Yhdistelmä on ehkä hieman erikoinen, mutta näin arkilounaaksi teki mieli kokeilla joitakin nopeita juttuja. Punajuuripesto on samettisen pehmeää ja ihanaa, kohtuumietoa, sillä valkosipulit keitetään juurien kanssa. Colakana syntyi pikaversiona, sillä “marinoin” eilen paistetun kanan rintafileen. Pääsisi varmasti paremmin oikeuksiinsa grillattuna alkuperäisen ohjeen mukaan, mutta näinkin maustoi kivasti blancon kanan.
Punajuuripesto (Ruokalan ohjeen mukaan)
- 2 punajuurta
- 4-6 valkosipulin kynttä
- 1-2 rkl pinjansiemeniä
- 1 rkl parmesania
- suolaa, oliiviöljyä
Keitä kokonaisia punajuuria ja valkosipulinkynsiä reilu puoli tuntia suolalla maustetussa vedessä tai kunnes ovat kypsiä. Kuori ja paseeraa tai soseuta sekoittimella (poista keitinvesi!). Paahda pinjansiemenet ja raasta parmesaania, lisää joukkoon öljyn kera. Mausta suolalla sopivaksi.
Colakana (Pastanjauhajien piripiri-cola-broileria mukaillen)
- kanan rintafilee (tässä tapauksessa kypsennetty)
- 0,25 dl öljyä
- 0,25 dl coca-colaa (Polkkis saanee slaagin mutta Zeroa oli! :-D)
- 1/2 rkl Heinzin ketsuppia
- pippuria, suolaa
- 1 tl paprikajauhetta
- cayenne-pippuria
Paloittele file ja sotke marinadi joukkoon. Jätä jääkaappiin maustumaan ja ruoka-ajan saapuessa siirrä lautaselle pannun kautta tai suoraan, riippuen siitä, oliko file kypsä.
hehei! Pestoa voi näköjään tehdä vaikka mistä! Mistä sinä noita oikein keksit? 🙂
Hauskojen juttujen lisäksi, musta on jostain syystä kivoja noi muiden ruokien purnukat 😀 Pitäisi vissiin säästää niitä, niin ei tulisi niin paljon roskaa ja folioon käärittyjä nyttysiä!
Comment by Sohvi — 16.5.2007 @ 15.47
Jaa-a, pestot vaan pompsahtelee vastaan 😀 Tämä löytyi kuin etsin Ruokalasta punajuurireseptiä inspiraatioksi. Nyt on jo vihreä ja punainen plakkarissa, täytyy varmaan seuraavaksi bongata jostain keltainen pesto ja sitten vähitellen koko väriskaala! On kyllä niin hyvää tämä, kävin äsken lusikalla taas maistamassa josko vielä on yhtä samettista 😉
Mä oon kyllä oikea purnukoiden suurhaalija, raejuusto-, rahka-, jogurtti- ja margariinipurkkejakin on kaapin täydeltä, tosin varasto uusiutuu koko ajan kun kuljettelen niissä eväitä ja viemisiä ja kun olen kerran uusiokäyttänyt, heitän usein pois. Mutta vastaavasti niitä tulee joka päivä ainakin yksi lisää 😀 Nuo vuohenjuustopurkit olen pessyt jo pari kertaa kun tuo pyramidimuoto on niin harvinainen ja koko on näppärän pieni.
Ja astiavalikoimani on vastaavasti mitätön, välillä ottaa päähän kuvata aina samaa 24-lautasta 😀
Säilykepurkit kasaantuvat tasaista tahtia myös, mutta ne yritän kuljetella kierrätykseen, kuten mehukeittopurkit ja sellaiset. Jotakuta voisi hermostuttaa keittiöni kierrätysvarastot, vaikka olen yrittänyt sijoitella ne mahdollisimman diskreetisti jemmaan 😀 Vaan omapa on köökkini, luojan kiitos!
Comment by Ylimuuli Mukkelis — 16.5.2007 @ 16.16
Hmm… sen keltaisen peston voisi valmistaa esim. grillatusta/kuoritusta keltaisesta paprikasta! Voisi olla aika herkkua!
Meillä tuo kierrätysvarasto sijaitsee partsilla(biojätettä lukuun ottamatta). Se on niin iso, että syrjäiseen nurkkaan voi koota siististi puhtaita purnukoita. En kyllä ole ihan varma viekö taloutemme miesedustus niitä purkkeja sinne, nimittäin päällimmäisenä ovat aina minun viemät purkit 😀 Mitenköhän paljon ruokabloggaajat kierrättää?? Aika paljon tuota jätettä syntyy, jos itse kokkailee joka päivä!
Comment by Sohvi — 16.5.2007 @ 16.36
Aika osuvaa muuten, eilen postiluukustani kopsahti Hesarin Kesäkeittiö-reseptivihko, jota tänään ehdin hieman selailla. Sielläpä onkin juuri paprikapeston ohje, täytyy ehdottomasti kokeilla keltaisista tai oransseista paprikoista! 😀
Kierrätyskysymys on mielenkiintoinen. Varsinkin pienessä asunnossa saa keksiä kikkakolmosia kun tila loppuu muutenkin kesken. Lisäksi bioa pitäisi viedä usein ettei ala tuoksahtaa. Onneksi kartongit ja pahvitölkit voi nyt viedä oman talon roskishuoneeseen, vain peltipurkit eli säilyketölkit ja jogurttipurkkien kannet jne. pitää kuljetella pidemmäs. Niitä sitten kyllä kertyykin aina ihan erkkinä ennen kuin jaksan kuletella. Huuhtaisen ne kyllä ettei ala dunkkis. Vaan välillä taitaa kaikesta huolimatta olla aika odyyrit täällä 😀
Comment by ylimuuli — 19.5.2007 @ 22.47
[…] Punajuuripesto ja pinaattipesto ovat nekin makoisia. […]
Pingback by MonkeyFood » Pestoa ja pastaa — 28.10.2007 @ 10.39
[…] (ohjeeseen tästä ovesta), jota laittelin tuossa kevään aikana, somisti viimeisinä elinpäivinään pikapitsaani. Ja siis […]
Pingback by MonkeyFood » The Postaamattomat (punajuuripesto pitsassa ja pestokierteet) — 28.10.2007 @ 10.43