Kaikki alkoi, kun sain kaupasta tilaamani lakat eteeni. Muovisessa rasiassa luki Suomuurain. Mielikuvitukseni sukelsi välittömästi Aili Somersalon satumaiseen kirjaan Mestaritontun seikkailut, jolla on merkittävä rooli lapsuuteni mielikuvissa. En tiedä, mainitaanko suomuuraimia kirjassa lainkaan, mutta mielessäni Sammaleisen (noita) salaperäinen majapaikka suolammen virvatulineen yhdistyy täysin muuraimiin ja sen kaltaisiin. Kuten Wikistä selvisi, lakalla on muitakin nimiä; tunnetun hillan lisäksi kultaista marjaa sopii kutsua lintiksi tai valokiksi.
Muhkeat muuraimet pääsivät arvoiseensa seuraan Elävän ravinnon piiraassa, joka täyttää myös esimerkiksi paleoliittisen ruokavalion tunnusmerkit, ollessaan myös vegaaninen, gluteiiniton ja maidoton. Ennen kaikkea kyseessä on pähkinäinen, hedelmäinen ja marjainen herkku, joka kyllä maistuu.
Menneellä elävän ravinnon kurssilla valmistimme samanlaisen piiraan puolukoista ja ohjetta voikin varioida lähes loputtomiin omin mielisiemenin, -pähkinöin, -marjoin, -hedelmin, miksei mausteinkin. Tein kolme annosta eli reilun neljänneksen tästä ohjeesta, joka täyttää sopivasti normaalin piirakkavuoan.
Elävän ravinnon piirakka
- 2 dl manteleita
- 1 dl auringonkukansiemeniä
- (0,5 dl hasselpähkinöitä)
- 6 kpl taateleita (käytin tuoreita, kuivatutkin käyvät, ne voisi liottaa)
- 2 omenaa
- 1 rkl sitruuna- tai tyrnimehua
- 0,5 litraa marjoja
- 2 banaania
- (2 päärynää)
- (kanelia)
Liota manteleita, auringonkukansiemeniä ja hasselpähkinöitä vedessä 4-8 tuntia. Huuhtele ja laita tehosekoittimeen. Lisää taatelit pilkottuina ja aja mureaksi massaksi, ei tahnaksi. Raasta omenat karkeaksi raasteeksi ja sekoita niihin sitruunamehu. Sekoita raaste ja murea massa, mausta halutessasi kanelilla tai kuivatulla inkiväärillä. Taputtele taikina piirakkavuokaan, myös reunoille sen verran kuin riittää.
Soseuta banaanit haarukalla. Kuutioi päärynät pieneksi kuutioksi ja lisää banaaniin. (Päärynät voi jättää poiskin, mutta kokemukseni mukaan sopivat todella hyvin.) Levitä seos piirakkapohjalle. Levitä lopuksi marjat seoksen päälle ja painele ne kevyesti täytteeseen, etteivät vieri leikatessa. Vuoan pohjalle voi levittää siemeniä tai pähkinäjauhoa, jos haluaa estää pohjan tarttumista kiinni vuokaan.
Valmista oheen cashew-kerma, johon tässä uusi, parempi ohje. 🙂
Cashew-kerma
- 1 dl cashew-pähkinöitä
- 1,5 dl vettä
- 2-3 taatelia (tuoretta tai liotettua, liotetut liotusvesineen)
- (luonnonvaniljaa)
Huuhdo pähkinät ja sysää blenderiin veden ja taateleiden kera. Lisää vesi vähitellen, niin saat kermasta sopivan paksuista. Maistele myös taateleiden välillä. Itse passasin vaniljan, mutta tätähän voi kukin maustaa kuten parhaaksi katsoo. Kerma on aivan ehdoton pari piiraalle!
Opin muuten viime kerralla, että cashew-pähkinää ei tarvitse liottaa, sillä se on jo kuumennettu keräysvaiheessa eikä siten ole varsinaista elävää ravintoa. Ei cashew silti pahaksi ole ja maku on erinomainen.
Itse kokeilin kotona piirasta suoraan annosvuokiin, jolloin kiinnitarttuminen ei ole ongelma. Erittäin hyvin toimi annoksen rakentaminen lasiin, jolloin se oli hieman runsaampi ja mukava syödä.
Oijoi, näyttääpäs herkulta! Ja taitaa olla jopa ihan karppia. Tätä täytynee kokeilla.
