Annetaan kansalle sitä mitä se vaatii! Itusoppaa! Ei ihan sellerisoosia muttei niin kaukanakaan siitä. Maku on raikas ja ihmeen hyvä, olo mukava ruokailun jälkeen. Tosin tuhdistin annosta reilusti savusiialla, tässä kun on kaiken elinvoiman ohella vähänlaisesti proteiinia. Söin kalan kuitenkin erikseen ettei ihan pakanamaalle menty.
Väri on kaunis ja soppa sulaa hyvin. Mung-pavunidut ovat iduista (toistaiseksi ainoita) suosikkejani, maultaan ehkä pähkinäisiä ja ainakin eri tavoin täyteläisiä kuin vaikka sinimailasen eli alfalfan idut kuten me elävän ravinnon kerholaiset sanomme.
Elämänvoimakeitto
- 1,5 – 2 dl nestettä (joko uudistavaa juomaa tai vettä, jossa hiven sitruunamehua)
- omena
- puolikas avokado
- 2 sellerinvartta
- 1 dl mung-pavunituja
- tuoreita yrttejä (esim. persiljaa, basilikaa, minttua…)
- linssin, sinimalaisen tms. ituja jos on
- voikukkaa, nokkosta, pinaattia tms. jos on
- valkosipulinkynsi
- kesäkurpitsaa, lehtikaalia, mitä tahansa vihreää
Laita neste tehosekoittimeen ja kokoa sinne muutkin ainekset. Poista omenasta kota ja pilko, samoin kovempia vihanneksia on hyvä hieman pilkkoa. Yrtit, salaatit ja idut voi laittaa sellaisenaan. Koverra avokadonliha joukkoon, kuori valkosipulinkynsi. Hurauttele kunnolla sopaksi ja lisää ainesosia oman harkintasi mukaan. Koostumus ja maku vaihtelee valmistuskerrasta toiseen eikä minulla ainakaan nokkosia täällä kasva. No ei muutakaan kyllä.
Lisää valmiiseen soppaan sattumiksi vielä mung-pavun ituja tai tuoreita herneitä. Kyllä taas paranee maailma ja kohenee terveys niin että kolisee!
Ja varoitan tässä jo etukäteen, että tiedossa on suolitostohapatusta, sillä olen valvonut kaksi viime yötä Paula Heinosen tuoreimman kirjan parissa, joka siis keskittyy suoliston saattamiseen kuntoon ruokavalion avulla. Gudden Appetit kuten Luxenburgissa sanotaan.
