MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

11.12.2012

Sipsi vai suklaa, en pysty mä päättää

Efu, joka ennenkin on fiitannut Monkeyfoodissa, lähetti jo hyvä tovi sitten Apinakeittiöön valikoidun erän kehittelemäänsä sipsisuklaata. Siis jep, jep – silkkaa pahetta! Suolaisia krispejä ja raakasuklaata. Valmistaminen on helppoa, jos on joskus kokkaillut raakasuklaata. Ja jos ei ole, Raakasuklaa.com tarjoilee auttavan käden ja opastaa prosessissa. Fuusiosuklaa oli kiinnostavaa ja katosi kaapista sukkelasti!

Homma ja miten se tehdään!

Efun pantry.

Efun tsipsisuklaa

  • 99 g hienonnettua kaakaovoita
  • 66 g kookosöljyä
Sulata vesihauteessa.

Ne piirtää, kell’on liituu.

Lisää seokseen:
  • 1 rkl agavesiirappia
  • 1 rkl hunajaa
  • hyppysellinen Himalayan suolaa
  • 2 rkl macaa
  • 3 rkl (raaka-)kaakaojauhetta
  • 4 rkl lucumaa
  • 1 rkl carob-jauhetta
  • 1 rkl riisiproteiinijauhoa
Maistele ja makeuta esim. vaniljastevialla, Efu on käyttänyt tähän määrään 10 tippaa.
Suorita yksinkertainen temperointi. (Monkey huom. Ei mitään hajua ;D)

Temperointi.

Waitin’ for their hot, brown DESTINY!

Siirtele vuokiin murskattua sipsiä sopiva määrä. Efun suosittelee vahvasti (eli alleviivaten) Estrellan Herkku Chips -tuotetta. Kaada päälle ruskea nektariini (jota raakasuklaaksi edellä tituleerasimme) ja anna jähmettyä. Sen jälkeen seuraa Efun ohjeen mukaan Ihmetysmakuelämys! En epäile hetkeäkään varsinkaan, kun huomioidaan käytettyjen rasvojen jetsulliset grammamäärät. Supercalifragilisticexpialidocious! Parhaimmillaan huoneenlämpöisenä.

Ps. Jos et ole Efun kaltainen mestarisäätäjäalkemisti, voit oikoa mutkia ja sulattaa mikrossa kookosöljyä, raastaa joukkoon kaakaovoita, lisätä kaakaojauhetta, steviaa ja kaadella sellaisenaan tsipsien päälle.

Pps. Vadelmasuklaa.

Pps. Minttusuklaa.

Siitä se idea sitten.

30.7.2012

Roonie, my love

Palasimme Pietarista, tuosta mahtavasta, MAHTAVASTA miljoonakaupungista vain kolmen ja puolen tunnin junamatkan päästä toissayönä ja aion kirjoittaa sellaisen travellerisuosituskuosituspostauksen, että menette sinne kaikki! Nyt kun kerran kävin ensimmäistä kertaa siellä niin, että minulla on blogi. Edellisestä kerrasta oli seitsemän vuotta.

Ennen kuin päästän Pietarin ruoka- ja matkatarinat valloilleen (minulta erityisesti pyydettiin kuvia atrioista), otetaan pientä välipalaa. Inspiraatio löytyi Pietarin yhdestä valtavasta kauppakeskuksesta, Galeriasta, jossa jopa MINÄ kykenin tekemään muutaman vaatehankinnan huolimatta vahvasta shoppausaversiostani. Ennen shopautusta näet istuin hetken Lihansyöjän seurassa kahvilla ja nautimme puoliksi gluteenittoman brownien. Pakko myöntää, että oli todella hyvää huolimatta hurjan pitkästä listasta sisältämiään asioita.