Comment by Anni — 10.10.2007 @ 10.53
Melko karppia, riippuu karpin asteesta ja siten hedelmien käytöstä. 🙂 Mutta tosi herkullista ja täyttävää, variointimahdollisuudetkin laajat!
Comment by ylimuuli — 10.10.2007 @ 11.02
Heilun jossain ala- ja hyväkarpin välissä (eli syön lapsen lautaselta täysjyväpastan jämät pois kuleksimasta). Banaania olen syönyt karppiurani aikana pari kertaa mutta se maistuu ihan liian makealta. Ehkäpä se tässä menettelisi.
Comment by Anni — 10.10.2007 @ 11.58
Anni, siihen suuntaan itsekin puputan, en tosin hiilareita laskien. En ketoosissa enkä fanaattisesti, mutta mulle sopii vähähiilarisempi ravinto paljon paremmin kuin “normi”, sekä mahalle että päälle. Enkä ole suuri pastan, leivän tai perunan ystäväkään, onneksi 😉 Ja niitäkin voin syödä, jos sikseen tulee, kylässä ja reissuilla on mentävä sillä mitä saa 😀 Ettei meno lopu kokonaan.
Banaani menee tässä ainakin mulle hyvin, täyteläinen siemenpohja ja pähkinäkastike tasoittavat makeutta. Päärynäthän voi tietty jättää poiskin, jos siltä tuntuu. Kerro jos tyyppaat 🙂 Ite ajattelin, että seuraava piiras vois sisältää kookosta, mangoa ja pekaani- tai saksanpähkinöitä, laboratorio jatkaa kehittelytyötään uupumatta!
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 10.10.2007 @ 14.51
En oo vielä tuota cashew-kermaa ehtinyt kokeilemaan, mutta taitaa kannattaakin jäädä odottamaan Mukkeliksen Laporatoorion tuotekehittelyhedelmien kypsymistä 😀
Comment by Välispiikki — 10.10.2007 @ 20.13
Mun jännityksellä odottaminen palkittiin, herkulta näyttää!
Ja hirmu hauska tää elävän ravinnon (tolle sais olla joku lempinimi!) reseptien kivikautinen henki: siemeniä, pähkinöitä, satunnaisia hedelmiä, liottamista.. Oon luullut vallan stereotyyppisesti että elävään ravintoon kuuluu lähinnä taikaituja.
Ja noi kermat on ihan parasta, tässä ja aiemmassa ja aamupalaohjeessa! Harmi että pähkinöitä raaskii ostaa niin harvoin 🙁
Comment by Anna — 10.10.2007 @ 22.10
Välispiikki, joo, ainakin tää taatelimausteinen on vielä parempaa kuin se blankko 🙂 Mut tällasenaan sitä kyllä kelpaa valutella ties minkä ylle… Vaan hedelmät kypsyy vähitellen, aion keksiä vielä jotain Suurta ja Uutta 😀
Anna, elävä ravinto on tosiaan, kuten sanottu, kivikautisen keräilijähenkinen. Ja monet varmasti elää uskossa, että pelkkää ituahan se on. Iduilla on toki tärkeä roolinsa, mutta eiväthän ne autuaaksi tee. Paitsi mungpavun idut on kyllä erittäin herkullisia, jotain taikaa niissä 😉
Kermat ja maidot on ihania ja tuntuu, että on vasta alussa se ideointi, mihin kaikkeen niitä voisi hyödyntää! Inspiroivaa. Itte muuten tuhlaan pähkinöihin harva se päivä, hirveät varastot on jääkaapin ovessa. Pikkuorava asuu suuren muulin sisällä o_O
Ehkä elävää ravintoa vois kutsuu elukaks?! 😀 Jos kerran quornikin on korni.
Comment by ylimuuli — 11.10.2007 @ 15.19
[…] kera. Itse maustoin jätskini rommiesanssilla. Yllä samaista himpun suklaista cashew-kermaa. Kyllä oli […]
Pingback by MonkeyFood » Jäätelökesä jatkuu — 28.10.2007 @ 10.10
[…] suunnittelin jo ruokahaasteen haudutteluvaiheessa, ajatus Elävän ravinnon piirakan ja Banaanijäätelön yhdistämisestä oli toteutettava. Kaksi hyvää yhdessä harvoin lupaa pahaa […]
Pingback by MonkeyFood » Banaanijäätelöpiiras — 29.10.2007 @ 21.26