MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

Sen lisäksi, että kodissamme (kuten sen ulkopuolellakin) kuluu runsaasti raakoja raaka-aineita salaattien muodossa, primitiivinen primal-ruokavaliomme koostuu myös paleoliittisen kauden ihmisen kypsennetyistä kasviksista. Zonehtava superfoodsyömisemme sisältää kaiken kauniin lisäksi yleensä myös juustoa. Muita maitotuotteita raw food super junkie -dieettimme kuluttaa varsin säästeliäästi, mutta jos Gromit ei luovu juustosta, en luovu minäkään.

Muutama makupala mätöistämme. Ensimmäisenä ennenkin mainostettu peltikaali, jonka voittanutta ei tavallaan voi olla. Yksinkertaiset raaka-aineet, edullinen hinta ja express-luokan iisi valmistustapa takaavat, että kyseessä on ohittamaton ohje.

Peltikaali

• keräkaali
• jauhelihaa
• soijakastiketta
• (Heinzin luomuketsua)

Uuni kuumaksi. Ruskista jauheliha pannulla. Viiltele kaali kappaleiksi eli ohuiksi suikaleiksi ja romauta leivinpaperoidulle pellille. Kaada päälle jauhis. Virittele päälle vielä foolio pitämään paistos mehevänä, ainakin, jos kaali alkaa olla jo kypsempää sorttia ja sikäli jötkympää. Uuniin ja tunnin, puolentoista kuluttua ulos. Luomusoijasta ihana suola ja jos kaipaat makeaa vastapainoa, pieni tursas ketsua. Suurkiitos Lihansyöjän entiselle tyttöystävälle tästä KILLERIohjeesta! *lentosuukkoja*

Paleospydäri on myös helppo juttu. Spydärissähän ei oikeastaan ole muuta epäpaleota kuin makkara. Kun sen korvaa muulla lihalla, theer ju hävit. Kun juuresten joukkoon murentaa vielä hitusen sinihomejuustoa, voi olla varma, että oma yksityinen nautinto on taattu (Lihansyöjä ei sinihomeelle lämpene). Päälle lihan sijaan asettelin tänään uunilohta jonka vielä herättelin inkiväärisellä puolukkasurvoksella.

Vegehaggis on toki paradoksi, mutta se ei estä puolitoista vuotta sitten Skotlannista tuliaisiksi saamaamme purkkihaggista viemästä ruokasydämiämme kanelisen mausteisella maulla. Se on tuo ruskea tuossa vasemmalla. Seuranaan suppilovahvero-lohi-mascarpone-sekoitusta sekä juureksia.

Ja jos MITENKÄÄN saatte näppeihinne kallista, 100%-kaakaota olevaa suklaata, onnitelkaa itseänne! Nautitte juuri Ylimuulin uutta suosikkisuklaata. Huokaus. Tuntomerkit karkulaiselle: Francois Pralus. Tavattu ainakin Flamingon suklaapuodista.

Paleosta vielä sen verran, että vakioaamiaiseni sisältää nykyään oleellisena osanaan green smoothiesta kehittämäni version, jota kutsun paleojugurtiksi. Se näyttää rumalta, mutta maistuu minulle ja on ihanaa. <3

Paleojugu

• 1-2 vartta lehtikaalta
• 1 varsisellerin varsi
• puolukoita
• mustikoita/mansikoita/vadelmia
• 1 jääkuutio vehnänorasmehua (Hakaniemen hallin elävän ravinnon puodista)
• proteiinijauhetta
• (Visibliniä (kuitulisä, joka tekee “jugun” koostumukselle eetua))
• (muut mahdolliset lisäravinteet)
• vettä

Blenderiin ja blend! Lisää vettä aluksi vain vähän ja sitten sen verran, että koostis on noin suunnilleen paksun jogurtin. Päälle voip ripotella vaikka suolaisia auringonkukansiemeniä, goji- ja inkamarjoja, kaakaonibsejä ja pellavansiemeniä.

Loppuun vielä kuva paleokaakusta. Kakku”pohjat” ovat pieniä munakkaita, joissa myös quinoaa tekemässä koostumuksesta kakkumaisempaa. Välissä ja edessä kattilassa keiteltyä hedelmämarjahilloketta, jossa muistaakseni luomuluumuja, omenaa ja vadelmaa. Mausteena vaniljaa, konjakkia ja olisiko ollut agavenektaria. Päällä kookoskermaa.