Noh, tämä raaka-brownie eli rawnie eli rooniehan on silkkaa superruokaa ja fantastista balsamia ruumille, joten kuolema kuittaa univelat ja roonie reissuhorjahdukset! Ohjeen pohjana tuttu Aletheian juttu, olen kokannut ennenkin. 

Ja siis iishimpää raakabrownieta saa hakea. Kaikenlaisia upeita ohjeita on kirjat, blogit ja muut pullollaan, ja toki on sallittua liotella taateleita ja pähkinöitä ja siemeniä yön yli ja hifistellä lesitiinillä ja antaa kaakaojauhohiukkasille rentouttavaa hierontaa, mutta jos olet kauniisti sanottuna yhtä nopeatempoinen kuin minä, this will do. Rooniesta kiitän CocoVin taannoista pakettia. Kookosöljykin on niin mukavasti kesällä juoksevaa, että haaleat vesihauteet voi unohtaa ja ihan mennään oppikirjan mukaan ja entsyymit säilyy ja niin edelleen.

Roonie (Ilokokin pieneen irtopohjavuokaan)

  • 10 taatelia
  • 1 dl cashewta
  • 0,5 dl auringonkukansiemeniä
  • 0,5 dl raakakaakaojauhetta
  • 0,5 dl kookosöljyä
  • 0,5 dl mulpereita
  • vaniljasteviaa, ripaus suolaa, kanelia
  • pieni loraus vettä tarvittaessa

Blendaa erissä tai kimpassa riippuen surauttimesi kapasiteetista. Painele pienehkön astian pohjalle tasaisesti ja valmista kuorrute.

Kuorrutus

  • 4 taatelia
  • 0,5 dl kookosöljyä
  • raakakaakaojauhetta
  • ripaus suolaa, vaniljasteviaa
  • loraus vettä tarvittaessa

Kaikki karuselliin ja nuppi sekaisin! Levitä pohjan päälle ja siirrä kaakku hetkeksi jäähylle. Okei sitte voit maistaa! Tuoreet (tai pakkas-)marjat eivät Roonieta pilaa.

27.1.2011

Monkey Luck (Paleo Mudcake!)

Maistuis varmaan.

Taas ropsahti yksi hengissä selvitty elinvuosi lisää apinan elämässä. Hyvä vuosi olikin! Varsinkin, kun sitä vertaa vuoteen 2009, jolloin olin pyöräkolarissa, kolaroin itse autoa ja työhuoneeni räjähti. Mielestäni universumin viesti oli selkeä: se haluaa loppujen lopuksi pitää minut elossa. Olen tosin universumille kiitollinen, että malttoi osoittaa rakkauttaan vuonna 2010 hiukan hillitymmin.

Osoitin itselleni rakkautta mökillä toisen paleomutakakun muodossa. Ohje on edelliskerran mutakakkupostauksen kommenteista nimimerkiltä Me and my. Kiitos, Minä ja minun, synttärikakusta tuli erinomaista! Vaikka olit kyllä oikeassa: 10 minuuttia uunissa olisi riittänyt, paistoin 13 ja siinä oli kolme liikaa. Tämä siis suhteellisen tasalämpöisessä uunissa.

Pala kakkua!

Syntymäpäiväkakku (mutakakku, otto II)

  • 200 g tummaa suklaata (70% – käytin yhden levyn Maraboun tummaa minttua ja toisen tavan 70% suklaata)
  • 200 g voita
  • 5 luomumunaa

Paloittele suklaa kattilaan ja lisää sinne voi. Anna sulatella hellalla ykkösellä eli hyvin miedolla lämmöllä. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Erottele valkuaiset ja keltuaiset omiin kulhoihinsa. Vatkaa keltuaiset kuohkeiksi ja lisää joukkoon sula suklaa-voi-seos. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi toisessa kulhossa. Lisää kolmannes valkuaisvaahdosta keltuaissuklaavoiseokseen ja sekoita vielä sähkövatkaimella. Lisää loppu valkuaisvaahto taikinaan varovasti nostellen ja käännellen, yritän kuitenkin saada se taikinaan hyvin sekaisin. Kaada taikina (silikoni-)vuokaan ja paista uunissa 10 minuuttia.

