…eli jatkoa metrin pitkälle kokakolalle. Valmistin macaroni-marenkinapit aivan samoin kuin edellisellä kerralla, tosin yritin värjätä vihreällä karamellivärillä hieman hailakoin lopputuloksin 😀 Näköjään värin kanssa ei tarvitse pelata tippapeliä vaan sitä saisi lisätä ihan kunnolla. Opimme tästä.
Välissä macaroneissa oli viime kerran tapaan osassa cashew-pähkinävoita, joka vaan on niin maan hyvää! Vaihteluksi puolissa leivoksista käytin karkeaa maapähkinävoita, johon on lisätty maapähkinän ohella vain suolaa. Ihan pirkuleen hyvä tuote muuten, paras maistamani maapähkinävoi, Punnitse ja säästä -puodin tuliaisia. Kyseessä siis Meridian Natural Crunchy Peanut Butter (ei lisättyä sokeria). Hinta 2,70e/280g. Erinomaisesti sopii makean macaronin väliin, vein tämän satsin kiitokseksi tutulleni ja saavuttivat suurta suosiota. Enkä ihmettele. Ette kai tekään?
olinkin juuri sinun keittiössäsi kun minun köökistäni kuului “plim-plom…viesti ylimuulilta” ja riensin
katsomaan, mutta nyt ollaan taas takaisin täällä. palasin kommentoimaan, että toit mukavia, jonnekin kauas
melkein unholaan hautautuneita partiomuistoja mieleen. partiotaitokisoista on jäänyt mieleen miten piti ommella
paikka joukkuelaisen pöksyyn ja minä pistelin tietysti piksoihin asti. kaveri pissi koko päivän riisuen kaiken, koska
emme uskaltaneet virhepisteiden pelossa repiä paikkaa irti 😀 nötkötti on ehkä pahimpia ruokamuistojani, mutta
nuotiolla paistetut räiskäleet – ah!
juu, kiva nähdä piknikillä. pidetään peukut pystyssä että saadaan aurinkoa.
“on iltamyöhä, taipaleella partiotyttönen, hän tiidididi (mitä tässä kuuluu laulaa?!) kulkeissaan.
Comment by hyppysellinen — 22.5.2008 @ 21.10
Hyppysellinen, viheltelee! 🙂 Partiosta on kyllä läjäpäin muistoja, nykyään pelkästään hyviä, kun aika on kullannut ne epämukavammatkin tapahtumat 😀 Oon tosi tyytyväinen että olen kokenut kaiken sen rämpimisen ja sompailun. Plus että nötköttihän oli ihan parasta partiossa! Haha. Meillä ei kyllä räiskäleitä saanut kuin aniharvoin, ja puuroa muistan inhonneeni, mutta leireillä se olikin jotenkin ihan kamalan outoa.
Itsekin muuten muistan esim. riihitykset oikein hyvin, kaiken sen epätoivon. Nyt se tuntuu niin makeelta, vaikka silloin sitä oli aika hukassa. Missä päin Suomea lippukuntasi toimi/toimii?
Comment by ylimuuli — 23.5.2008 @ 4.45
Olin ihan valtavassa Lippukunnassa Lokalahdella Erälokeissa (asukkaita 1000, kesällä 3000 😉 ), Uudenkaupungin
kupeessa. Jälkimainitussa oli muuten meripartiolaisiakin. Missä oma lippukuntasi vaikutti?
Koko toiminta käynnistettiin vasta meidän myötä, joten se oli aika pienimuotoista. Mutta hauskaa! Leirit muistaa
kyllä parhaiten. yhdelläkin leirillä hiivimme sudenpentuina salaa katsomaan vartiolaisten partiovalaa, joka
annettiin myöhään pimenevässä yössä suuren nuotion ympärillä… vieläkin menee kylmänväreet kun muistelen
sitä fiilistä!
Comment by hyppysellinen — 23.5.2008 @ 7.48
Oivoi, Hyvinkään metsätytöistä on monen monta muistoa. Nuotioräiskäleistä tikkuleipään ja hirvittävään Rymd-mehuun.
Comment by Mirka — 23.5.2008 @ 11.24
tarkennetaas nyt tuota ekaa kommenttiani. paikan ompelu meni siis piksoihin (=alushousuihin) ja paitaan, jolloin se
pissaaminen oli hankalaa… mitäs hankalaa sinä olisi jos housut ovat kii toisissaan 😀
Comment by hyppysellinen — 23.5.2008 @ 12.20
Hyppysellinen, minäkin olin meripartiossa, Helsingissä, Korvenkoukkaajissa. Siellä oli isoveljenikin ennen minua… Historian havinaa! Hauskaa oli ja aivan huippuja muistoja, moneen lähtöön. Kaikki se kärsimys kruunasi kokemukset 😀 Öiset reissut oli just parhaita! Hitto. Se oli elämää se! Ja okei piksat, hieman mietiskelinkin 😉
Mirka, tikkuLEIPÄÄN?! Mä olen syönyt vaan tikkupullaa enkä sitäkään partiossa. Partiossa ei kyllä saanut koskaan mitään hyvää, ehkä jonkun hataran letun joskus. Pahinta ruoista oli suurustettu kanakeitto, hyi erkele!
Comment by ylimuuli — 23.5.2008 @ 18.15
ei kun mä olin maapartiossa (onko tollasta sanaa?), mutta Uudessakaupungissa oli meripartiokin
(kotopaikkani lähicityssä – melkein 20000 asukasta…oooh!). mainitsin kun ymmärsin sun olleen meripartsalaisia.
mä olin ihan tavis vaan 😉
Comment by hyppysellinen — 23.5.2008 @ 20.56
Hyppy, ai oliks taviksi ja meripartsalaisia 😀 Täällä oli meri niin vieressä, että se oli sellai luonnollista. Meillä oli optimistijolla ja se toinen, mikähän sen nimi on, ja sitten oikein purkkari. Ja Valborgilla on seilattu, se on uskomattoman autuasta. Tervatun puun tuoksu, melkein liian paahtava aurinko, suolainen meri ja jaalaelämää… Hui miten mieletöntä. Vaikka hei, tehtiin me donitsejakin, jotka sitten hajos kun niillä seilattiin, donitsit oli kaiken pahan alku ja juuri! 😀
(siis se sellainen puusta, rinkoista ja pressusta kasattu pyöreä viritys, jolla periaatteessa voi ylittää vesialueita, mutta joka ainakin meillä useimmiten hajosi ja upotti osan kamoista)
Comment by ylimuuli — 24.5.2008 @ 8.20
No niin, tässäpä vielä yksi macarons-resepti joka täytyy testata,eilen väänsin kahdella reseptillä eikä kyllä kummastakaan tullut juurikaan mitään. Olen siis jo epätoivon partaalla täällä… Jospa näillä saisi edes jollain tavalla tarjoiltavan lopputuloksen…
Comment by Patavahti — 15.5.2009 @ 8.52
Patavahti, voi ei! Mikä ihme lienee mennyt mönkään 🙁 Tällä ohjeella olen itse, huolimatta olemattomasta tarkkuudestani ja kärsivällisyydestäni ja olevasta huolimattomuudestani ja lahjattomuudestani saanut aina ainakin osan satsista onnistumaan aivan halutusti. Jotkut makarooneista aina särkyvät uunissa, mutta suurin osa on ihan nättejä. Toivottavasti onnistuu! Kerro sitten, kuin kävi. Sitä paitsi ne särkyneet on hyviä maisteluun 😛
Comment by ylimuuli — 16.5.2009 @ 7.47