Luulin vihdoin päässeeni pippurin tai paremminkin pippureiden kimppuun jälkiruoan yhteydessä, mutta ei suinkaan! Wikipedia valisti minua jälleen ja kävi ilmi, että käyttämäni “pippurit”, rosee- ja mauste-, eivät ole pippureita lainkaan. Roseepippuri on nähkääs marja ja maustepippuri kuuluu myrttikasvien heimoon. Tai sitten joku wiksu wedättää pediaa ihan kybällä. Muistelen tosin Tinankin maininneen roseen marjaisuudesta.
Ohje on tosiaan Tinan köökistä, sen ihanan ruotsalaisen kokkikissan, joka on niin kotona omissa nahoissaan, että sitä on aina mukava katsoa. Reilu ja reipas ote ruoanlaittoon vetoaa sekin ja ohjeet ovat yleensä mielenkiintoisia. Nyt pyörivissä jaksoissa vieraillaan myös eri maissa ja tutustutaan niiden keittiöihin, mm. Tanska-jakso toi melkein tipan linssiin vaikka naurattikin, danskan ääntäminen ei ole ruotsalaisillekaan helppoa.
Reseptiin käytettiin Tinan ohjelmassa omenia, mutta mainittiin, että muutkin hedelmät sopivat. Kokeilin siis Granny Smithin käsipuoleen valtavaa sharonia, jotka elävät paraikaa kukoistuskauttaan. Se on se sama persimon ja kaki, josta on ollut aiemminkin puhetta ainakin vanhan blogin puolella.
Pippuriset hedelmät (neljälle)
- 4 omenaa, sharonia, päärynää tai pari mangoa, ananasta tms.
- 100 g voita tai maidotonta margariinia
- 100 g ruokosokeria
- 3 dl omenatuoremehua (laimensin omenasosetta vedellä)
- 1 halkaistu vaniljatanko tai vaniljasokeria
- 1 tl kokonaisia musta- tai maustepippureita
- 1 tl roseepippureita
Ota voi pehmenemään huoneenlämpöön ja sujauta uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Aseta uunivuoka uuniin lämpenemään. Kuori hedelmät, poista mahdolliset kodat. Voitele hedelmät pehmenneellä voilla joko leivontasudilla tai sitten ihan käsin läntäten, jos voi on vielä kovaa, se pehmenee käsissä hyvin. Pyörittele rasvatut hedelmät sokerissa. Ota lämmennyt vuoka uunista ja aseta hedelmät siihen. Iske uuniin 10 minuutiksi.
Murskaa pippurit eli marjat ja myrtit morttelissa ja sekoita niihin hieman vaniljasokeria, jos et käytä vaniljatankoa. Ota hedelmät uunista ja kaada niiden päälle omenamehu. Soseesta tehty versio toimi täysin. Levitä myös pippuriseos luonnon karkin ylle ja viskaa vaniljatanko joukkoon. Takaisin uuniin! Paistele vielä noin 20 minuuttia ja valele niin usein kuin jaksat mehusta ja hedelmistä muodostuvalla liemellä.
Nauti valmis tuote lämpimänä vaniljajäätelön tai kermavaahdon kanssa. Itse testasin ensimmäistä kertaa GoGreenin kauravispiä, joka oli oikein ihanaista. Maku on sen verran makea, ettei sokeria tarvitse, koostumus marenkimaisen kiiltävä (vatkauksen tuloksena) ja olemus tuhdimpi kuin esimerkiksi yhtä rasvaisessa (20%) Floran Kevytvispissä. Maku ei ole sama kuin kermavaahdossa, mutta hyvä. Meillä komboon koostui kerman ja hedelmien lisäksi gluteenitonta porkkanakakkua, jonka ohje seuraa pian. Hillitöntä herkuttelua 😛
Tina on niin huippu! Tiedätkö muuten, onko jaksoja jossain netti-tv- tyyppisessä nähtävissä? Vähän niinkun Ylellä on Areena? (Okei, voisin tietty selvittää itsekin ;)). Mulla ei ole telkkaria, mutta Tina ja Tanska kuulostaa mahtavalta… Onneksi ohjeet varmaan löytyy SVT:n/FST:n sivuilta.
Comment by Anna — 30.11.2007 @ 23.57
Jostain kumman syystä Tina vetoaa myös tähän miespuoliseen kokkailijaan. On niin hyviä reseptejä 😛
Comment by Polkkapossu — 1.12.2007 @ 18.08
Ai juu Annalle vielä: yrittelin joskus löytää Tinaa, mutta aika hankalaa oli. Mutta jos haluat jotain kokkiohjelmaa katella, niin Julia Childin Cooking with master chefsiä löytyy täältä iso kasa
http://www.pbs.org/juliachild/video.html
Tuota ei tosin kannata lähtee ihmettelemään kissa mielessä!
Comment by Polkkapossu — 1.12.2007 @ 18.43
Anna, ohjeet kyllä löytyy, mutta nettijaksoista ei ole sen suurempaa käsitystä. Ilmeisesti ei löydy, kun asialle omistautunut Polkkiskaan ei ole saanut saalista. 🙂 Nyt oon kattellu muistaakseni SVT:ltä, nää matkaosion sisältävät jaksot on mun mielestä parhaita koskaan. Ja Tinan ja Tomaksen suhe toimii! Kuvauskaan ei oo trendikästä käsivaraa josta tulee vaan pää kipeeks.
