Arvaan, että olette kaikki ihan pähkinöinä, kun aletaan puhua iduista! Viikonloppuna jäi nimittäin taakse ensimmäinen osa työväenopiston Elävän ravinnon kurssia. Mahaa hellittiin kurssilla elämänvoimasopalla, hedelmäisellä vihersoseella (ai että miten houkutteleva nimi), norikääryleillä, itusalaatilla, siemen- sekä avokadokastikkeella, hapankaalilla ja –lantulla. Nesteenä nautittiin (tuntia ennen ruokailua, puritaanin huom!) uudistavaa juomaa. Kyllä siinä saivat kyytiä tuntikausien uunihaudutukset, makeanhimot ja suolankäyttö.
[mung-pavun ituja]
Kokkaajan plakkariin tarttui kuitenkin monenlaista; siementen ja pähkinöiden liottaminen, idätys ja kasvatus, mehulingon käyttö, hapattaminen ja rutkasti tietoa ruoan sulamisesta. Etenkin viimeksi mainittu heruttaa monimahaongelmaiselta sympatiapisteitä tälle erikoiselle ruokavaliolle. Ja en nyt sano tätä elävän ravinnon evankeliumiin hurahtaneena vaan arkikulinaristina, että ruoka maistui ihan hyvälle. Parasta kaikessa, siitä jäi miellyttävä olo. Uskomatonta.
[norikääryleet]
Aikomuksenanikaan ei ole ryhtyä täyspäiväiselle elävälle ravinnolle, arvostan liiaksi makujen kirjoa ja valmistustapojen runsaudensarvea, mutta kyllähän tässä on aineksia vaikka mihin uusiin seikkailuihin. Kuuliaisena myyränä raahasin jo kotiini vehnän- ja tattarinsiemeniä sekä mungpapuja ja kokeilin cashew-kermaa (se on muuten ihanaa). Ensi viikonloppuna lauantai jää väliin reissun vuoksi, mutta sunnuntaina on vuorossa makea päivä. Ehkä saan sieltä salaiset aseet joilla käydä lokakuun ruokataistoon!
[energiakeitto]
Mikäli elävä ravinto on jollekulle uusi käsite, kyse on siis ruokavaliosta, jossa nautitaan vain kypsentämätöntä ruokaa eli raakaravintoa. Se koostuu lähinnä hedelmistä, vihanneksista, siemenistä ja pähkinöistä. Elävän ravinnon ruokavaliota hyödynnetään mm. nivelreuman hoidossa, jonka lisäksi se on osoittautunut monien kohdalla avuksi myös muiden vaikeiden sairauksien hoidossa. Wikipediasta lisää, ja Monkeystakin pian.
Tässä vielä Cashew-kerman ohje. Cashew-kermaa voi yhdistellä miten haluaa, hyvää se on ainakin marjojen tai hedelmien seurana ja kyllä ihan sellaisenaankin.
[oikealla cashew-kerma]
Cashew-kerma
- 3/4 dl cashewpähkinöitä
- 3/4 dl 45-asteista vettä
Liota pähkinöitä vedessä 5-12 tuntia. Kaada liotusvesi pois ja soseuta pähkinät tehosekoittimessa. Lisää lämmin vesi vähitellen, kunnes koostumus on samettisen kermaista. Jäähdytä seos ja keksi villejä käyttötapoja.
Ja huomisaamuna varhain lentää Monkey Kööpenhaminaan frikadellien, rasvaisten juustojen ja napsujen ääreen, palaamme asiaan viikonloppuna!
Mitä noissa norikääryleissä on sisällä? Näyttää hyvältä!
Comment by Pippurimylly — 2.10.2007 @ 18.48
Samaa udellaan Murulasta eli mitä olet rulliin piilottanut? Ja cashew-kerma kuulostaa niin namilta, että sitä tehdään viikonlopuksi (kun on ne Lost-orgiatkin tulossa 🙂
Comment by Välispiikki — 2.10.2007 @ 19.26
Tehän ette olleet lainkaan niin allergisia elävälle ravinnolle kuin epäilin 😀 Norikääryleissä oli muistaakseni siementahnaa ja mehevää porkkanamehusosetta sekä – tadaa! – ituja. Pitääkö mun nyt tänne vääntää ne ohjeet… Oottakees. Näitä voi kyllä sitten varioida. Hyviä olivat, joskin evätyn soijakastikkeen kera pääsis vielä uusiin sfääreihin.
Siementahna valmistetaan tehosekoittimella liotetuista (liotusaika 5-8h) auringonkukansiemenistä, vedestä ja sitruunamehusta, jätetään melko kiinteäksi. Maustaa voi esim. purjolla tai valkosipulilla ja oreganolla tms. kuivilla yrteillä.
Porkkanasose tehtiin kurssilla mehulingossa (monellako on sellainen kotona, kysyy nimimerkki etsin jo sellaista huuto.netistä mutta olen epävarma ostoksen järkevyydestä) siten, että astian pohjalle lykättiin sitruunamehua ja sitten mehustetaan porkkanoita. Lopuksi yhdistetään mehulinkoon jäävä kuitusilppu mehuun. Tosi hyvä setti tää muuten, sitä oli ihan saidinakin.
Mutta noriarkki leikataan sit osiin ja eka nokare siementahnaa, sit porkkanaa ja käärimispäihin ituja (sinimailaisen tässä tapauksessa). Kostutetaan norin reunat kun kääritään jotta pysyy kiinni. Annetaan vetäytyä ennen tarjoilua. Sitten täällä paperissa lukee vielä että koristellaan asetelma tomaattiruusuin ja versiolehdin että elkää oikasko sitte.
VP, kerro sitten minkä kanssa kermailitte! Kiinnostavaa 🙂
Comment by ylimuuli — 2.10.2007 @ 20.03
Mielenkiintoisia tahnoja ja juttuja 🙂 . Minulla on mehulinko, mutta en ole käyttänyt sitä vuosiin, ihmettelen kyllä että miksi en. Sillä saa kyllä tosi herkullista mehua porkkanasta ja ompusta ja applarista, njams. Pitäisikin vissiin kaivaa se esille taas, jos vaikka sillä saisi innostettua lapsetkin juomaan vitamipommeja.
Comment by Louhetar — 5.10.2007 @ 10.55
Louhetar, kaivoitko jo mehulingon esiin?! Täällä kateellisena kyselen. 🙂 Eilen päättyi elävän ravinnon kurssi ja taas on paljon uusia makuja ja ideoita ruoanlaittoon. Ei niin, että ne muutenkaan heti loppuisivat kesken, kun olen aloittanut ruoanlaiton vasta muutama vuosi sitten. Itse jatkan mehulingon metsästystä, eilen tenttasin jo elävän ravinnon asiantuntijoilta, mikä olisi hyvä malli. Eikä liian iso 😉
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 8.10.2007 @ 8.56