Tempeh on tofun tapaan siinä mielessä kinkkinen raaka-aine, että se itsessään ei ole maultaan erityisen vetoava. Sen sijaan oikealla käsittelyllä ja sopivalla maustamisella se on mielettömiä mahdollisuuksia tarjoava terveellinen, proteiinipitoinen ja kasvisperäinen tuote. Olen kokannut tempehiä vain kerran aiemmin eikä voi sanoa, että kokeilu olisi ollut erityinen suksee. Jo toisella kerralla pääsin kuitenkin suorastaan hurmaavaan lopputulokseen.
Hauskinta oli, että reseptin kaivoi minulle netin syövereistä Lihansyöjä, tuo vähintäänkin sarkastisesti soijatuotteisiin suhtautuva (giorgio) armaani. Muokkailin ohjetta matkan varrella ja tällaisenaan ruoka hujahti mielihyvällä molempien vatsaan. Ei sentään kaikki kerralla, annoksesta riittää neljällekin.
Tempehin salaisuus (3-4 hlölle)
- 1 pkt tempehiä (lieneekö noin 400g aasialaiskauppojen valikoimista poimittuna)
- sipuli
- 4 valkosipulinkynttä
- 1 prk kokonaisia tomaatteja
- 1 prk kidneypapuja
- 1-2 paprikaa
- (toisen paprikan tilalle esim. kesäkurpitsaa tms. jos maistuu)
- 1-2 tuoretta chiliä
- 1 rkl jeeraa eli juustokuminaa
- reilu 1 dl tuoretta korianteria
- suolaa, sokeria, öljyä
- (päälle itse idätettyjä mung-pavun ituja)
Kuutioi paprika(t) ja kesäkurpitsa pieneksi, samoin sipuli, valkosipuli ja chilit. Pilko myös tempeh siten, että viipaloit sen aivan ohuiksi levyiksi, ne edelleen ohuiksi suikaleiksi ja suikaleet paloiksi, tuloksena siis tempeh-“jauhelihaa”. Kuumenna öljyä suuressa paistinpannussa tai kasarissa ja paistele vihanneksia, sipuleita, chiliä ja tempehiä jonkin aikaa. Lisää jeera ja suola sekä tomaatit, kidneypavut ja silppua tuore korianteri joukkoon. Maista ja lisää sopivasti sokeria pyöristämään makua, itse laitoin ehkä ruokalusikallisen (?). Anna keitoksen haudutella ainakin puolisen tuntia, mieluummin pidempäänkin. Maista vielä, lisää suolaa tai sokeria jos tarvis ja annostele lautasille. Anna hieman jäähtyä ennen kimppuun käymistä ja sitten anna palaa!
Lihansyöjä ei erityisesti pidä korianterista ja kuten sanottu, harrastaa soijan ivaamista, mutta santsasi tätä silti. Ja ihte oon ihan lovena tempehiin. Töttöröö! t. One dummy mule
Ps. Tofun syömisestä on ollut muistaakseni Sillä sipulin kommenttilootassa keskustelua, jossa on esitetty mm. näkemys, että mikä järki on syödä itsessään mautonta mötikkää, vaikka se maustamisella paranisikin. Minusta siinä on paljonkin järkeä ja palaan aiheeseen pian kunnon postauksella. Sitä paitsi Sammakko on kertonut, että Japanissa tofukin on HYVÄÄ!