MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

28.11.2012

Super Sandwich!

Monkeyfoodissa monesti starbaillut CocoVi tuotteineen haastoi ruokablogaajat kogaamaan jotain überterveellistä murkinaa lähettämästään gudibägistä; bägi sisälsi kookosöljyä, kaakaonibsejä, gojimarjoja ja Kalaharin suolaa. Kilpailuruoan tuli sisältää kahta tai useampaa näistä neljästä superfuudista.

Kiitos nopealla varoitusajalla tulleesta virkamatkasta koko kisa meinasi jäädä osallistumatta, mutta kokosin itseni ja tempaisin kasaan erinomaisen evään! Huomisaamuna nousen Amerikan koneeseen tämän kanssa. Mikään vähempi kuin SUPER ei Jenkkeihin kelpaisikaan.

Idea lähti ihan siitä hahmotelmasta, että halusin ehdottomasti käyttää ainakin kookosöljyä ja suolaa, sillä ne ovat suosikkituotteeni. En myöskään halunnut preparoida mitään perussuperfuudia tyyliin raakasuklaa, siemenkakku tai smuuti. Suunnittelin siis täysin omaan makuuni sopivan tuotoksen, joka on helppo välipala ja säilyvä eväs.

Kaverikuva.

Muotonsa tuotos sai perinteisesti eväsleivästä, ja vielä nimenomaan siitä kerrosleivästä eli sandwichistä, joka ei ole mitenkään perisuomalainen, mutta tännekin hiipinyt muovipakkauksissaan. Tämä sandwich tarjoilee urheilevalle tai aktiivisesti hässäävälle syöjälleen superruoan lisäksi turvallista tärkkelystä, tärkeitä rasvoja ja umamin makuelämyksen.

Saanko esitellä, Super Sandwich!

Cashew-kookos-spreadi sekä aiemmin tehty peanut butter!

Pakko purasta.

Super Sandwich (gluteeniton, maidoton, vegaaninen)

Valmista ensin spreadi eli levite:

  • 3 dl cashew-pähkinöitä
  • 0,5 dl kookosöljyä
  • 1/3 tl Kalaharin suolaa

Voit halutessasi liottaa cashewt, itse laitoin ihan kuivana menemään. Kasaa pähkyt, sulatettu kookosöljy ja suola tehosekoittimeen (optimaalisesti Vitamixiin) ja suraa tahnaksi siten, että nostat aluksi säädön nopeasti ykkösestä kymppiin, pistät sitten turboa silmään ja painelet samalla tampilla tahnaa leikkuriin. Hyvä pähkinävoi muodostuu noin minuutissa.

Kaapi spreadi astiaan. Ota esiin Super Sandwichin osa Sandwich:

  • kaksi riisikakkua

Voitele kaakut levitteellä. Viimeistele antioksidantein:

  • goji-marjoja
  • omenaviipaleita

Ripota toiselle puolikkaalle reilusti gojia ja viipaloi toiselle tuoretta omenaa. Yhdistä puolikkaat ja HAUKKAA menemään! Maku on tuhti, täyteläinen, suolaisenmakea. Riisikakku on rapeaa, goji nautinnollisen sitkeää ja omena mehukasta. Tän jälkeen aivot käyvät satasella ja penkistä nousee kingkong. DING DONG! Kiitos CocoVi.

(Kun Superin kääräisee pakettiin, kulkee se Apinan kanssa turvatarkastuksen läpi taivaalle.)

 

15.9.2012

Lepytä suoli, bannaa FODMAP-hiilarit

Filed under: Gluteeniton,Optimoidut,paleo,Terveys — Meri @ 6.48

Viljattomuus, pavuttomuus ja kaalittomuus sekä mieto ruoka ovat usein hyvä ensiapu ärtyneen suolen lepyttelyssä. Toisinaan on myös ilahduttavasti niin, että kun jaksaa olla aikansa rajoitetulla valiolla, suoli tokenee ja kestää taas villimpiä ruoka-aineita.

