Jos lähtee sille linjalle, että uppopaistaa, niin kannattaa paistella sitten samalla kunnolla! Eilen syntyi ennätys kun valmistin kolmea eri lajia uppopaistaen, simultaanisti KAHDESSA KATTILASSA :-O Oon itekki että Nalle Huhhuh. Ja uhhuh oltiin myös piknikin jälkeen, muttei liian. Tuplauppo onnistui muuten ihan hyvin, ei liiallista cooking overloadia, mutta yhden muovisen salaattiottimen onnistuin tuhoamaan kuumaan öljyyn, eipä noita pihtejä ja reikäkauhoja piisaa ihan näin övereihin uppissetteihin. Kuka nyt yhtä otinta kaipaa… Ei toivottavasti ainakaan Lihansyöjä.
Ensimmäisenä öljyyn pääsivät lämmittelemään KFC Kanat, joita tehtiin aivan hetki sitten Pastanjauhajien köökissä. Ja hei, suositella voi! Varsinkin, jos oikean KFC ja kaikkien sen kopioiden frittikanatarjonta epäilyttää. Itsekään en ole koskaan sellaisia kokeillut enkä oikeastaan aiokaan. Näihin voi käyttää haluamansa fileen ja tietää tasan, mitä seos sisältää. Ohjeen voi luntata täältä. Toimin aivan vastaavasti, paitsi ehkä sotkuisemmin ja käytin kattilaa paistpannen sijaan. Maistuu vielä seuraavanakin päivänä.
Kotkon lisäksi Nallen pataan pääsi kalaa. Tämä resepti on ollut sydämeni valittu julkaisupäivästään saakka, nyt vasta lautasella saakka. Pääsin vihdoin tuumasta toimen asteelle kiitos kollegoiden, joille vein Maku-lehtiäni töihin luettavaksi. Samalla selasin niitä itsekin uudestaan ja taas muistin, tämän.
Uppo-Nallen uppokuha (kahdelle)
- n. 300-350 g kiinteää kalafilettä, käytin kuhaa
- 3 rkl soijakastiketta
- 3 rkl sakea tai olutta (Karhu skulas ihmeen hyvin!)
- 0,75 dl perunajauhoa
- (0,5 l rypsiöljyä)
Leikkaa kalafile 2-3 cm viipaleiksi vinottain (leikkasin kyllä ihan miten sattuu ja nätit tuli, maku mainio) ja laita marinoitumaan soija-olut/sakeseokseen jääkaappiin pariksi tunniksi. Itselläni kalat jäivät kaappiin varmaan viideksi tunniksi, ei ongelmaa. Kun kalat ovat marinoituneet ja aiot ryhtyä Puuhaan, kierittele ne laakeassa astiassa tai muovipussissa perunajauhoissa yltä päältä.
H-hetkellä kuumenna öljy kattilassa uppopaistolämpimäksi, lämpötilaa kannattaa testata vaalealla leipäpalalla jos sellainen on, ruskistuu n. minuutissa kun hönkä on sopiva. Niillä helloilla, joilla itse olen uppoillut, hellan säätö (1-6) 4 tai 3 (ja niiden välillä vaihtelu) on osoittautunut pettämättömäksi lämpötilan suhteen. Kun nelosella alkaa liikaa räiskiä, hetkeksi kolmoselle, ja taas takaisin.
Kunhan öljy siis on sopivaa, upota sinne 3-6 kalapalaa kerrallaan ja paistele, kunnes ovat kauniin kullanvärisiä, ainakin osin. Nosta talouspaperille valumaan ja tarjoile pian! Vaikka mulle nämä maistuivat kylminäkin. Kaveriksi voit tarjota Maku-lehden ehdottamaa soijaa tai retikkaa (tätä oli, muttei spessuhyvää vaikka söin kaiken), TAI seuraavaa ylihelppoa dippikastiketta, jota tein kanoille, mutta jonka kanssa myös kalojen maku lähti sfääreihin. Drool. Tämä kalaruoka on valehtelematta todella hyvää. Kysykää vaikka Laulavalta.
Pink dip
- partaäijää eli turkkilaista tai kreikkalaista jogurttia 10% rasvaa
- ketsuppia (esim. Heinzin aikuiseen makuun oleva on järkkyhyvää)
- soijaa
- (tabascoa)
Ota hyvä setti juggea ja puserra siihen ketsupit, lorauta joukkoon soijaa. Halutessasi pari tippaa tabascoa pistää jytinää pyttyyn. Sekoita ja säädä sopivaksi. Tarjoile kanojen ja Uppiksen kalojen kera.
Jälkkäriksi paistelin sitten vielä Lihansyöjän pyynnöstä minisatsin rahkapalleroita, tällä kertaa pelkkää spelttijauhoa ja makeutusainetta käyttäen, aikamoisia terveysmunkkeja. Päällä kyllä aitoa luonnon sokeria. 😉 Hyvää. Nää meni ilman dippiä. Nyt treenien kautta mökille grillaamaan ja haistelemaan kesää!
