MonkeyFood Ylimuulin apinanruokakeittiö ruokkii päätä ja häntää

Apinanruokaa pidempään ahmineille Juukelin hyvä banaanikakku on varmasti tuttu, samoin kuin ystävilleni, joista osa välillä toivoo että tekisin sitä taas. Lauantaina sitten taas tein, ja arvelin että, että mikäli maailmassa on vielä epätietoisia tästä suuresta herkusta, jaan ohjeen jälleen!

Huolimatta suhteellisen suuresta vegaanisen ruoan osuudesta ravinnostani, tätä kakkua en vielä veganisoinut, vaikka ehkä sekin onnistuisi. Tällaisenaan se on kuitenkin täydellinen, ja täydellinen sen piti olla ystävääni Lauraa varten <3 Lauran kanssa ollaan alun perin, vuosia sitten, tutustuttu kiitos blogaaamisen, joten apinanruokakakku, nimenomaan BANAANIkakku oli siis very much in order! Laurahan esim. kutsuu mua nimellä Apinakki… Mitä Lauran äiti puolestaan paheksuu sillä olen hänen mielestään niin myötätunteinen ja mukana 😀 Mutta sellasiahan apinakit on 😛

Mutta jos et ole ennen tehnyt banaanikakkua, tee tämä. Superhelppo, takuuvarma nakki.

Juukelin hyvä banaanikakku (kakkua riittää usealle tai yhdelle pitkäksi aikaa)

• 4 Reilun kaupan isoa ja kypsää banaania
• 1,5 dl eli  150g voita
• 2 dl piimää
• 2 luomumunaa
• 4 dl vehnäjauhoa (tai gluteenitonta jauhoseosta)
• 1,75 dl sokeria
• 1 tl suolaa
• 1 tl soodaa
• 1 tl leivinjauhetta

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Voitele ja jauhota kakkuvuoka. Sekoita kuivat aineet. Muusaa banaanit krouvisti, ei soseeksi, lisää joukkoon sulatettu voi, piimä ja munat. Kaada kuivat aineet seokseen ja nostele sekaisin, älä vatkaa. Kaada kakkuvuokaan ja paista 25-35 minuuttia uunista riippuen. Ota jäähtymään.

Kuorrute

• 50 g voita
• 4 rkl kahvia
• 3 rkl tomusokeria
• 3 rkl tummaa kaakaojauhetta

Sulata voi, keitä kahvi, sekoita ainekset niin, että lisäät voin viimeisenä. Kaada kakun päälle, anna levitä ja levittele. Siirrä jääkaappiin koostumaan.

Sopivan hetken tullen kaiva kakku esiin ja DIG IN!!

Johan on työn takana löytää aika ja MUISTAA blogata! Vahingossa taas putosin blogaamattomuuteen, vaikka ensi alkuun ideoida teksteiksi tuli paljon (missä ne ovat nyt?!).

Tammikuu ja vegaanihaaste sujuivat 100%, sen jälkeen arvelin jääväni 99% vegaaniksi, mutta näin ei kyllä käynyt. Psykologinen energia ruokien keksimiseksi kun soija, pavut ja gluteeni ovat vaikeita oli vähissä, ja koska olen vannonut välttäväni ääriajattelua ja lukitsemasta itseäni tarpeettomaan vankilaan, palasin yli yhden prosentin fleksoksi (ehkä se 15/85). Lähinnä olen syönyt jonkin verran luomumunia, pari Bulgarianjogurttia ja jollain ravintolakeikoilla ja kylässä joustanut, tyytyväisenä.

Alpron Go onin voittokulku katkesi, kun päivittäinen runsaahko soijan syönti (ainakin näin kokemusperäisesti n=1) sai ihon reagoimaan. Lisäksi Go on aamupalana tyroksiinin päälle ei välttämättä ollut paras ratkaisu. Palasin aamupuuroon ja syön soijaa välillä ravintolakeikoilla, mm. perjantaina sain Haikossa lounaaksi yhden parhaista vegaaniannoksista ikinä, upeasti maustettua savutofua ja tomaatti-caponata-tyyppistä lisäkettä, kaikki superystävällisesti tarjoiltuna! Myös El Birrificion (hauska miljöö, entinen Kynsilaukka) brunssin vegaaninen portobello-avokado-leipä papujen kanssa oli huippuhyvä, eikä McVegankaan pahaa ollut, vaikka ei nyt suurempia himoja herätellyt.

Kotona syön puuron lisäksi kaikenlaisia ei-kuvauksellisia systeemejä (niin kuin ennenkin), ja tiedän, ettei mun kuvat oo ilo kenenkään silmille mutta blogipostaus ilman kuvia on kuin porsas ilman elämäniloa, surullinen ja väärin, että here goes!

Lidlin hummus on aina hyvää ja pakastepitsa kokeiltu, valmisruoat ei oikein oo kyllä mun juttu.

Ps. Motivaatio välttää eläinten syömistä syntyy esim. tästä: https://www.facebook.com/veikka.valtteri/posts/10155379014138310