Jeppistä, meidänkin materialismin vastainen perheemme on kartuttanut keittiötään jälleen uudella tavaralla. Raahasin Englannista mukanani (hullu kun olen, enkä vain esitä) suuren ja painavan slow cookerin, jota crock potiksikin kutsutaan. Kyseessä on siis sähköllä toimiva pata, joka keittää tai hauduttaa ruoan kypsäksi miedolla lämmöllä, mielellään useiden tuntien aikana. Käsittääkseni tätä laitosta kutsutaan myös hellittelynimellä aromipesä, joka tuo minun mieleeni kyllä ihan jotakin muuta kuin ruoanlaiton. Kutsun täten häntä mieluummin otsikon mukaisella nimellään, jonka hän luultavasti englantilaisena paremmin ymmärtääkin. Tästä nimestä tosin tulee etsimättä mieleen sloth eli laiskiainen, ja laiskiaisiahan ei voi kukaan vastustaa. Olemukseltaankin apinain pikkuserkku.
Well, ehkä näitä pesiä saa Suomestakin, valaiskaa ihmeessä jos näin on. Tämä yksilö maksoi vaivaiset 30 puntaa ja on poreillut meille jo monta erää supermureaa lihaa. Ainakin paleoperheessä slow cooker eli laiskiainen on erinomainen lisä ruoanlaittovälineisiin veitsenteroittimen ja vedenkeittimen ohella. Masiinassa on kolme säätöä: low, joka hauduttelee ruokaa pitkään ja hiljakseen, high, joka keittelee ruokaa vähän reippaammin sekä keep warm, joka nimensä mukaisesti säilyttää ruoan lämpimänä.
Tässä tämänhetkinen suosikkikomboni laiskiaislihojen maustamiseen. Aloita pilkkomalla lihat (esim. naudan ulkopaistia ja porsaan kasleria), mielellään paista niihin pinta pannussa, laita pataan ja peitä vedenkeittimessä kiehautetulla vedellä. Lisää joukkoon:
- muutamaan osaan pilkottu porkkana
- palasteltu sipuli
- kanelitanko
- valkosipulinkynsiä (kuorittuna, mutta kokonaisena, helpompi erotella pois syödessä)
- pala tai pari kuorittua tuoretta inkivääriä
- suolaa
- (muutama suolasieni)
Anna keitellä joitakin tunteja. Mureaa kuin perkele.