Tarjoile silleensä tai kermavaahdon tai vaikka creme fraichen (tätä kokeiltiin! JÄNNÄ :-D) kanssa. Toki jos on jätskipäivä niin vaniljajäätelöhän nyt on kaiken lämpimän ja suklaisen kanssa taivaallista. Näillä spekseillä kakku ei missään nimessä ole makea, mutta mahtavan suklainen ja täyteläinen. Jos olet sokerihiiri, lisää taikinaan jotakin makeutusta tai tarjoa kaverina jotain makeaa. Kuten vaikka sitä jätskiä? Kesäkesäkesäääää!

2.1.2011

The Darker Shade of Paleo (suklaakakku)

Filed under: Cake&Cookies,Gluteeniton,Herkut,Maidoton,paleo,Suklaa — Meri @ 10.23

Vuoden vaihtuessa ollaan jollakin tavalla hetki epäajassa: vanha vuosi on jo oikeastaan ohitse eikä uusi ole vielä alkanut. Tämä ohikiitävä hetki kannattaa käyttää hyödyksi ja hilpaista pikaisesti paleolta pimeälle puolelle ja takaisin. Kun tempun ajoittaa oikein, vahingot jäävät pieniksi. Suomessa on niin pimeääkin, ettei kukaan edes huomaa kun sulat hetkeksi suklaasta… Resepti on peräisin kahden lapsen voimistelija-isältä Juhalta, jonka atleettinen olemus ennakoi suklaakakun syöjille timmejä päiviä. Älä siis huoli!

Suklaakakku parantaa maailmaa.

Juhan suklaakakku

  • 6 luomumunaa
  • 1-1,25 dl sokeria (hunajaa, luomuruokosokeria, mitä haluat – itse käytin tavan valkeaa kun sitä oli)
  • 300-350 g tummaa suklaata (esim. 200 g minttusuklaata ja 150 g 70%)
  • 100-125 g voita

Paloittele voi ja suklaa sulamaan kattilaan hyvin miedolle lämmölle (1), sekoittele välillä etteivät pala. Erottele samalla valkuaiset ja keltuaiset omiin astioihinsa. Sekoita keltuaisiin sokeri ja vatkaa kuohkeaksi. Lisää sokeri-keltuaisseokseen sulanut suklaa ja voi, sekoita vielä. Vatkaa valkuaiset omassa kulhossaan napakaksi vaahdoksi, joka pysyy kulhossa vaikka kääntäisit sen väärinpäin. Lisää kolmannes valkuaisvaahdosta toiseen taikinaan ja vatkaa sekaisin. Lisää loput vaahdosta ja kääntele hellävaroen sekaisin taikinaan.

Paista n. 200 asteessa 20-25 minuuttia, kunnes pinta alkaa tummua. Kakku on parempaa, kun se jää hieman kosteaksi kunnon mutakakun tyyliin ja paranee vain, jos maltat sen jääkaappiin yön yli. Mökin kesäkeittiön uuni paistoi kakun nätin epätasaisesti pinnalta tummaksi ja sisältä raa’aksi, silti oli hyvää. Etenkin seuraavana päivänä. Vaikea tätä on mokata, jossei ihan ylikypsennä.

Jaska, joka myös on urheilullinen paleoitsija, suosittaa kakun kanssa kermavaahtoa. Go for it! Tekee lopputuloksesta nätimmän.

