Monkeyfood on ollut hiljainen johtuen kahdestakin syystä. Aika on kortilla ja toisaalta omat ajatukset siitä, mikä ehkä ravitsemuksellisesti on (tälle) ihmiselle hyväksi, ovat myllerryksen kourissa. Ennen kuin alatte odottaa kääntymystä spelttipastavegaaniksi kerron kuitenkin, että usko ruoan laatuun ja puhtaisiin raaka-aineisiin pysyy. Pienenä tiiserinä paljastan, että olen ostanut ja valmistanut mm. perunoita ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen ja että olen palannut maitorahkan ja raejuuston hurmaavaan maailmaan. Katsotaan, kauanko tätä iloa kestää 😉 (Halpa huvi kuitenkin; peruna on lähes ilmaista!)
Ennen kuin avaudun ravitsemuksesta suuremmin, vastaan Annan haasteeseen. Napapilven Anna antoi minulle blogitunnustuksen, mistä lämmin (hot hot hot) kiitos! Kiva, että joku muistaa Monkeyn, vaikka apina on elellyt hissukseen. Anna tosin tituleeraa minua mahdolliseksi ravitsemukselliseksi sielunsiskokseen. En tiedä, saivatko edellisen kappaleen esitunnustukset Annan kauhistumaan, mutta sen verran lunttasin, että Napapilven reunallakin syödään perunaa! Terveisiä pilvelle.
Blogitunnustukseen kuuluu kertoa itsestään seitsemän asiaa, tässä ne tulevat:
1) Hurahdin marraskuun lopussa salsaan. Tällä hetkellä vietän työltä, treeniltä ja sekalaiselta sälältä jäävän ajan tiiviisti tanssitunneilla. Salsa on iloista, luovaa, sosiaalista – kuin leikkiä siis! Ja perkeleenmoista aivojumppaa. Salsasalilla on ikuinen kesä. <3 Tervetuloa Baila Bailaan ja Bailan siideihin bileisiin!
2) Olen haltioissani jokavuotisesta ihmeestä nimeltään Kevät. Jokainen auringonsäde, vedeksi sulanut lumenpala, minuuteissa pitenevä päivä ja kuiva kohta asfaltissa saavat minut sekaisin onnesta. Naamaan läiskivä räntäsade on aivoedustuksena “uusi lumi vanhan lumen surma” ja siis iloinen asia.
3) Rakas läheinen ystäväni on vakavasti sairastettuaan nyt voiton puolella. Auringonvaloa kohti!
4) Jouluna sorruin juomaan taas kahvia parin vuoden pakkotauon jälkeen ja nyt olen kiitollinen jokaisesta ihanasta, höyryävästä kupillisesta kahvia jonka saan juoda. Kahvi on niin paljon enemmän kuin piriste.
5) Kävin äsken strutsikoira Nelsonin kanssa pitkällä aamulenkillä Nellin uuden koirakummin kanssa! Jos sinulla on kummia kaipaava turre tai palat halusta hoidella toisten koiria, tsekkaa Dogia.fi.
6) Matkakuume kumuloitui ja varasin reissun Kreikkaan Pargaan. Jos kellään on kokemuksia manner-Kreikan pienestä merenrantapaikasta, arvostan vinkkejä.
7)  Luen tällä hetkellä Alexandre Dumas’n klassikkoa Monte-Criston kreivi.
Däts ool fooks, pian lisää.
Paitsi ennen sitä vähän sekalaisia sapuskoita:
Ribsit. Keitä tunti pari ja hiero seoksella, jossa on soijakastiketta, ketsuppia, tomaattipureeta, paprikamaustetta, suolaa ja chiliä. Nuketa uunissa rapeiksi.
Hakaniemen hallin Hakkaraisen lihatiskiltä saa säännöllisin väliajoin ranskalaista luomukananpoikaa. Tämä yksilö kävi uunissa ja valmistui herkulliseksi. Lihaa vain kovin vähän pienessä pojassa.
Yritin pitkästä aikaa jotakin jälkiruoan tynkää, mutta kokeilu ei ollut vielä ihan nappisuoritus. Yksi osa kuitenkin jää elämään: riisiraakasuklaa. Tässä siis murennettuja riisikakkuja, joiden päälle kaadettu raakasuklaamassa (kaakaovoita, kookosöljyä, kaakaojauhetta, vaniljasteviaa, ripaus suolaa). Muistikuvissani Brunbergin riisisuklaa oli joskus ammoisina aikoina mahtavan hyvää; paksuja, kovahkoja patukoita ja maku, mmmm!
Peruspreppauksia viikkoa varten. Läjä juureksia ja kasviksia öljyn, suolan ja paprikan kanssa uuniin. Riisin tai perunoiden keitto, proden valmistus. Working galin eväsosia.