Ärtyneen suolen oireyhtymän suhteen hiilareita on tutkittu tarkemminkin. Ravitsemusterapeutti, ProNutritionist-blogin pitäjä Reijo Laatikainen ja erikoislääkäri Markku Hillilä kirjoittavat Lääkärilehden numerossa 35 fermentoituvien hiilihydraattien (FODMAP:it) rajoituksella saadun lupaavia tuloksia. FODMAP-juttuihin lienee törmännyt jokainen, joka on yrittänyt löytää verkosta ratkaisua suolisto-ongelmiinsa. Itse en kuitenkaan muista nähneeni erityisen hyvää listaa fodmapeista; sellaista, jonka mukaan ruokamaailmassa olisi helppo suunnistaa. Lääkärilehden artikkelin yhteydessä oli juuri tällainen simppeli koonti, joka näytti tältä:

Taulukossa 1. listataan ruoka-aineet, joissa on runsaasti paksusuolessa fermentoituvia lyhytketjuisia hiilihydraatteja (suluissa kursiivilla omia huomautuksiani):

  • vehnä, ohra, ruis ja näistä valmistetut viljatuotteet (siinä meni gluteeni!)
  • omena, päärynä, kirsikka, aprikoosi, luumu, vesimeloni
  • kaalit, parsa, sipulit, artisokka
  • sienet
  • palkokasvit: linssit, pavut, herneet
  • makeutusaineet, kuten ksylitoli, sorbitoli, mannitoli ja maltitoli (stevia a o.k.)
  • prebiootit, kuten inuliini ja frukto-oligosakkaridit (FOS)
  • useat “vatsajogurtit” ja terveysjuomat, joihin on lisätty kuitua (FOS:ia tai inuliinia)
  • hunaja (who knew? Itse olen luonnostani vältellyt.)

Aiemmin harrastamani paleoliittinen ruokavalio toimii tässäkin suhteellisen hyvänä shotgun approachina eliminoidessaan viljat, palkokasvit ja maitotuotteet. Jos kuitenkin haluaa säilyttää enemmän vapautta joissain asioissa ja toisaalta ottaa tarkemman seulan nimenomaan suoltaan ajatellen, FODMAP saattaa olla hyvä lähtökohta. Omakin suolistoni on herkkis monelle, melkein kaikki listasta aiheuttavat ongelmia. Terveysjogurteista en tiedä, kun en ole kokeillut. O_O

Haluan nostaa tänne Monkeyn puolelle myös tiedoksi toisen (hiljaiseloa viettävän) blogini (MeriPekkanen.com) yhden kommentin, joka on tullut Robb Wolfin vilja-artikkelin yhteyteen; lukekaa, mikä on yhden ihmisen kokemus viljattomuudesta ja Crohnin taudista! Kyseessä siis Kaisan kommentti, numero 48.

Lisäys 16.9.12: löysin tällaisen lyhyen artikkelin FODMAP:ista, jossa myös hyvä lista, em. lisäksi mm. punajuuri, cashew ja kuivatut hedelmät kuten rusina.

28.8.2012

Vitaliteettia Vitamixilla

Vitamixiin avokadoa, basilikanippu, sitruunanmehua, suolaa ja oliiviöljyä! Huohhh, kuinka kuohhhkeaa.

Kun bataatin keittää kokonaisena kuorineen, se riisuu lähes itse itsensä veitsen pienellä avituksella.

A decent meal. Olen yrittänyt syödä vähän lihaa, sillä verenluovutus on pian edessä vuoden karenssin jälkeen, JIPII!! 

30.7.2012

Roonie, my love

Palasimme Pietarista, tuosta mahtavasta, MAHTAVASTA miljoonakaupungista vain kolmen ja puolen tunnin junamatkan päästä toissayönä ja aion kirjoittaa sellaisen travellerisuosituskuosituspostauksen, että menette sinne kaikki! Nyt kun kerran kävin ensimmäistä kertaa siellä niin, että minulla on blogi. Edellisestä kerrasta oli seitsemän vuotta.

Ennen kuin päästän Pietarin ruoka- ja matkatarinat valloilleen (minulta erityisesti pyydettiin kuvia atrioista), otetaan pientä välipalaa. Inspiraatio löytyi Pietarin yhdestä valtavasta kauppakeskuksesta, Galeriasta, jossa jopa MINÄ kykenin tekemään muutaman vaatehankinnan huolimatta vahvasta shoppausaversiostani. Ennen shopautusta näet istuin hetken Lihansyöjän seurassa kahvilla ja nautimme puoliksi gluteenittoman brownien. Pakko myöntää, että oli todella hyvää huolimatta hurjan pitkästä listasta sisältämiään asioita.

