Jotkut ovat saattaneet erehtyä luulemaan, että Iloleipuri-sarja (hyräilkää kanssani!) on lapsille. Ajatusta ruokkivat tuotteiden kuvissa paakaroivat piltit ja vuokien pieni koko. Ajatus on kuitenkin virheellinen; miniatyyri-vuokien sarja on tietysti tarkoitettu jokaiselle kokeilevalle kokille, sillä kaikkihan ymmärtävät, että jos jokaista jännittävää kakkua valmistaa koko satsin, leipomusten ohella myöskään leipuri ei pysy kauaa kompaktina. Omaan kaappiini olen haalinut tällä haavaa jo tinyn torvikakkuvuoan, pikkuruisen piirasvuoan sekä nyt uusimpana söötin siron irtopohjavuoan.
Koska eksperimentaalinen kokkaaminen on Monkeyfoodissa avainsana, näillä vermeillä kelpaa kikkailla. Ohjeiden osittajana olen tottunut säveltelemään reseptejä ja skaalaamaan niistä sopivia. Menneisyydestä muistetaan mm. kahden jättimuffinssin erä.
Uusinta uutta oli PAKKO kokeilla HETI, ja vuoan mukana tuli oikein sopiva ehdotus. Karkkikakku. Itse kaakun kasasin aivan ohjeen mukaan, ja koristelua lähestyin jacksonpollockmaiseen tyyliin. Tuloksena Karkkimaan kartta(pallo). Tuoksu on huumaavan herkullinen ja odottelen täällä Lihansyöjää, jotta saisin veistää itselleni pienen palan ennen uintitreenejä. Tulen sitten raportoimaan, mutta ei kai kukaan voi epäillä, etteikö muhku, joka sisältää paljon kardemummaa, banaania, itsetehtyä omenasosetta ja voita voi olla pahaa.
Karkkimaan karttapallo (kakku 15 cm irtopohjavuokaan)
- 75 g voita
- 1 luomumuna
- 0,5 dl sokeria tai hiukan vähemmän
- 1 dl survottua banaania tai omenasosetta tai niiden yhdistelmää
- 1,25 dl vehnäjauhoa
- 1 tl leivinjauhetta
- 1 tl kardemummaa tai inkivääriä (tai yhdistelmää)
Uuni 200, kaasu 4-5. Sulata voi ja jätä jäähtymään. Sekoita kuivat aineet. Voitele kakkuvuoka ja jauhoja korppujauhoilla, kookoshiutaleilla tai vaikka quinoahiutaleilla, niitä sovelsin itse. Vaahdota muna ja sokeri tukevaksi vaahdoksi. Lisää banaani/omena, voisula ja kuivat aineet. Sekoita. Kaada vuokaan ja paista 15-20 minuuttia, oma uunini tuotti tuloksen 25 minuutissa. Päältä kakku on kalkkilaivan kapteeni, mutta ketäs se haittaa, eihän tässä ruokarasisteja olla.
Koristele esimerkiksi vesi/sitruunamehu-tomusokeriseoksella, nonparelleillä, karkeilla ja pähkinöillä. Itse käytin tomusokeria, mansikkatomusokeria, vihreää elintarvikeväriä ja nonparellejä. Nyt on pakko leikkii synttärii! Ongintaa, punasilmäsiä valokuvia ja kakkukynttilöitä unohtamatta. Ja hei, ehkä tuolileikki?! Aina yhtä kamala.
Makeet värit, entäs maku? 😉
Comment by Mihako — 12.9.2008 @ 19.48
Mihako terrrrve! 🙂 No maku oli hyvä, mutta liian makea sekä omaan että jopa Lihansyöjän makuun. Että vähentäkää sokeria! Ja omenasoseetkin lienevät eroavia makeudeltaan. Päälle tuleva tomusokerikuorrutuskin vain lisää makeutta, se on ehkä jo liikaa. Mutta koostumus on täydellinen, kiinteä ja mehevä, kostea mutta kypsä. Hyvän perusohjeen tuosta saa tälle vuoalle. 🙂 Mietin vain, että jos käyttää hyvin vähän sokeria tai ei ollenkaan, voisikohan vaahdottaa valkuaisen erikseen, jotta saisi taikinaan ryhtiä? Muna ilman sokeria ei kai muodosta samanlaista vaahtoa kuin sokerin kanssa, vai olenko väärässä?
Comment by ylimuuli — 13.9.2008 @ 9.09
Joo ei tule kunnon vaahtoa ilman sokeria, olen yrittänyt vähäsokerisia kääretorttupohjia (perustuu juuri munasokerivaahtoon) kirjaimellisesti lahoin tuloksin.
Comment by Mirka — 14.9.2008 @ 10.16
Voiko sokeria muka olla makeissa jutuissa ikinä liikaa?! Täh?
Comment by polkkapossu — 14.9.2008 @ 11.07
Polokkaporso, ei kai siatkaan silkkaa sokeria siemaile?
