Vaikka sushi onkin tärkeää, ei siihenkään tule suhtautua niin suurella kunnioituksella, etteikö se voisi kotiutua kohtuuhelppojen arkiruokien joukkoon. Omassa köökissäni sushia syntyy helpommin, kun jokaisen riisipalleron ei tarvitse olla millilleen. Kalliit ja hankalammin hankittavat kala ja avokadokaan eivät ole välttämättömiä, kun purkkitunalla ja tofullakin selviää. Ainakin hetken.
Nämä purkkitunaiset sushit saivat innoituksensa Ichibanissa hetki sitten lounaan sijaan listalta nauttimistani paloista nimeltään tonnikalasalaatti. Ihan perusraastepöydästä ei ollut kyse eikä makaroonitonnikalasotkustakaan (joista molemmista kyllä pidän), vaan omaan makuuni maistuvan makuelämyksen tarjonneista herkkupaloista. Kysyin annoksen ainesosia ja ne kerrottiin minulle ilahduttavan auliisti.
Sittemmin metsästin vielä koekeittiöni tueksi oikeansuuntaisen ohjeen blogista nimeltä My Korean Kitchen. Kokeilin palojen valmistusta sekä blogin tapaan kurkkuun kietoen että Ichibanin malliin norikääreellä. Jälkimmäiset olivat kaksihenkisen raatimme selkeät suosikit.
Tonnikalasalaatti sushissa
- sushiriisiä
- purkki tonnikalaa
- n. neljännes sipulista
- 3 raputikkua eli surimia
- kurkku(-a)
- 3 rkl majoneesia (jopa Finduksen rasvaton oli okei)
- suolaa, pippuria
- (nori-merileväarkkeja)
Valmista sushiriisi ohjeen mukaan. Valuta tonnikalasta öljy. Hakkeloi sipuli ja sekoita se tonnikalaan. Silppua myös surimitikut pieneksi ja lisää seokseen. Valmista “salaatinkastike” maustamalla majoneesi kevyesti suolalla ja pippurilla ja pyöräytä se sitten muiden ainesten joukkoon. Jos haluat kääriä palasi kurkkuun, kuori vihreä pitko ja suikaloi siitä kuorimaveitsellä pitkiä suikaleita. Mikäli luotat sanaani Ichibanin version paremmuudesta, kuutioi pätkä kurkkua täytteen joukkoon.
Muodostele sushiriisistä kostutetuilla käsille melko matalia riisipallosia. Kietaise palleron ympärille joko kurkkuliuske tai vaihtoehtoisesti noriarkista saksilla suikaloimasi pala. Ympärille kietaistava aines saisi ylittää riisipallon korkeuden, jotta täyte pysyy riisin päällä. Kurkku pysyy hienosti, noria voi hieman kostuttaa, jotta se liimautuu kiinni. Seuraavaksi voit mättää tonnikalaseosta näin muodostettuihin kuppeihin ja simsalabim, juuv gat salad.
Jos tunatäytettä jää, kuten meillä, siitä voi kääriä peräti kokeellisia makeja, jolloin täytteellä ikään kuin korvataan makin riisi. Seuraksi vaikka kurkku- tai porkkanasuikaletta, jos paloitteluenergiaa piisaa.
Seuraksi sopivat hyvin aiemminkin testatut savutofunigirit. Koska kyseessä todellakin oli arki-illan arkiruoka tuttuakin tutummassa seurassa, jätin jännittämisen sikseen ja leikkelin tofun taiteellisesti reiluiksi paloiksi. Riisipallot puolestaan pyörittelin tavanomaista pienemmiksi, näin sain aikaan tyylikkään proteiinipainotuksen. Kuten havaitsette, tofunigirit näyttivät nyt enemmän sieniltä kuin viimekertaisilta diivoilta. Mutta ei piä tehä ruoanlaitosta liian hankalaa tai voi vahingossa tulla liian kova nälkä. Se aiempien versioiden noripala tosin parantaa makua.