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 2.12.2007 @ 11.15
Pippurista puheenollen, oletko koskaan kokeillut paahdettuja mustapippureita? Toimii varmaan jälkkäreissäkin ja on ihan ylivetoja missä vaan, en enää muuta käytäkään. Niiiin ihanan aromaattisia ja makoisia, väittäisin jopa mystistä umamia löytyvän.
Comment by Arja — 2.12.2007 @ 15.37
Arja, 😮 Siis meinaatko että pannulla paahdettuna vai uunissa? Kokeiltava välittömästi! Kiitos. 🙂 Listalla muuten myös paahdetut kaprikset, joita oli yhdessä Tanskalaisessa ravintolassa kala-annoksessa, hurmasivat ihan kympillä.
Comment by Ylimuuli — 2.12.2007 @ 16.13
Joo, teen näin: pippurit kannattaa huuhtoa ensin hyvin, on aika paljon “pölyä”. Ryöppään ne kolmessa vedessä. Sitten paahdan kuivatut pippurit kuivassa paistinpannussa kunnes poksahtelevat kuin popcornit. Bongasin idean monta vuotta sitten Allt om Mat-lehdestä ankan kastikkeesta. Jäin kertakokeilulla koukkuun, pähkinäisen aromaattinen maku sopii moneen paikkaan. Ainoa huono puoli on ollut pippurikulutuksen räjähdysmäinen kasvu 🙂
Comment by Arja — 2.12.2007 @ 19.25
Uuuaaa, mä oon myyty jo ennen kokeilemista. Ehkä ne olikin pippureita eikä kapriksia joita siellä Tanskassa söin? Niissä oli selvästi hivenen popcornmainen maku, ehkä noissakin. Joka tapauksessa, huomenna paahtuu MonkeyFoodissa pippuri poikineen! Ja onneksi pippuri ei ole sieltä kalleimmasta päästä, että voipi huolettomammin napsia kuin vaikka artisokkaa purkista 🙂
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 2.12.2007 @ 20.34
Niin ja kiitos Arja, kun jaksoit ohjeistaa. 🙂
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 2.12.2007 @ 20.52
Ehkä ne oli palaneita popcorninjyviä? 😀
Comment by akonan — 3.12.2007 @ 8.06
Löysin yhden kaprisreseptin keittokirjasta, joka mulla on parhaillaan lukemisen alla. Pistän sen sulle tähän, kun olet noista paahdetuista kapriksista puhunut. En ole siis kokeillut tätä ohjetta, kun vasta tutustun kirjaan.
â€Crispy capersâ€
80 g pieniä kapriksia
4 rkl oliiviöljyä
Huuhtele kaprikset siivilässä kylmällä vedellä. Anna kuivua. Lämmitä öljy pienessä kattilassa. Lisää kaprikset kuumaan öljyyn. Paista välillä sekoitellen, kunnes kaprikset ovat ruskistuneita ja rapeita. Laita talouspaperille valumaan. (Näitä tarjotaan kirjassa uunikalan ja sherrykastikkeen kera.)
Comment by Matleena — 3.12.2007 @ 9.00
Akonan, no laitan sulle sellasia kun teen itselleni noita pippureita 😉
Kiitos Matleena! Kuulostaa juuri oikealta. Hitsi, pääsen kokeilee vaikka mitä 😀 Ja tosiaan sielläkin niitä olettamiani kapriksia oli kalan kanssa, sopivat paremmin kuin hyvin. Onneksi on haukea niin on sopiva syy heti tyypata. Mahtavaa.
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 3.12.2007 @ 9.37
[…] pääsin Tinan kanssa keittiöön, kun valmistin pippurihedelmien kanssa samaisesta jaksosta bongattuja pikaisia broilerinfileitä sekä Ylen sivuilta löytynyttä […]
Pingback by MonkeyFood » Kaalinpää ja kanan sydän — 3.12.2007 @ 11.06
Olipa makoisalta kuulostava jäkiruoka. Tuossa itsenäisyyspäivän viikonloppuna on sen verran paljon ruokavieraita, että tämä jälkkäri nopean helppona pitää kokeilla.
Comment by arleena — 3.12.2007 @ 11.06
Arleena, nää kyllä syntyy helposti laajemmallekin yleisölle, ja sellai hauska ettei oo ihan normiuuniomenaa 🙂 Ja seuraksi jädeä tai kermistä! Jäde on ehkä kyllä parasta, kun sulaa ihanasti. Toivottavasti menee ko kuumille kiville vaikkei kivet taidakaan ruoasta perustaa, raportoi sitten jos jaksat ja hyviä kekkereitä!
Comment by ylimuuli — 3.12.2007 @ 11.21
[…] gluteeniton porkkanakeikki onkin jo featannut kuvissa pippuroitujen hedelmien ja kauravispin seurassa. Ohje on peräisin koulukaverini äidiltä Taimilta, joka on pitkän […]
Pingback by MonkeyFood » Porkkanakeikkii kaikille — 5.12.2007 @ 0.00