palamaan jälkilämmöissä.

Käyttö kuten edellä mainittu: salaateissa, sopassa, sellaisenaan.

26.7.2011

Giisselii paa nigamiin (paleokiisseliä marjoilla)

Filed under: Gluteeniton,Herkut,laktoositon,Maidoton,paleo — Meri @ 19.59

Tämä viritys syntyi Saharan keidaskakun inspiroimana! Ja keitaantarvehan tässä tropiikin kuumuudessa tulee. Pelkkä gini ei aja asiaansa, on hyvä pistellä myös jotain tuhdimpaa. Tämä pehmoisa kiisseli kelpaa pehmittämään pään lisäksi myös paleovihamielisiä kansalaisia. Vaniljainen kookoslumous marjojen kera saa elämän tuntumaan auvolta. Ja se tunnehan on totta!

Paleokeitaan purkaus

  • 400 ml kookosmaitoa
  • 2 keltuaista
  • 2 rkl peruna- tai maizenajauhoa (no ei IHAN paleota mutta nyt onkin kesä)
  • vaniljasteviaa tms. makeaa
  • (kardemummaa tai kanelia? Who knows.)

Kaada pieneen kattilaan purkki kookosmaitoa ja sekoita joukkoon kaksi keltuaista ja kaksi ruokalusikallista suurustejauhoa. Kuumenna seos kevyesti kiehuvaksi koko ajan hämmentäen tai vispaten. Kun keitos pulpahtaa ja sakenee, siirrä se pois levyltä ja anna hiukan jäähdytellä. Mausta halutessasi kanelilla tai kardemummalla ja makeuta sopivasti stevialla. Myös kaneli- tai vaniljatangon keittely samassa sopassa voi tuoda toivottuja makuelämyksiä.

Tarjoile iisipiisi kiisseli marjojen kera, vieraille voit vielä komistaa jutun mintunlehdillä! …ja sitten se kinilasi käteen.

17.7.2011

Easy as pie

Filed under: Alakarppi,Gluteeniton,laktoositon,Maidoton,paleo,Piiraat — Meri @ 9.57

Kuten jauhottoman pitsan postauksen lopussa vihjailin, tämä pohja käy myös piiraisiin. Eihän se ole sama asia kuin suussa sulava muropohja, mutta kuitenkin jotakin, joka pitää mustikkamassan kasassa. Esimerkiksi näin.

Piiraspohja (viljaton)

  • 3 luomumunaa
  • ripaus suolaa
  • kardemummaa
  • steviaa tms. makeaa

Erottele valkuaiset ja keltuaiset toisistaan. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon rikotut keltuaiset, ripaus suolaa ja mausta kardemummalla ja makealla. Levitä piirakkavuokaan ja paista n. 10-15 minuuttia 200 asteessa. Ota pohja ulos ja lataa sille täytteet, paista vielä, kunnes täyte on jokseenkin asettunut (jatkaa asettumistaan viiletessään).

Täytteeksi vaikka

  • mustikoita
  • kookosmaitoa
  • muna
  • kardemummaa, steviaa, kanelia, vaniljaa…

Tässä vielä kuva jostain menneiden aikojen pohjattomasta virityksestä. Voideltuun piirakkavuokaan siis levitelty mangokuutioita, joiden päälle kaadettu kardemummalla ja stevialla maustettu kookosmaito/-kerma, jossa pari munaa ja päälle reilusti manteli- tai muuta pähkinämurskaa. Uuniin ja sitä rataa.

15.6.2011

Paleo con queso (jauhoton pitsa)

Filed under: Alakarppi,Gluteeniton,laktoositon,paleo,Pitsaa — Meri @ 19.14

Vasta tänään, puolitoista vuotta täyden gluteenittomuuden jälkeen, löysin ehdottomasti parhaan jauhottoman pitsapohjan. Rohkenen jopa sanoa, että minusta pohja on parempi kuin “oikea” pitsapohja koskaan. Muille elämys tuskin on aivan yhtä ömeizin, mutta veikkaan, että silti pirun hyvä. Hyperlämmin kiitos nimimerkille Namipitsa, joka jollain palstalla jossain tähän ohjeisti.

Pyhä yksinkertaisuus (jauhoton pitsapohja)

  • 5 luomumunaa
  • suolaa

Lämmitä uuni 200 asteiseksi ja voitele leivinpaperi. Erottele valkuaiset ja keltuaiset toisistaan. Vatkaa valkuaiset tiiviiksi vaahdoksi, vähän vielä sen jälkeen, kun vaahto jo pysyy kulhossa vaikka sen kääntäisi. Sekoita keltuaisia hieman että menevät rikki ja lisää ne sekä ripaus suolaa valkuaisiin lempeästi sekoittaen. Levitä massa leivinpaperille ja paista uunissa 10-15 minuuttia. Lisää päälle täytteet ja paista vielä 15-20 minuuttia. Ylläty siitä, kuinka muna ei maistu munakkaalle vaan on rapeaa, kevyttä, koossapysyvää ja herkullista. Perkeleen hyvää. Parempaa kuin överi Meatza.

Sopii myös piiraspohjaksi tavalliseen vuokaan kun käytät 2,5-3 munaa. Makeaan pohjaan makeuta massaa hiukan.

(Ps. Pitsaan överihyvät toppingit: tomaattipyre+oliiviöljy+oregano+suolaa, jauhelihaa, paistettua sipulia, kylmäsavuporoleikkelettä, murennettua fetaa ja päälle kahden juuston sekoitusta. Hard cheese hallelujah!)

Older Posts »

Powered by WordPress