Kääräisin vielä pari temakia riisistä, savutofusta ja wasabista. Tässä näytillä myös atrianaloitusvaihe lautasella. Ei autenttisen japanilaista, mutta helppoa ja hyvää. Soijan, wasabin ja garin seurassa, luonnollisesti.
….*hihittäää….* …ai sienen näköisiä – jotenkin tuli mieleen, että eikös japanilaiset rakasta muumeja ja sienistä tuli muumit mieleen….. miksiköhän…. onko noi tötteröt vähän niinkuin Nuuskamuikkusen hatun tötterö….=)
Comment by Marke — 19.12.2007 @ 22.48
Ihana assosiaatioketju! 😀 Selkeesti hatunhuippuja. Ruoka ON seikkailu. Tulipa kaipuu muumimetsikköön… Paistoiko se Muumimamma pannaria vai mikä sen bravuuri lienikään?
Comment by ylimuuli — 19.12.2007 @ 22.52
Ihania ovat nuo kurkkuihin käärityt hässäkät! Toimiskohan noissa kesäkurmitsatsiipaleet…?
Comment by Välispiikki — 19.12.2007 @ 22.58
No toki! Näähän vaan kerjää soveltamista 😛
Comment by ylimuuli — 19.12.2007 @ 22.59
😀
sushi on taivas. mutta sitä joskus tehneenä – vaikkei olisi niin tarkka riisipallojen mittasuhteistakaan – musta on ihanaa, että se jonkun mielestä on helppoa arkiruokaa 😀
ite porsastelen satunnaisesti itseni kipeäksi ja vararikkoon ravintolasushilla, koska oon niin pahuksen laiska.
äh nyt tekee mieli sushia.
Comment by Liina — 20.12.2007 @ 7.24
Näyttää hauskalta, tosin sen verran näpertämiseltä, etten menisi kategorisoimaan helpoksi arkiruuaksi – tai ainakaan kovin nopeaksi (jos kohta ei sushinkaan tekeminenkään vaikeaa ole, vain hiukan aikaavievää 🙂 Mutta onneksi arki vaihtuu juhlaksi, ja uutena vuotena odotettavissa perinteiset sushi-orgiat ystävien luona. Naminami!
Comment by Emma — 20.12.2007 @ 10.09
Tälläinen ‘arkiruoka’ kelpaisi kyllä meilläkin 😀 Loistava kokoonpano!
Comment by Mihako — 20.12.2007 @ 11.20
Sainpas satikutia kun nimesin helpoksi arkiruoaksi 😀 Nopeaksi en silti väitä minäkään, niin sienilakkisilla nigireillä kuin oionkin. 🙂
Ja Liina, mullekin se alkaa vasta vähitellen olla sellasta matalamman kynnyksen ruokaa, oikeestaan mun postaus onkin enemmän ittelle kannustukseks ja vakuudeksi. 😀 Missä ravintolassa porsastelet mieluiten?
Emma, ehkä oli vähän overkilliä nimittää sushia arkiruoaksi, mutta voishan se sitä olla, ainakin mun unelmissa… 😛 Uuden vuoden orgiat ei kuulosta lainkaan pahalta. Ei tosin gaalakaan, joka meillä kuulemma kuuluu Thaimaan reissuun. MELKO JÄNNITTÄVÄÄ. Mikä on sun suosikki sushipala? Enkä muuten suinkaan ole unohtanut alkuvuoteen kaavailtua fondyykekkeröintiä! 😀
Mihako, no etkös säkin ole jo melkoisen kokenut sushikokki… ? 🙂 Vaikka tosiaan se ottaa sen verran aikaa, ettei ihan joka päivä ehdi pyöräytellä. Mut jos vaikka kerran kuudessa viikossa niin eikse täyttäis silloin arkiruoan kuvauksen? Juuri luin jostain, kuinka joku (muisti on hyvä ;-)) on laatinut kuuden viikon ruokalistan, jota noudattaa läpi vuoden. Kunnioitettavaa. Ja kiitos, kokoonpano soitteli kauniisti kimpassa!
