Munatoti. Tuttu teeveestä, romaaneista ja joululauluista. Jo pelkkä nimi, ainakin englanniksi, huokuu kotoisuutta ja läheisyyttä (mikä johtunee paitsi käyttöyhteyksistään, myös foneettisesta samankaltaisuudesta sanan snug kanssa).
Lihansyöjän toiveesta perehdyin munatotin saloihin eräänä arki-iltana ja tuloksena oli 1 kpl munatotia, 1 kpl tyytyväistä Lihansyöjää ja 1 kpl oppituntia. Ohjetta haravoin verkosta ja tämän mukaan menin.
Munatoti (2 annosta – suurempi annos on helpompi tehdä, jolloin voit tuplata määrät)
- 2 dl kulutusmaitoa (tai kermaa ja loraus vettä)
- 2 luomumunan keltuaista
- n. 0,35 dl fariinisokeria (pari ruokalusikallista)
- rommia
- (kuohukermaa)
- (muskottia tai kanelia)
Jos haluat munatotin päälle kermaa, vatkaa kuohis löysäksi vaahdoksi. Ryhdy sitten munatotisiin toimiin.
Lämmitä maito kiehuvaksi. Lämmitä toisessa kattilassa keltuaiset ja sokeri koko ajan vatkaten. Itse vatkasin ihan sähkövatkaimella. Vatkaa kevyeksi vaahdoksi. Lisää joukkoon kuuma maito ja sopiva luraus rommia (pullo!). Halutessasi voit maustaa totin jauhetulla muskotilla tai kanelilla. Siirrä välittömästi tarjoilulaseihin tai mukeihin ja nosta päälle kermavaahtoa, hörpi esim. Robaa läppäriltä katsellen.
Oppitunti: älä jätä keitosta lämpimään kattilaan tai kuumenna sitä lisää/uudestaan, sillä keltuaiset kypsyvät ja tekevät totista rakeista.
Eggnogin maku on herkullinen (jopa rakeisena)!
Ps. Wikipedia kertoo, että munatotiin käy muukin alkoholi, kuten vaikkapa vodka, joten älä anna suppean viinakaapin rajoittaa osallistumistasi.