Ja jos nyt missasit vuodenvaihteen epäajan, tulee ennen ensi vuotta muitakin mahdollisuuksia sukeltaa suklaaseen… Sillä: kuka meitä voi estää juhlimasta! Parasta vuotta 2011 kaikille apinakeittiön asiakkaille, kiitos kaikesta. <3

13.11.2009

Tulee se joulu hipillekin

Filed under: raw food,Suklaa,Super foods — Meri @ 20.55

Joulusuklaa on hyvää. Siis jopa se kirottu maitosuklaaversio vetoaa minuun jollain ihmeellisellä tavalla, vaikka harvoin sitä maistelenkaan ja silloinkin hillitynlaisesti palan tai kaksi. Ehkä se johtuu siitä, että joulu on hyvää. Siis tykkään joulusta. Ihanaa.

Myös piparkakut ovat hyviä. Yleensä jaksan tehdä omat sekoitukseni piparkakkutaikinain maustamiseksi, mutta nyt menin aidan matalasta päästä ja ostin piparkakkumausteen valmiina.

Joulusuklaa (raaka)

Sulata kaakaovoi ja kookosöljy siihen, murskaa samalla kaakaopavut sekä pähkinät sopiviksi, rusinoitakin voi pieniä. Sekoita kaik ja säätele makeus stevialla, piparkakkumausteen määrä lienee myös hyvin yksilöllinen. Kaada massa isompaan astiaan tai vaikka jääkuutiomuotteihin ja vie jääkaappiin jäähylle. Isomman astian “suklaalevyn” voi sitten paloitella ihaniksi lohkareiksi ja kuutiot ovatkin valmiita paloja.

Joulumusiikkikin on ihanaa t. hörhö

7.9.2008

Chef Patoun magnifisiöösi torttu

Filed under: Överi,Banaani,Cake&Cookies,Nuts!,Piiraat,Suklaa — Meri @ 18.50

french

Tapasin pitkästä aikaa ystäväni triathlonisti ja toimintaterapeutti Patrickin. Kuulumisten vaihdon, syväluotaavien keskusteluiden, treenivinkkien ja kisasuunnitelmien jälkeen puhe kääntyi ruoanlaittoon ja eri toten leivontaan. Suuntaan ohjasi hellästi mutta varmasti WTC:n uudehko ranskalainen leipomo, jonka pain de chocolatit ja manteli-croissaintit saivat puoliranskalaisen seuralaiseni antautumaan makumuistojen maailmaan. Itse tartuin tilaisuuteen ja maistoin macaroneja, ostinkin laatikollisen, ja utelin Patricikin parhaita reseptejä.

Kävimme kovaa kiistaa siitä, kummalla on parempi banaanisuklaakakun ohje. Olen omaani niin suuresti mieltynyt, että meni hyvä tovi, ennen kuin muistin, että kyseessä ei varsinaisesti ole banaanisuklaa– niinkään kuin pelkkä banaanikakku. Patoun ranskalaisen keittokirjan ohje sen sijaan kuulosti överisuklaiselta ja glamöröösiltä. Sitä se olikin, kun tänään valmistui somistamaan sunnuntaisen perhelounaamme jälkiruokapöytää. En osaa sanoa, kumpi paakelseista on enemmän mieleeni, sillä oma piimäinen ja kostea kaakkuni on hyvin erilainen kuin tämä kulinaristisen supermaan uhkea herkku. Siitä olen kuitenkin varma, että tämä jää pysyvälle sijalleen omassakin keittiössäni. Ja olenhan jo triathlonisti melkein itsekin; uintitekniikkakurssi käy jo puoltaan!

french3

Tarte au chocolat, aux bananes et auc noix de Chef Patou (ainakin kahdeksalle)

Pohja

  • 2,5 dl jauhoa
  • 1 dl sokeria
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 1 tl leivinjauhoa
  • 100 g voita
  • luomumuna

Ota voi ja muna huoneenlämpöön, lämmitä uuni 180 asteeseen. Voitele ja jauhota piirasvuoka. Sekoita kuivat aineet hyvin ja nypi pehmenneen voin kanssa sekaisin murumaiseksi seokseksi. Lisää muna ja sekoita vielä hyvin. Painele jauhotetuin käsin vuoan pohjalle ja reunoille, pistele haarukalla. Paista n. 20 minuuttia.