Noh, tämä raaka-brownie eli rawnie eli rooniehan on silkkaa superruokaa ja fantastista balsamia ruumille, joten kuolema kuittaa univelat ja roonie reissuhorjahdukset! Ohjeen pohjana tuttu Aletheian juttu, olen kokannut ennenkin. 

Ja siis iishimpää raakabrownieta saa hakea. Kaikenlaisia upeita ohjeita on kirjat, blogit ja muut pullollaan, ja toki on sallittua liotella taateleita ja pähkinöitä ja siemeniä yön yli ja hifistellä lesitiinillä ja antaa kaakaojauhohiukkasille rentouttavaa hierontaa, mutta jos olet kauniisti sanottuna yhtä nopeatempoinen kuin minä, this will do. Rooniesta kiitän CocoVin taannoista pakettia. Kookosöljykin on niin mukavasti kesällä juoksevaa, että haaleat vesihauteet voi unohtaa ja ihan mennään oppikirjan mukaan ja entsyymit säilyy ja niin edelleen.

Roonie (Ilokokin pieneen irtopohjavuokaan)

  • 10 taatelia
  • 1 dl cashewta
  • 0,5 dl auringonkukansiemeniä
  • 0,5 dl raakakaakaojauhetta
  • 0,5 dl kookosöljyä
  • 0,5 dl mulpereita
  • vaniljasteviaa, ripaus suolaa, kanelia
  • pieni loraus vettä tarvittaessa

Blendaa erissä tai kimpassa riippuen surauttimesi kapasiteetista. Painele pienehkön astian pohjalle tasaisesti ja valmista kuorrute.

Kuorrutus

  • 4 taatelia
  • 0,5 dl kookosöljyä
  • raakakaakaojauhetta
  • ripaus suolaa, vaniljasteviaa
  • loraus vettä tarvittaessa

Kaikki karuselliin ja nuppi sekaisin! Levitä pohjan päälle ja siirrä kaakku hetkeksi jäähylle. Okei sitte voit maistaa! Tuoreet (tai pakkas-)marjat eivät Roonieta pilaa.

18.3.2012

Suolainen pannari (jauhoton ja maidoton)

Filed under: Alakarppi,Arkiruoka,Gluteeniton,Kala,Maidoton,muna,paleo — Meri @ 19.41

Lihansyöjän äiti oli kehitellyt näppärän alakarpin ja maidottoman/jauhottoman suolaisen pannarin! Varioimismahdollisuudet ovat runsaat, tässä perusohje. Erityisesti kylmänä herkullista. Päällystääkin voi, tahnalla, juustolla tai vaikka vihanneksilla.

Suolainen tunapannari

  • 2 purkkia tonnikalaa
  • 6 luomumunaa
  • (voita)

Suraa ainekset blenderissä tai sauvalla tasaiseksi massaksi. Jos haluat, voit maustaa… Jollakin. Paista n. 200-asteisessa uunissa leivinpaperoidulla pellillä kypsäksi, älä kuivaksi. Anna jäähtyä. Maistele. Kokeile tunan sijaan savupororouhetta, jos gourmeta kaipaat.

Minun oli tarkoitus laittaa taikinaan vähän voita ohjeen mukaan, mutta unohdin. Painelin siis haarukalla reikiä kypsään pannariin ja nostelin muutamia nokareita päälle sulamaan. Voi on hieno mauste.

Paleo or no paleo

Filed under: Lätinää,paleo — Meri @ 18.28

Otsikko lupaa ehkä suurempaakin kannanottoa ja pamflettia aiheesta, mutta sitä ei ole (vieläkään) luvassa. Haluan vain kertoa, että minä en ole mitenkään hylännyt paleota, mitä hylkääminen tai paleo sitten ikinä tarkoittavatkaan.

Paleossa on aina ollut oleellisinta ravinnon laatu, joka tullee pysymään kaiken järkevän syömisen keskiössä, kutsuipa ruokavaliotaan miksi tahansa. Siinä mielessä paleota tuskin voi “hylätä”, ellei sitten halua heittää hanskoja kokonaan tiskiin. Paleossa tärkeä on myös viitekehys, joka perustuu ihmiskunnan kehitykseen ja historiaan (ei kuitenkaan toisintona tai simulaationa; paleo is a logical framework, not a historical reenactment – Evolvify). Yksi tapa tarkastella järkevää ravitsemusta on perehtyä siihen, kuinka ihmiset ovat “aina” eläneet. Toinen tapa on seurata alan tutkimuksia, sekä väestö- että yksittäisiä. Kolmas tapa on seurata omaa oloa ja ruumiin reaktioita syötyyn. Eikä vain ruumiin, vaan myös mielen. Parhaita tuloksia syntyy (luulisin), kun yhdistelee näitä kaikkia luovasti, intuitiolla, eikä lukitse itseään mihinkään lokeroon.