Comment by ylimuuli — 14.9.2008 @ 11.42
Meitsi luuli, että tuo punainen päällyste on sulatettua tuttifruttia, mutta mansikkatomusokeria siis. Semmoista ei omasta kaapistamme löydykään, mutta pitääpä olla kaupassa taas valppaana, jos sattuisi joskus silmään. Lehtileipäkin on jo ostoslistalla. 🙂
Onko niihin miittipähkylöihin ohjetta jossakin? Voisi tehdä niitä joku kerta syysiltaa ilahduttamaan.
Comment by rosmariini — 14.9.2008 @ 13.59
Mitä on tuttifrutti? :-O Siis niitä karkkejako? 😀 Ja miten karkkia sulatetaan? Kyselyikä. 😉 Mansikkatomusokerilla saa nättiä, mutta aika kamalaa se on mun mielestä, siis hiukan esanssista ja vaan niin makeaa. Mutta joihinkin sopii oikein hyvin. Kyllä macaroneihinkin kävi. Lehtileipä on leipien aatelia!
Miittipähkylät löytyy nimellä Saran pähkinäherkku, haulla helposti. En eti sitä sulle nii opit ettimään sillä ;-D Eiku tiiän että osaat. <3 Ne ilahduttaa kyllä, vähän liikaakin, niin hyviä ovat!
Comment by ylimuuli — 14.9.2008 @ 16.40
Haa haa, mä luulen että Iloleipuri on enemmänkin sokerimaanis-agressivisille leipojille kuin lapsille, ainakaan jos tunnaria yhtään kuuntelee. Mahtavaa hulluutta!
Comment by Kukka — 14.9.2008 @ 18.37
Tuttifrutti on se punainen karkki kiiltävässä paperissa. (Tai oli ainakin joskus 80-luvulla yhtä aikaa lätkäliigasalmiakkien kanssa. Myydäänköhän niitä enää.) Leivontablogeissa sulatellaan aina leivonnaisiin vaikka minkälaisia karkkeja, ja idea on juurtunut päähän, vaikka en itse ole sulattelupuuhiin ryhtynytkään.
Ja pähkinäherkku löytyi kuin löytyikin! Kätevä ohje, kun aineksiakin on kotona valmiina. Pääsee ilahduttamaan itseään milloin tahansa, oujee.
Comment by rosmariini — 14.9.2008 @ 20.26
Rosmu, ai sellaisessa läpinäkyvässä, ja niitä on vihreitä, punaisia ja keltaisia? En ole kuunaan tiennyt, että sillä on nimikin, jos se nyt on tämä, jota ajattelen. Niitä on ainakin ollut kai Lauantaipussissa? Leivontablogeja täytyykin taas joskus hiukan yytsiä, tosin ei ennen kuin Lihansyöjän kuukauden päästä olevat kisat ovat ohitse, kun olen luvannut, etten leivo turhia herkkuja. 🙂 Pähkinäherkkku sen sijaan…. Hmmmmm 😛
Comment by ylimuuli — 15.9.2008 @ 5.42
ai tuolta niitä pieniä vuokia saa 😀 nerokasta, nerokasta, kiitos 😀
Comment by Liina — 15.9.2008 @ 8.34
Läpinäkyvässä tosiaan, ei niinkään kiiltävässä. 🙂
Comment by rosmariini — 15.9.2008 @ 8.49
Rankin kakun kuorrutus mitä muistan nähneeni! Aivan mahtava!! 🙂
Comment by Seppo — 17.9.2008 @ 22.13
Liina, eikö 😀 Ehkä voidaan silloin Pelmeneissä tuoda kukin yksi pieni kakku ja sitten vaihtaa niitä keskenämme ja kirjoittaa arvio? 😉 Olisko siiiiiiide kakkukerho??!?!?!
Rosmu, sitte tajuan. 🙂
Seppo, hehehehehe, kiitos, paras kehu 😀 Varsinkin kun olen niiiiiin noviisi kakkujen kuorruttelussa.
Comment by ylimuuli — 18.9.2008 @ 5.18
Tämä kakku oli niin hyväntuulinen, että laitoin sinulle siitä tunnustuksen. Käyhän kahtomassa 🙂
Comment by sammakko — 28.9.2008 @ 9.19
Sammakko, mie kävin ja kiitin <3 Ehkä voisikin ottaa spesiaalialakseen "hyväntuulisen" ruoan 😀 Vihdoinkin genre, joka venyy ja paukkuu! Taideruoka myös. Tuli muuten mieleen sun Kandiskystä, että ilmankos tuli tästä kakusta mieleen Candynsky. Okei oliko vähän huono läppä 😀
Comment by ylimuuli — 29.9.2008 @ 5.37
Hahaha 😀 Candynsky 😀 Sepä se!
Monet-kakusta voisi tulla aika hieno myös… Tai Piet Mondrian -kakusta! Jään mielenkiinnolla odottamaan 😉 😀
Comment by sammakko — 29.9.2008 @ 13.27