Täyte

  • 250 g tummaa suklaata
  • 1 rkl vettä
  • 100 g voita
  • 2 keltuaista
  • vajaa 100 g sokeria
  • 5 Reilun kaupan banaania
  • 100 g pähkinöitä (saksan-, pekaani- ja hasselpähkinät ovat erinomaisia valintoja)

Sulata paloiteltu suklaa vesihauteessa ja lisää seokseen vesi hieman sakeuttamaan. Sekoita joukkoon paloiteltu voi ja anna sulaa. Kun seos on hieman jäähtynyt, lisää keltuaiset ja sokeri. Alkuperäinen ohje sanoo, että sokeria tulee 100 g, mutta itse hieman maisteltuani päädyin hivenen pienempään annokseen, tee kuten makuaistisi sanoo, tämä riippuu myös suklaasta. (Suklaaksi muuten käy erinomaisesti myös tumma appelsiinisuklaa tai esimerkiksi Lidlissä myytävä tumma suklaa karamellinpaloilla, joka on sellaisenaankin täysin taivaallista.)

Viipaloi banaanit ja murskaa pähkinät ronskisti, ei jauhoksi saakka. Kun piiraspohja on esipaistettu, levitä sille banaaniviipaleet kuten dominopalikat ikään, kauniiseen ympyrämuodostelmaan. Banaania saa olla reilusti. Levitä päälle pähkinämurska ja kaada suklaaseos kruunaamaan ylellinen torttu. Paista vielä 10 minuuttia ja jätä jäähtymään. Koristele pähkinöillä ja banaanilla, tarjoile hyvin jäähtyneenä huolellisesti valikoidulle seuralle.

Merci, Patou. Ölen ökstääsissä.

(Ja jottei Patrickin maine jäisi yhtä kiiltäväksi kuin piiraan suklaakuorrutus vaan se kunnon kokin tapaan hieman tahraantuisi, kerrottakoon, että Patou itse valmistaa tortun valmismuropohjaan. Lavertelen myös, että tuo kollegani on leiponut suklaa-suolapähkinäkakkuun pieniä pääsiäismunia suklaahippuja paikkaamaan ja että hän rakastaa Nutellaa yli kaiken! Kyllä triathlonistit ovat omaa luokkaansa.)

P.S. Anna hali!

5.7.2008

Kaakaopatonki

Filed under: Eksotiikkaa,Suklaa — Meri @ 11.22

Sain Pienen suklaakerhon toiselta jäseneltä mahtavan tuliaisen Martiniquen matkalta! Kyseessä on töpäkkä ruskea patukka, Bâton de Cacao. Tämä kaakaopatonki eli tanko sisältää tiedoituksensa mukaan Cacao entieriä kera 51% de matiéres grasses. Kaakaota kaakaovoin kera? Le Muuli ei oikein osaa ranskaa, mutta ruskea kulta on ainakin tuttu. Vaan mitä tästä muhkeasta patukasta pitäisi valmistaa? 😮

baton

7.4.2008

Laukussa leipää ja piimää vaan

Filed under: Eksotiikkaa,On the Road,Suklaa — Meri @ 16.35

Pidän kovasti matkustamisesta, siitä, että näkee uusia paikkoja, tapaa ihmisiä, kokee hajuja, makuja ja tunnelmia, nauttii auringosta tai juoksee raekuuroja karkuun, törmää toisenlaisiin treenikulttuureihin, alistuu suurkaupungin metrojen kiireeseen,  puhuu vieraita kieliä, tuntee hetkittäisiä yksinäisyyden ja erillisyyden tunteita, kaipaa kotiin, juhlii eksoottisilla tavoilla ja elää muiden arkea. Vieraissa maissa on toisaalta niin vierasta ja toisaalta taas kaikki on ihan samoin, ihmiset kun on ihmisiä kaikkialla.

