Palasin juuri kahdeksan päivän epätodelliselta intensiivikurssilta Suomeen, elävänä! Lasku Helsinki-Vantaalle oli näet poikkeuksellisen JÄNNÄ. Kyllä muutenkin on muulista mehut imetty, mutta sillä hyvällä tavalla.
Koska liput Euroviisujen finaalin toiseen ennakkonäytökseen polttelevat taskussa niin jaan kanssanne nyt vain ihan palasen reissua. Lisää piisannee viikonlopun mittaan. Luulisi muuten, että suklaasta saa tarpeekseen nopeasti, mutta vielä kuvia ottaessanikin piti vähän maistaa…
Aloitin suklaaseen perehtymisen hyvissä ajoin eli välittömästi ennen lennonlähtöä. Taxfreestä Maraboun tuttua tummaa. Seuraava levy tarttui mukaan Brysselin juna-asemalta, jossa ostin kokeeksi sokeritonta tummaa, erityisesti nauratti teksti: for carb-conscious dieters. Ihan oli hyvää, mutta kuten näkyy, jäi sitä kotiinkin saakka. Bruggestä ostin Côte D´orin appelsiinisuklaata, tummaa jälleen. Samaisesta kauniista kaupungista tarttui matkaan kimpale tummaa pähkinäsuklaata, olisikohan ollut Neuhausin puodista.
Kuvan alareunan Kvatta on aamiaispöydästä poimittu suklaalevite, joka on kyllä ihan kamalaa ja ällöä, mutta jota piti eksoottisuussyistä (ja hei, olihan se ilmaista!) raahata kotia saakka. Aamiaiseen kuului myös Philadelphia-juuston kaltainen tuote.
En oikeastaan saisi purkkaa jauhaa lainkaan, soopaa vain, mutta erikoisen makuiset tyynyt vetoavat uteliaisuuteeni. Tässä Red Cinnamon, Mentoksen Cherry Mint sekä Mini Herbal Mints, jotka siis ovat pastilleja purkan sijaan.
Ehkä hivenen noloa, mutta koska mielialani ja toimintakykyni ovat kovin riippuvaisia säännöllisestä ja siedettävästä ruokailusta, raahasin mukaani läjän proteiinipatukoita ja pähkinää. Melkein kaikki tuhosin, tulivat tarpeeseen. Parempi katsoa kuin katua 😉
Nähdään myöhemmin, letkeää viisuviikendiä!
Ja huom! Itse tajusin vasta syödessäni, että tuo Power Bar on Nestlen, jota kyllä boikkaan elikkäs boikotoin. Että elkää menkö samaan halpaan ainakaan tietämättänne. 🙂 Nestle on ujuttanut lonkeronsa kaikkialle, pirulainen, tosin paha sanoa, mikä merkitys boikotoinnilla on muulle kuin omalle päälleni, ja mitähän kaikkea muutakin pitäisi pistää pannaan. Kai sellaisella lähiruokaperiaatteella pääsee jo ainakin johonkin…
Comment by ylimuuli — 11.5.2007 @ 23.45
Tervetuloa takaisin emämaahan! Täällä on ollut melkoinen viisuviikko 🙂 Saammeko jossain vaiheessa luettavaksemme kootut belgialaiset suklaaselostukset?
Comment by Välispiikki — 12.5.2007 @ 13.45
Kyllä vaan, yritän ensin koota itseni. 😀 En tosin tiedä kuinka koostunutta suklaaselostusta on tiedossa, mutta yritystä siihen suuntaan ainakin. Olen jo menestyksekkäästi jakanut tuliaissuklaistani kolme erää maailmalle! Kohta lähden eväkset mukanani kohti viisustudiota kokkailemaan porkkanalevitettä ja jakamaan lisää kaakaoista kultaa 😛
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 12.5.2007 @ 18.03
[…] Tummaakin Côte d´Oria löytyy ökysöpöissä 10g pakkauksissa, jotka ovat kuin tehty apinakeittiössä kyläilevien vieraiden kahvikupposen seuraan. Oma suosikkini tältä valmistajalta oli kuitenkin aiemmassa postauksessa vilahtanut tumma aplarisuklaa. […]
Pingback by MonkeyFood » Pieni suklaapostaus — 15.5.2007 @ 22.50