Paleo tuntuu helpolta ja itsestäänselvältä, kun sitä on noudattanut useamman vuoden. Tottuminen voi kuitenkin estää huomaamasta ruumiin viestejä. Kun uskoo, että jokin on itselle hyväksi, se usein on. Ei kuitenkaan aina. Joskus kiivas uskominen jonkin asian hyväätekevyydestä voi sokeuttaa ongelmille. Omalla kohdallani näin kävi vähähiilihydraattisuuden suhteen.

Ns. paleo, eli maidoton, viljaton, palkokasviton ja sokeriton, mahdollisimman luomu ja prosessoimaton ruokavalio, voi edelleen olla minulle optimaalinen, jos höystän sitä aiempaa suuremmilla määrillä tärkkelyspitoisia juureksia, hedelmiä ja marjoja. Tällä hetkellä olen kuitenkin valinnut kokeilla perunaa ja riisiä, (laktoosittomia) hapanmaitotuotteita sekä uusimpina puhdaskauraa ja tattaria. Toistaiseksi kokeilu on tuonut mielelle runsaasti mielihyvää ja hyvinvointia. Erityistä iloa tuottavat perunan halpuus ja kodikas perusmaku, maustamattoman jogurtin maadoittava pehmeys ja silloin tällöin valmistettu uunituore perunarieska. Ja se, että vanhemmilla kyläillessä voi sanoa OI KYLLÄ melkein kaikelle (kuten suklaamousselle)!

Ruumiskaan ei ole protestoinut. Voi olla, että jo huomenna kerron taas hylänneeni tattarin ja maitotuotteet. Siihen saakka aion kuitenkin nauttia uudesti löytyneestä kokkausinspiraatiosta ja joustavuudesta, niin ruokavieraan kuin ravintolaruokailijankin ominaisuudessa. Parasta on se, että voin päättää asiasta itse ja saan olla väärässä.

Malja erehdyksille! …ja hyvää ruokahalua, rakkaat apinatarhan lukijat.

Piña coladasta ei päivääkään

Filed under: Eksotiikkaa,Gluteeniton,Maidoton,paleo — Meri @ 9.40

Kesä on jo melkein täällä eikä elämä ole vain salsaa ja zoukia, se on myös Piña Coladaa! Tällä drinkillä tuot paahteisen illan biitsit omaan olohuoneeseesi.

Rommihuuruissa tulee hämäriä kuvia.Â

En ymmärrä, miten en ole tätä aikaisemmin keksinyt, mutta piña coladahan on täydellinen juoma! Enkä nyt puhu paleosta mitään, vaan mausta. ¡Salud!

Piña Colada (fresco)

  • 4 cl rommia (ohjeessa neuvotaan vaaleaan rommiin, mutta toimi tummallakin)
  • n. 2cm levyinen kiekko tuoretta ananasta
  • hyvä loraus kookosmaitoa
  • (vaniljasteviaa)

Pilko ananas ja suraa se rommin ja kookosmaidon kanssa blenderissä suht’ tasaiseksi. Etelämaiden tunnelmaa lisää ananassattumainen koostumus, täydelliseen tasaisuuteen on siis turha pyrkiä. Koostumus helposti paranee illan mittaan, kun jo juodut rommit tekevät suurpiirteiseksi. Mausta halutessasi vaniljastevialla.

Wikipedian ohje käyttää ananasmehua ja tekee juomasta huomattavasti mehuisamman. Monkeyversio on selvästi kookoksisempi. Tuoreen ananaksen sijaan voi toki käyttää purkkiversiota. Tärkeintä on asenne.

Viisaan Chris Kresserin sanoin (Lauralle kiitos pointtauksesta):

There’s a lot more to life than food, and in fact I believe (as did the ancient Chinese) that in some cases it’s better to eat the wrong food with the right attitude than the other way around. 