vihreetämustaa

Ja koska ihmisten kaikkialla täytyy myös syödä, aitoa elämää on helposti tarjolla ruokakaupoissa. Paitsi elävänä, myös kaupan hyllyillä vieraina tuotteina, kummallisina punnitsemiskulttuureina ja hämmästyttävinä yhtäläisyyksinä. Kuten loppukesän Ahvenanmaan fillarireissu osoitti, niinkin läheltä löytyy ihan erilaisia asioita ja sellaisia, jotka pitäisi täälläkin saada kauppaan. Brittein quornia oli ainakin hetkelliset suursuunnitelmat alkaa maahantuoda ja Maarianhaminan Robert’s Coffeen lime-rooibos-teetäkin haikaan edelleen eikä sitä täällä mistään saa. Ja sitten taas pikkuisen thaimaalaisen Phi Phi -saaren Kavlin valkosipulilehtileipä osoittaa, että maailma on niin pieni (ja söpö).

Englannista roudasin kotiin parin agave-nektarin ja sen yhden agave-siirapin lisäksi mielettömän hyviä vegesipsejä (niin, onhan perunakin vegeä, mut ohan nää nyt enempi, ei saivarrella siellä!) ja Green&Black’sin suklaita. Kirsikkasuklaata maistoin jo paikan päällä ja sen ihastuttava happamuus sai kiintymään tuotteeseen pala palalta niin, ettei ilman ollut kotiin tulemista. Että laukussa ei varsinaisesti ollut loppujen lopuksi piimää tai leipääkään, vaikka suklaahan on sorkkaeläimen käntty 🙂

vegesips

Ja koska Polkkis on juuri harjoitellut valmistamaan pottulastui, laitan listalle seuraavaksi palsternakka-, porkkana- ja punajuurisipsit, pliis pyytää muuli!

Sitten jotain ihan muuta: Foodyn uusimpien postauksien listausta koskien sain aamulla s-postia, jossa kerrottiin ongelmien olevan tiedossa ja toivottavasti helpottavan, kun loppuviikosta julkaistaan Foodyn uusi versio. Sitä odotellessa, siis. Tuoretta toiminnallisuuttakin luvassa.

1.3.2008

80-luvun kekkerit

Filed under: Överi,Cake&Cookies,Herkut,laktoositon,Leivonta,Suklaa — Meri @ 10.28

mocca

Viikolla juhlittiin hyvän ystäväni syntymäpäivää ihan noin arki-iltaisesti synttärikahvien merkeissä, mutta menussa ei ollut ainakaan näin tuutausarilla (2000-luku!) mitään arkista. Kaverini nimittäin halusi regressoitua takaisin onnellisiin lapsuusvuosiin neonväriselle kahdeksankymmentäluvulle. Ja tiedättehän te, mitä silloin syötiin; ainakin kaalisiiliin iskettyjä cocktail-tikkuja!

Suolapalana tarjolla oli tikkujen lisäksi munariisipasteijoita, jotkaovat myös autenttinen muisto shifonkihuivien vuosikymmenestä. 80-luvulla kaikki keittiöinvaasion tehneet lapset valmistivat lapsellisen helppoja kauralastuja samaan aikaan, kun heidän vanhempansa kuorruttivat mokkapaloja koulun myyjäisiin. Jos pöytään nostettiin kakku, oli se usein säilykemandariininlohkoilla koristeltu täyteunelma, Sacher tai marjainen kiillekakku. Näin itse luulen.

