Minut vallannut munakoisovillitys, josta jo Keittokomeron Sohvin kanssa pakisinkin, ajoi minut taas iltamyöhällä koisojen kauniiseen seuraan. Samaan gängiin munakoison kanssa lyöttäytyneet tuore korianteri ja paprikat pitivät nekin meteliä ja olihan ne siis otettava mukaan. Eikä herkkusieniä voinut sitten jättää yksin vaan piti niidenkin päästä uuniin.
Ohje on ihan hitusen muokattu BBC Foodin Good Food -lehdestä, jossa se kantaa komeasti nimeä Aubergine & roast pepper salad. Oikeasti ruoan valmistukseen pitäisi olla grilli, vaan nokkela kokki pärjää sillä mitä on; sähköuunilla. Parilapannun kanssa voisi myös tulla juttuun, jos sellaisen omistaa.
Aurinkoinen aubergine (munakoiso-paprikasalaatti)
- 1 munakoiso (keskikokoa)
- 2 paprikaa
- 2 valkosipulinkynttä
- tuoretta korianteria (tai timjamia, kuten alkuperäisessä ohjeessa)
- oliiviöljyä
- balsamicoa
- suolaa
Laita uuni kuumenemaan 220-asteiseksi. Viipaloi munakoiso puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi ja laita viipaleet reilusti suolaten lävikköön valumaan.
Halkaise paprikat ja poista siemenet. Asettele leikkuupinta alassuin pellille ja työnnä pelti uuniin. Poista se, jahka paprikoiden pinta alkaa mustua ja kupruilee (kuten huvipuistosalaatissa). Sulje paprikat pussiin hetkeksi. Sopivan ajan päästä avaa pussi ja kuori paprikat. Viipaloi paprikat reiluiksi suikaleiksi ja laita ne samaan astiaan öljylorauksen ja suolan kanssa. Itse pirskotin joukkoon vielä valkoviinietikkaa, joskin lopulliseen tuotokseen käytin ohjeen mukaista balsamicoa.
Jos koisot ovat nyt saaneet valua sellaiset parikymmentä minuuttia, kuivaa ne ja asettele vapautuneella pellille. Uuniin vaan! Kun koisot alkavat hieman saada väriä, voit vielä lisätä hönkää ja kääntää grillivastuksen päälle. Mutta ole varovainen ettet polta! Väriä saa kuitenkin olla, oman maun mukaan, riittävästi.
Asettele koisot ja paprikat limittäin lomittain joko vuoron perään tai kuten itse tein. Pirskota (tämä sana herättää aina ruokahalun) päälle oliiviöljyä ja balsamicoa ja rouhi rohkeasti suolaa. Saksi päälle vielä korianteria ja hakkeloi valkosipuli. Aurinko alkaa paistaa!
Oman aurinkoni keskiössä on, ansaitusti tai ei, tuore herkkusieni, jolta on poistettu jalka. Jalanpoiston jälkeen siihen on tuupattu hyvitykseksi pari kuutiota laihisfetaa ja peitelty vielä parmesanraasteella. Ja saunan kautta eli uuniin. Oikea herkku.
Näyttää tosiaan aurinkoisolta! Säikähdin vähän korianteria, mutta huh jos sen voi korvata timjamilla 🙂 Mitenkähän tuohon korianterin makuun pääsisi, vai pääseekö siihen?
Comment by Sohvi — 14.6.2007 @ 0.23
Juu alkuperäisessä ohjeessa oli kyllä timjami, että siittä vaan! Korianteri tuntuu olevan hankala. Polkkiksenkin blogin kommenteissa juuri kävivät keskustelua siitä, että jakaa mielipiteitä eikä korianteri oikein ollut pidetty… Itse pidän korianterista kyllä kovasti. Mutta aika monissa ruoissa voi onneksi korvailla jollain muulla yrtillä, joskin maku on tietysti sitten eri.
Jossain vaiheessa en muuten voinut sietää esim. Provencale-yrttisekoitusta sen rosmariinin vuoksi, josta syystä suhtaudun rosmariiniin edelleen vähän varauksella. Hyvin tehtynä tosin ihanaa, mutta jotenkin liian paljon huonoja kokemuksia 😀 Sori Rosmariini 😉
Vaan täten julistan, että olen oppinut syömään sinihomejuustoa! Eilen se tapahtui; tilasin sitä ravintolassa salaattiini.
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 14.6.2007 @ 7.07
Oujea! Sinihomejuustolle siis! Oi tuo jalo herkku, ylistys sille 😀 Sorry, olen pikkasen univelkainen hörisijä… Rosmariinia voi tosiaa laittaa liikaa ja joissain Provencen sekoituksissa se maistuu liikaa (minne hittoon työnnän Lidlistä ostetun jättipurkin???) Tietyissä ruuissa kuitenkin ihan ehdoton mauste!
Ihan älyttömän mehukkaan näköistä apetta teillä eilen ollut!
Comment by Sohvi — 14.6.2007 @ 10.04