23.1.2008

Raastava pitsapohja

Filed under: Alakarppi,Arkiruoka,Gluteeniton,Optimoidut,Pitsaa — Meri @ 21.30

Viikko sitten Ruokatorstaissa, joksi edelleen Hesarin torstaisin ilmestyvää Ruoka&Juomaa tituleeraan, ohjeistettiin viljattomaan ruokavalioon. Revin sivun talteen en kinkkupiiraan, en porkkanaisen vuokapullan enkä edes gluteenittoman kakkupohjan vuoksi, vaan perunapizzan!

ennen

[Mukapitsa ennen.]

Vaan kun itse en ole erityinen perunan ystävä, paitsi äidin muussssin, korvasin tuon tärkkelyspotun palsternakalla ja porkkanalla. Täytteiden kanssa läksin nostalgiatripille ja nuoruuteni Ainoa Kelvollinen Pitsantäytekombo, pyhä tuna&ananas, sai seuraa vain pätkityistä oliiveista. Päälle tsuigaloin 5%-edamia (meillä oli kyllä emmental-perhe) kaikkien kevyttuotteiden kavereiden iloksi.

Alkuperäisessä ohjeessa tomaattimurska sekoitetaan täytteeseen (siinä jauheliha) jo ennen kuin seos levitetään pohjalle, mikä olisi varmaan tuottanut kosteamman lopputuloksen. Oma hieman kuivahko pitsani sen sijaan tarjosin täydellisen tekosyyn lorauttaa vielä armasta ketsuppia päälle ja kylläpä maistui! Ei nyt ihan oikealle pitsalle, mutta herculle. Keeper.

jälkeen

[Mukapitsa jälkeen.]

Mukapitsaa (yhdelle)

  • 1 palsternakka (n. 200g)
  • 1 porkkana
  • 1 rkl soijajauhoa
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • suolaa

Sijoita uuninnupit kaakkoon eli 200 asteeseen. Raasta palsternakka ja porkkana (tai peruna, miksei vaikka punajuurikin) karkeaksi raasteeksi ja sekoita joukkoon soijajauho, öljy ja mausta suolalla. Mätä pellille tai uunivuokaan noin sentin paksuiseksi matoksi ja päällystele kuten haluat. Nuketa puoli tuntia ja poista uunista. Nomnomnom.

9 Comments »

  1. Ah! Tulipa muistoja. Teini-ikäni kotokunnassa Pohjois-Pohjanmaan pottupitäjässä tehtiin yläasteen köksän tunnilla jo pottupizzaa. Silloin se lähinnä huvitti mutta näin myöhemmin olen harmitellut, kun ohje on hukkunut aikojen saatossa joten tämän lukeminen oli nostalgista. Paitsi nuoruusvuosien versioon sotkettiin muistaakseni kananmunaa sitomaan pohjaa.

    Ainiin. Ja uusi kommentoija tässä esittäytyy, lukijana olen pyörinyt jo aimo tovin :)

    Comment by Virpi — 23.1.2008 @ 22.04

  2. Jes Mukkelis…. tämähän käy myös pisteiden laskijalle erinomaisesti tai metaboliseen oireyhtymään sairastuneelle…..

    Comment by Marke — 24.1.2008 @ 4.52

  3. Virpi, itse en ollut koskaan kuullutkaan, mutta ei kyllä yhtään yllätä, että Suomessa on perunapitsaa pykätty jo pidempäänkin. Hassua muuten, miten se on sittemmin painunut unholaan ja nousee nyt uudestaan erikoisruokavalion osana. Maailma on muuttunut. Kananmuna ei olisi tässäkään hullumpi idea, sillä muusta pitsamaisuudestaan huolimatta palat tuppaavat hieman murtumaan. Ei se ole niin nuukaa kun itse syö, mutta jos haluaa vieraille tarjota niin vois olla mukava. Ruokanostalgia on ihanaa! Joskus on hauska oikein muistella, mitä sitä lapsena söi :-D

    Ja tervetuloa, hauskaa kun annoit itsesi ilmi. ;-)

    Marke, kyllä vaan ja jopa karppaajalle! Tietysti myös maidoton. Monikäyttöinen ohje. :-)

    Comment by Ylimuuli Mukkelis — 24.1.2008 @ 6.55

  4. Minäkin olen tehnyt jonkinlaista pottupitsaa, se on tosi hyvää! Mutta mutta tuo kuulostaa kiinnostavalta tuo porkkanainen vuokaPULLA, et kai ohjetta sentään hävittänyt…. tahtoo kuulla lisää, samoin kuin tuosta kinkkupiiraasta!!

    Comment by Anja — 24.1.2008 @ 13.07

  5. Oho. Näyttää ja kuulostaa erikoisen ehanalle. Kokeiluun menee.

    Comment by Hanna sopasta — 24.1.2008 @ 14.20

  6. Anja, no kyllähän nuo tuossa hyvinkin vielä samassa repäistyssä sivussa köllöttelevät, laitanko vaikka s-postilla?

    Hanna, juuri sitä se kyllä olikin. Hyvä arkipala. :-)

    Comment by Ylimuuli Mukkelis — 24.1.2008 @ 20.09

  7. [...] eilen syötiin pitsaa, niin tänään on jälkiruokaa. Heleppoakin helepompi thai-jälkkä on ainakin omaan makuuni. [...]

    Pingback by MonkeyFood » Muhevaa Thai-makeaa — 24.1.2008 @ 20.55

  8. Naminamimaiskis, kuola valuu, kun tässä nälkäisenä selailen blogiasi ja tiirailen unihiekkaisilla silmilläni näitä kuvia. Tulen aina hyvälle tuulelle, kun visiteeraan täällä. Kiitos! Jos et ole vielä hävittänyt sitä repäistyä sivua, niin tää tahtois sen perunapizzan, kinkkupiiraan sekä porkkanaisen vuokapullan reseptit ;-).

    Comment by Eppu — 25.1.2008 @ 9.31

  9. Eppu, itseki just kävin nälkäisenä kaupassa, ja muuten ei ollut mitään ongelmaa, mutta kassajonossa vakoilin viereisen jonon ostoksia ja näin valmiskääretortun… En edes pidä niistä ja silti teki mieli rynnätä syömään se! Esteettistä, tai oikeastaan visuaalista puolta ei pidä aliarvioida.

    Aivan huippua, jos blogini saa hyvälle tuulelle, tää noidankehä tietysti pyörii ja piristää taas omaa mieltäni niin lopputuloksena maailma on onnellisempi. Mikäs sen parempaa! :-D

    Hesarin pala on vielä jäljellä, ja tuo perunapitsa syntyy siis sen mukaan näin: 700g perunaa raastetaan, sekaan 2 rkl soijajauhoa, 2 rkl öljyä ja 1 tl suolaa. Muuten kuten tämä minunkin pitsani. Täytteeseen tuli jauhelihaa, sipuli, valkosipulia, tomaattimurskaa, chilimaustetta, mustapippuria, suolaa, tuoreita tomaatteja, pitsamaustetta ja juustoa. Sipulit ruskistetaan ensin jauhiksen kanssa, sitten lisätään murska ja maustetaan. Tämä perunaseokselle, sille vielä viipaloidut tomaatit, pitsamauste ja juusto. 200 astetta ja puoli tuntia, niinkuin omanikin.

    Ja apropoo kinkkupiiras ja vuokapulla, laitan sinulle ja Anjalle yhteisen postin! Kertokaa sitten, kannattaako pullaa valmistaa. :-P

    Comment by ylimuuli — 25.1.2008 @ 20.05

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Leave a comment

Powered by WordPress