4.3.2012

Seitsemän asiaa ja pieni paleokapina

Filed under: Arkiruoka,Gluteeniton,Lätinää,Lihaa,meat,paleo — Meri @ 10.51

Monkeyfood on ollut hiljainen johtuen kahdestakin syystä. Aika on kortilla ja toisaalta omat ajatukset siitä, mikä ehkä ravitsemuksellisesti on (tälle) ihmiselle hyväksi, ovat myllerryksen kourissa. Ennen kuin alatte odottaa kääntymystä spelttipastavegaaniksi kerron kuitenkin, että usko ruoan laatuun ja puhtaisiin raaka-aineisiin pysyy. Pienenä tiiserinä paljastan, että olen ostanut ja valmistanut mm. perunoita ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen ja että olen palannut maitorahkan ja raejuuston hurmaavaan maailmaan. Katsotaan, kauanko tätä iloa kestää 😉 (Halpa huvi kuitenkin; peruna on lähes ilmaista!)

Ennen kuin avaudun ravitsemuksesta suuremmin, vastaan Annan haasteeseen. Napapilven Anna antoi minulle blogitunnustuksen, mistä lämmin (hot hot hot) kiitos! Kiva, että joku muistaa Monkeyn, vaikka apina on elellyt hissukseen. Anna tosin tituleeraa minua mahdolliseksi ravitsemukselliseksi sielunsiskokseen. En tiedä, saivatko edellisen kappaleen esitunnustukset Annan kauhistumaan, mutta sen verran lunttasin, että Napapilven reunallakin syödään perunaa! Terveisiä pilvelle.

Blogitunnustukseen kuuluu kertoa itsestään seitsemän asiaa, tässä ne tulevat:

1) Hurahdin marraskuun lopussa salsaan. Tällä hetkellä vietän työltä, treeniltä ja sekalaiselta sälältä jäävän ajan tiiviisti tanssitunneilla. Salsa on iloista, luovaa, sosiaalista – kuin leikkiä siis! Ja perkeleenmoista aivojumppaa. Salsasalilla on ikuinen kesä. <3 Tervetuloa Baila Bailaan ja Bailan siideihin bileisiin!

2) Olen haltioissani jokavuotisesta ihmeestä nimeltään Kevät. Jokainen auringonsäde, vedeksi sulanut lumenpala, minuuteissa pitenevä päivä ja kuiva kohta asfaltissa saavat minut sekaisin onnesta. Naamaan läiskivä räntäsade on aivoedustuksena “uusi lumi vanhan lumen surma” ja siis iloinen asia.

3) Rakas läheinen ystäväni on vakavasti sairastettuaan nyt voiton puolella. Auringonvaloa kohti!

4) Jouluna sorruin juomaan taas kahvia parin vuoden pakkotauon jälkeen ja nyt olen kiitollinen jokaisesta ihanasta, höyryävästä kupillisesta kahvia jonka saan juoda. Kahvi on niin paljon enemmän kuin piriste.

5) Kävin äsken strutsikoira Nelsonin kanssa pitkällä aamulenkillä Nellin uuden koirakummin kanssa! Jos sinulla on kummia kaipaava turre tai palat halusta hoidella toisten koiria, tsekkaa Dogia.fi.

6) Matkakuume kumuloitui ja varasin reissun Kreikkaan Pargaan. Jos kellään on kokemuksia manner-Kreikan pienestä merenrantapaikasta, arvostan vinkkejä.

7)  Luen tällä hetkellä Alexandre Dumas’n klassikkoa Monte-Criston kreivi.

Däts ool fooks, pian lisää.

Paitsi ennen sitä vähän sekalaisia sapuskoita:

Ribsit. Keitä tunti pari ja hiero seoksella, jossa on soijakastiketta, ketsuppia, tomaattipureeta, paprikamaustetta, suolaa ja chiliä. Nuketa uunissa rapeiksi.

Hakaniemen hallin Hakkaraisen lihatiskiltä saa säännöllisin väliajoin ranskalaista luomukananpoikaa. Tämä yksilö kävi uunissa ja valmistui herkulliseksi. Lihaa vain kovin vähän pienessä pojassa.

Yritin pitkästä aikaa jotakin jälkiruoan tynkää, mutta kokeilu ei ollut vielä ihan nappisuoritus. Yksi osa kuitenkin jää elämään: riisiraakasuklaa. Tässä siis murennettuja riisikakkuja, joiden päälle kaadettu raakasuklaamassa (kaakaovoita, kookosöljyä, kaakaojauhetta, vaniljasteviaa, ripaus suolaa). Muistikuvissani Brunbergin riisisuklaa oli joskus ammoisina aikoina mahtavan hyvää; paksuja, kovahkoja patukoita ja maku, mmmm!