Menu oli mahtava ja illan ohjelmakattaus sisälsi nostalgisen Levyraadin. Mm. Tzooz Maikölin hempeät tahdit hellivät ruoansulatusta kun tuu mats mokkapalaa saivat aikaan makean yliannostuksen… Mutta kaikkien näiden vuosien jälkeen, olihan ne aiiiika hyviä!

mocca3

Takuuvarmat mokkapalat (pellillinen)

  • 3 munaa
  • 2,5 dl sokeria
  • 4 dl vehnäjauhoja
  • 2,5 tl leivinjauhetta
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 2,5 rkl kaakaojauhetta eli van Houtenia
  • 1,5 dl maitoa
  • 150 g voita

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen ja vuoraa pelti leivinpaperilla. Sulata voi. Sekoita sitten jauhot, leivinjauhe, vaniljasokeri ja kaakaojauhe keskenään. Vatkaa toisessa kulhossa huoneenlämpöiset munat ja sokeri vaaleaksi kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon (optimaalisesti siivilöiden) kuiva-aineseos ja sekoita. Lisää maito ja sulatettu voi ja kaada seos pellille. Paista n. 20-30 minuuttia, kunnes pohja on kypsä. Nosta jäähtymään ja keitä sumpit. Kun pohja on kunnolla jäähtynyt, valmista kuorrute. (Jos pohja on vielä lämmin, se saattaa imaista kuorrutteen.)

Kuorrute

  • 8 rkl kahvia (jämät siitä jota äskön keitit)
  • 100 g voita
  • 4 rkl kaakaojauhetta eli van Houtenia
  • n. 6-8 dl tomusokeria

Sulata voi ja anna sen jäähtyä. Sekoita sitten kaakao, tomusokeri ja kahvi, lisää joukkoon voi ja vatkaa tasaiseksi. Kaada jäähtyneelle pohjalevylle ja levitä tasaiseksi. Koristele nonparelleilla tai kookoshiutaleilla ja anna jähmettyä hetki jääkaapissa. Leikkaa pieniksi kuutioiksi ja dingding, olet kasarilla!

Jos kuorrutteen määrä arveluttaa, voit puolittaa sen. En kuitenkaan suosittele. Omasta mielestäni mokkapaloissa tulee olla mehevä pohja ja reilusti päällystettä, turha niitä muuten on tehdäkään saati syödä. 😉

Vielä pakko tiedustella, mitkä muut ruoat ovat jääneet teille mieleen 80-luvulta, kekkereissä ja ylipäänsä?! Ja pysy kanavalla; vielä tänään julistan Maaliskuun ruokahaasteen!

2.2.2008

Tyhjä maha täyttyy

Filed under: Lätinää,Maidoton,Suklaa — Meri @ 10.06

Eilisen kahdeksan tunnin syömättömyyden ja mahalaukun tähystyksen jälkeen tuntui siltä, että nyt on aika hankkia vähän tuoretta tummaa suklaata. Suuntasin suu ja nielu vielä puutuneina Stokkan karkkiosastolle ja tutkailin tarjontaa. Sveitsiläinen Lindt oli kaikessa hiljaisuudessa tuonut markkinoille 70-prosenttisia täytesuklaita, maidottomia! Sijoitin rahani kahteen: Cherryyn&Chiliin sekä Chocolate Mousseen.

Kun puudutus hellitti ja sain syödä, söin tietysti sushia Pienen suklaakerhon lounaskokoontumisessa. Jälkipalaksi nautimme C&C:tä. Kotona korkkasin Moussen. Törkeän hyviä, molemmat. Chili tosin ei maistu, mutta se ei menoa haittaa.

shokolaa

[Anteeksi kehno kuva, en jaksanut paneutua kun keskityin syömiseen.]

Aiemmassa postauksessa mainitut sokerittomat makusiirapit hakevat vielä käyttökohteitaan, vihjeet otetaan vastaan.

syrup

Joululahjaksi sain nämä ihanat marjajauheet, joita olen toistaiseksi hyödyntänyt aamutuorepuuron seassa, viehättävän makuisia. Yritän keksiä, mihin kaikkeen muuhun niitä voisi ripotella ja kerron sitten.

berry

Older Posts »

Powered by WordPress