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 20.12.2007 @ 14.11
Porsastelen missä vaan, mutta aika usein lounasaikaan Ichibanissa, jossa voi rauhassa porsastella kokonaisedulliseen hintaan. Nyt tuli kyllä testattua myös Zen Sushi 😀
Kabukista ja Kotosta sai muistaakseni aika ässää sushia.
Ääh nyt tekee taas mieli sushia.
😀
Comment by Liina — 21.12.2007 @ 14.51
Sushi olisi kyllä oikein oivaa arkiruokaa, kun sitä vaan olisi saaavilla 🙂 Ei meillä täällä maalla mitään ichibaneja ja tsensuhseja ole… Mun suosikki taitais kyllä olla ihan perus-tonnarimaki. Vaikka lohestakin tykkään kovasti kyllä. Eikä kasvisversiotkaan pöllömpiä ole…
Ja ällös huoli, en todellakaan ole unohtanut fondueta! Tammikuussa? Kulinaarimuru halusi osingoille, joten synkronoidaan kalenterit pikapuoliin!
Comment by Emma — 21.12.2007 @ 16.21
Noi kurkkurullat on hauska idea, ovat niin nättejäkin. Meilläkin syötiin eilen sushia, lohta paistettiin päältä niin että sisus oli kuitenkin raakaa… oli hyvää. Joskus kun oikein laiskottaa, laitetaan sashimia ja syödään sushirisi kiposta!
Comment by sammakko — 21.12.2007 @ 18.20
Korealainen ruoka on muuten sekin hyvää. Kävin heti kurkkailemassa My Korean Kitcheniä!
Comment by sammakko — 21.12.2007 @ 18.49
Liina, sushinhimo on jatkuva riesa. 😉 Kabukiin asti en oo itte koskaan vielä päässyt, vaikka listalla olis.
Emma, tonnikala on hyvää ja lohi on käsittämättömän hyvää. Parasta on kyllä vaihtelu, vaikka niitä perussuosikkeja olis tietty aina hyvä olla. 🙂 Ja tammikuussa joo kunhan vaan saadaan aikataulut sopimaan, palaan vasta puolessa välissä takaisin maahan. The more the merrier! Ihanaa kun on tammikuussakin kaikkea ooteltavaa.
Sammakko, ne on aika hauskannäköisiä ja helppojakin, riisipallerollekaan ei ole niin suuria vaatimuksia kun se jää piiloon. 😉 Sashimi on IHANAA. Ens kerralla taidetaan täälläki vetää kippoversiota 😛 Korealaisesta ruoasta ei mulla ole mitään kokemusta, yksi purkkikimchi tuolla kaapissa orpona nököttää 😀 Se Krunikan korealainen on myös listalla. Ja ruokablogimaailma on mieletön, kun voi löytää ihan uudenlaisia juttuja ja sellasella henkilökohtaisella höystöllä, helpompi lähteä kokeilemaan kun joku kertoo oman kokemuksensa.
Comment by ylimuuli — 22.12.2007 @ 9.10
Jännää että siellä on niin vaikeaa löytää avocadoja, täällä niitä on tähän aikaan vuodesta kaikki puut täynnä… työpaikallakin pitää ihan kottikärryittäin viedä mangoja ja avocadoa roskiin kun mitkään apinat ehdi kaikkea syödä.
Hauskaa joulua sinne pohjolaan!
Comment by Gringa — 22.12.2007 @ 22.22
Gringa, täällä niitä kyllä on, mutta ovat olleet jo pitkään aivan raakoja… :-/ Tietysti voisi kypsytellä kotona. Kuulostaa niin eksoottiselta, että apinat syövät hedelmiä, joita on aivan ylettömästi! Uijui.
Ja hilpeää joulua sinnekin! Itsekin pääsen pian etelän lämpöön hedelmien äärelle 😛
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 23.12.2007 @ 13.26
[…] otoksilla pikkupurtavista. Sen sijaan kaupustelen jälleen nopeaa tapaa nauttia sushista. Temaki, kuten tiedetään, on käsin käärittävä rullasuushi, jotka tulevat ravintolassa tietysti ihan valmiina. Oman maan […]
Pingback by MonkeyFood » I-päivän isänmaallinen menu — 9.12.2008 @ 20.43