Peruspreppauksia viikkoa varten. Läjä juureksia ja kasviksia öljyn, suolan ja paprikan kanssa uuniin. Riisin tai perunoiden keitto, proden valmistus. Working galin eväsosia.

19.2.2012

Amazing Aubergine (maailman paras paleovalkokastike ja keitto)

Filed under: Alakarppi,Gluteeniton,Maidoton,paleo,Soosit,Soppa,Vegan,Vege — Meri @ 19.38

Olen kokonaan unohtanut blogata tämän ihanuuden! Ohje on peräisin zeniläisestä sukuhaarasta, tarkka alkuperä tuntematon. Tein ohjeen mukaan valkokastikkeeksi, mutta kun maistelin kastiketta, hurmaannuin siitä sellaisenaan ja uskallankin suositella tätä hienostuneeksi alkukeitoksi. Tuolloin koostumus kannattaa jättää hiukan paksummaksi kuin kastiketta pykätessä. Mausteitakin voi monipuolistaa, jos uskaltaa.

[Kuva ei tee tälle herkulle oikeutta, mutta kuvitelkaa umaminmakuista samettia ja olette aika lähellä totuutta!]

Valkokastike/Munakoisokeitto

  • yksi keskikokoinen munakoiso
  • 2-4 dl kookosmaitoa
  • valkosipulia, suolaa

Kuori ja paloittele munakoiso, keitä palat kypsäksi. Säästä keitinvesi. Soseuta munakoiso valkosipulinkynnen kanssa ja lisää joukkoon kookosmaitoa. Voit lisätä joko koko purkillisen (4dl) kookosmaitoa tai säädellä paksuutta ja kermaisuutta käyttämällä nesteenä osin keitinlientä. Jos munakoiso on oikein iso, tarvitset sekä koko purkin kookosmaitoa että keitinlientä. Mausta suolalla ja hämmästele soppa loppuun vaikka siltä seisomalta… *huokaus*

Voit käyttää valkokastikkeena mihin lystäät, esimerkiksi ihanaan paleolasagneen.

 

14.1.2012

Let’s graavataan!

Filed under: Alakarppi,Gluteeniton,Herkut,Kala,paleo — Meri @ 19.43

Kuten Monkeyn postauksista on saattanut haistella, syön tällä hetkellä usein graavikalaa. Pääasiassa lohta, mutta yleensä sen kanssa myös graavisiikaa. Työtoverini Jennin kannustamana (“Graavaaminen on niiiin helppoa!”) päätin kokeilla valmistaa tuota herkkua itse. Ja hitto vieköön, Floyd, sehän ON helppoa! Olen graavannut lohta jo kahdesti ja asiantuntijuuteni puhkeaa kukkaan. Tässä sen hedelmät (kukan hedelmät?).

Lohen graavaaminen

  • pala tuoretta lohifileetä
  • karkeaa merisuolaa

That’s all folks! Jos haluaa monipuolisemmin makuja, voi tietysti hifistellä tuoreen tillin ja kokonaisten rosépippureiden tai muiden jännien kanssa, mutta näillä pärjää.

  1. Levitä kalan päälle reilusti karkeaa merisuolaa.
  2. Kääri kala takaisin paperiin ja siirrä jääkaappiin.
  3. Anna olla jääkaapissa vuorokauden verran, käännä pakettia välillä kerran.
  4. Vuorokauden kuluttua suolauksesta kala on valmis! Pyyhi suolat päältä pois ja leikkaa ohuita siivuja.

Siivujen leikkaus on se haastavin vaihe ja meinasin ensin jo luovuttaa, mutta nyt toisella kerralla olen lähes mestari. Kiireessä ei kannata siivuttaa, ettei samalla synny graavisormea, mutta ei se kovin vaikeaa ole: hyvin terävä veitsi, veitsenterää ensin alaspäin ja sitten taivutetaan sivulle niin, että palasta tulee sopivan paksu.

En löytänyt mitään ultrahyvää youtube-videota aiheesta, mutta tämän avulla itse äsken suoriuduin loistavasti.

Ja graavikalathan päätyvät usein esim. aamiaislautaselleni runsaiden tuoreiden vihannesten, riisin sekä oliiviöljyn kera!

Older Posts »

Powered by WordPress